Kokemusta jo vuosien ajan helsinkiläisistä ja toden totta ovat ihan oma rotunsa. Olenkin pohtinut miksi helsinkiläiset ovat sellaisia kuin ovat ja varsinkin kulkiessaan helsingin ulkopuolella. Helsinkiläiset voisivat vastata tähän..
Aina kiireisen oloisia, vaikka eivät olisikaan oikeasti kiire minnekään. Eivät syvenny rauhassa mihinkään kun aina on niin "kiire".
Kovan, ylimielisen ja hermostuneen oloisia. En ole pitkiin aikoihin nähnyt yhtään varsinkaan nuorempaa tasapainoisen ja rauhallisen oloista helsinkiläistä. Mikä siellä ihmisiä niin ahdistaa?!
Eivät tunnu piittaavan mistään tyyliin "mikään ei tunnu miltään" ovatko jo nähneet niin paljon ja turtuneet? Eikö mikään pysäytä ihailemaan, ihmettelemään, rauhoittumaan?
Ylimielisyys tyyliin "tiedän kyllä kaiken ja jos sinä et tiedä niin olet idiootti".
Onko helsingissä niin vaativa meininki, että kaikkien siellä on "oltava" fiksuja, hyvinkoulutettuja, komeita, kauniita, hoikkia, kiireisiä (tärkeitä) jne.
Usein se pinnallinen, teennäinen, tärkeilevä, kyllästynyt,nokkava ja ylimielinen tunnelma, mikä helsinkiläisistä huokuu saa mielialan mukaan joko surulliseksi, vihaiseksi tai huvittuneeksi.
Tottapuhuen mietin kyllä usein, että ovatko nämä ihmiset jaksamisen äärirajoilla? Ahdistuneita? Tuntevatko he riittämättömyyttä? Kyllästyneitä?
Vai onko se ainoastaan suurkaupungin tyyli, joka tarttuu ihmisiin jo lapsuudessa?
Helsinkiläiset voisivat valaista asiaa ja toki ei-helsinkiläistenkin kommentit ovat tervetulleita!
Aina kiireisen oloisia, vaikka eivät olisikaan oikeasti kiire minnekään. Eivät syvenny rauhassa mihinkään kun aina on niin "kiire".
Kovan, ylimielisen ja hermostuneen oloisia. En ole pitkiin aikoihin nähnyt yhtään varsinkaan nuorempaa tasapainoisen ja rauhallisen oloista helsinkiläistä. Mikä siellä ihmisiä niin ahdistaa?!
Eivät tunnu piittaavan mistään tyyliin "mikään ei tunnu miltään" ovatko jo nähneet niin paljon ja turtuneet? Eikö mikään pysäytä ihailemaan, ihmettelemään, rauhoittumaan?
Ylimielisyys tyyliin "tiedän kyllä kaiken ja jos sinä et tiedä niin olet idiootti".
Onko helsingissä niin vaativa meininki, että kaikkien siellä on "oltava" fiksuja, hyvinkoulutettuja, komeita, kauniita, hoikkia, kiireisiä (tärkeitä) jne.
Usein se pinnallinen, teennäinen, tärkeilevä, kyllästynyt,nokkava ja ylimielinen tunnelma, mikä helsinkiläisistä huokuu saa mielialan mukaan joko surulliseksi, vihaiseksi tai huvittuneeksi.
Tottapuhuen mietin kyllä usein, että ovatko nämä ihmiset jaksamisen äärirajoilla? Ahdistuneita? Tuntevatko he riittämättömyyttä? Kyllästyneitä?
Vai onko se ainoastaan suurkaupungin tyyli, joka tarttuu ihmisiin jo lapsuudessa?
Helsinkiläiset voisivat valaista asiaa ja toki ei-helsinkiläistenkin kommentit ovat tervetulleita!
Vastaukset 11
Vanhimmat
ahdista kuin se, että on kova K.
Miten joku voi asua/syntyä tällaisessa paikassa?
Pikkupietarin piha. Jotkut vain löytää juurensa täältä.
Olen muuttanut maalta kaupunkiin ja sieltä edelleen Helsinkiin (nyt 10 v.), mutta veri vetää maalle edelleen. Olet kommenteissasi niin oikeassa, olen kanssasi täysin samaa mieltä. Täällä on ihan oma kulttuurinsa ja sitä ei voi kuin ihmetellä näin maalta kaupunkiin eksyneenä. Niin pinnallista ja jollakin tavalla myös valheellista elämää. Uskon, että aitoa elämää on vain tällaisen kaupungin ulkopuolella. Aitoon elämään kuuluu, toisen ihmisen kunnioitus, rehellisyys ja suvaitsevaisuus jne..monia hyviä asioita. Tottakai muuallakin on huonoja puolia, mutta ne eivät ole niin näkyviä ja pinnalla kuin täällä.
Itse eronneena, en ole koskaan vielä löytänyt täältä kivaa miestä, koska tuttavuuden tekeminenkin täällä on jonkinlaista peliä, enkä varmaan ymmärrä pelisääntöjä ;) Terassit mm. ovat jonkinlaisia ihmisten kyyläyspaikkoja, ei suinkaan että siellä tehtäisiin tuttavuutta, kunhan vaan kyylätään (kait muiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä)
Meille "maalaisille" pitäisi perustaa ihan oma kapakka tänne, voisi olla kapakkatunnelma ihan erilaista. Toivottavasti joku sai hyvän idean :) tai jos sellainen jo on, ilmoitelkaa.
Ja maalaismiehet, teissä on m.. Miestä!
perustaa sen ihan oman kapakkanne vaikka jonnekin..maalle.
Muutin reilu kk sitten pk-seudulle ja ensimmäinen havainto oli, että täälläpäin ihmiset ovat tylyjä ja kylmiä. Lisäksi pinnallisuus jenkkityyliin kukoistaa joka puolella. Jopa useiden kauppojen kassaneitien tarjoama kohtelu on ala-arvoista, jollaisesta muualla Suomessa tulee hyvin äkkiä varoitusten kautta potkut.
Kyllä näin syntyperäisenä korsolaisena täytyy tunnustaa, että retki Helsingin ytimeen on aina yhtä suuri shokki ;)
Olen sen verran juurtunut helsinkiläinen, ( nyt asun muualla ) että se väkimäärä tekee sen, että eivät ihmiset kommentoi kaikkien kanssa, edes kauppojen kassalla. Porukkaa tulee joka ovesta ja tuutista, ratikat, bussit täynnä väkeä, että jos alkaisi jokaista ihmistä erikseen tujotella ja ihmetellä sen viileyttä ja tympeyttä, niin hulluksi tulisi.
Ei sitä huomaa eikä välitä, miksi ihmiset kiirehtivät tai eivät katso silmiin tai tule juttelemaan baareissa, se on vain suurkaupungin kulttuuria. Itse ainakin pidin siitä, että sai ns. yksityisyyttä, jota ei pienemmillä paikkakunnilla valitettavasti ole. Helsingissä ei joka nurkan takana tule utelias vittumainen naapuri tai joku kylän valittaja mummo vastaan, jota sitten pitää vältellä, ettei tarvitse jutella mitään paskaa.
Mä ainakin pidän siitä urbaanista elämäntyylistä, jota helsingissä eletään. Ja muuten pieni vinkki. Kun tulee formulaa ja jääkiekkoa toosasta, niin mene silloin Helsingin keskustaan. On muuten aavemmaisen hiljaista, eritäin hiljaista. Missään ei ole silloin ketään ja se kuvaamasi kiire, sitä ei näe ollenkaan.
Tosin kokemukseni mukaan tämä ei vaivaa vain Helsinkiä vaan kaikkia suuria kaupunkeja. Kaupungin kiireinen elämänmeno jotenkin tarttuu.Tunnistan sen valitettavasti itsestänikin.
porukkaa saa hakea, jos puhut aitohelsinkiläisistä. Mä olen asunut siinä ihan vieressä ( mainittakoon, että en Espoossa, enkä Vantaalla eli mikä jää jäljelle..) ja vois sanoa, että ei mitään vaikeuksia näillä ihmisillä sosiaalisuudessa. Ainoa ongelma ehkä maantiedon vajavaisuus, ei muuta.
Klisheitä juttelet vaan. Ja Helsinki on nykyään täynnä ihmisiä joka suunnalta.
Hyviä tyyppejä yhtälailla tosin muuallakin.
Kokeilepa asua Turussa, niin johan tekstiä pukkaisi...
Helsinkiläisenä ja Krunikassa kasvaneena vastaan, kun käymme jossakin kaupungissa/kunnassa olemme monesti juuri sukulaiskierroksella eli seuraavat sukulaiset vartoo jo. Toinen syy olemme mökille menossa, jonne luonnollisesti kiire, niin pysähdymme pikaisesti ostoksilla.
Silloin kun on aikaa, niin on ihana ajan kanssa koluta vieraita kaupunkeja. Ainut ongelma muissakin kaupungeissa on kiire, kiire ei minnekään.
Juuri tänä aamuna kaupassa jäin juttelemaan tuntemattoman rouvan kanssa. Eilen juttelin dösässä mennen ja tullen tuntemattomien ihmisten kanssa, mutta aina joskus tosissaan on kiire, että saa juosta pää kolmantena jalkana :))