Eli erosin hiljattain miehestäni ja meillä on känää elatusmaksuista.
Lapsi ei ole ex mieheni,mutta aikanaan hänen tunnustama.
Lapsi on siis 6 vuotias ja haluan ex mieheni maksavan elatusmaksut.Totuuden kuultuaan hän haluaisi kieltäytyä maksuista,mutta voikos niistä kieltäytyä vain sillä syyllä että lapsi ei ole oma?Mitä laki sanoo?
Lapsi ei ole ex mieheni,mutta aikanaan hänen tunnustama.
Lapsi on siis 6 vuotias ja haluan ex mieheni maksavan elatusmaksut.Totuuden kuultuaan hän haluaisi kieltäytyä maksuista,mutta voikos niistä kieltäytyä vain sillä syyllä että lapsi ei ole oma?Mitä laki sanoo?
Vastaukset 24
Vanhimmat
...mitä omatuntosi sanoo?
Aika järkkyä että laittaisit ex-miehesi maksamaan elatusmaksua lapsesta joka ei ole hänen.
Maksaisitkos itse miehesi lapsesta elareita,vaikka et olisi äiti?
Oletko oikeasti näin itsekäs?
Otappa yhteyttä oikeaan isään.
tietääkseni paljoakaan eikä ole lapsestaan kiinnostunut.Turha alkaa moralisoimaan.Vastaisiko ap. joku kysymykseen?
En lukenut ed. vastauksia, mutta kommentoin asiaa näin. En kehtaisi sinuna vaatia mieheltä elatusmaksuja, jos ei ole biologinen isä? Vaikka olisikin ottanut lapsen nimilleen. Otahan yhteys lapsen isään ja neuvottele hänen kanssaan elareista. Ja jos ei onnistu, niin sosiaalihuolto järjestää asian jotenkin todennäköisesti.
Jos miehesi on tunnustanut lapsen OMAKSEEN, hän on lain silmissä biologinen isä..ja näin ollen elatusvelvollinen..Miehesi siis tietää, ettei ole lapsen isä??
Silloin hän voi myös laittaa asian oikeuden käsittelyyn, jossa tehdään isyystesti, silloin ei voida häntä määrätä elatusvelvolliseksi..
Mitä tulee oikeaan isään..joutuisi hän maksamaan elatustukea tuloista riippumatta..ainakin sen pienimmän 86euroa..jonka senkin voi laittaa niin, että sossusta maksavat äidille ja isä sossuun.
Muistan joskus jostain lukeneeni että isyyttä ei voi muuttaa enää lapsen täytettyä 5 vuotta.Eli vaikka sitten tehtäisiinkin isyystestit yms. niin se ei muuta asiaa.Korjatkoon joku jos olen väärässä.
Että päätit kertoa asian oikean laidan näin eron kynnyksellä vihdoin,niinkös?Ei aiemmin tullut mieleen?
Ihan vain kiusanteon kannalta päätit kertoa tietäen ettei siitä ole kuin pahaa mieltä entiselle miehellesi,eikös niin?
Toivottavasti ex-miehesi ymmärtää sen että se ei ole lapsen vika jos äiti on mitä on.
Tuntuu tosi pahalta luke ko. teksti niin lapsen kuin miehen kannalta.
Mutta miehethän on syylisiä aina, ja myös maksumiehiä. oikeasti pitäisi säätää laki että jos mies joutuu tietämättään elätämään toisen lasta niin salaajalle vähintään 12 v linnaa.
Miten voi luottaa naisiin kun tällaista lukee?
Monimutkainen juttu. Jos ex-miehesi on ollut väärän tiedon varassa, kun hän lapsen tunnusti, hän voi yrittää nyt kumota isyytensä. Jos hän ei niin tee hän on lain silmissä isä ja joutuu maksamaan tai voi vaikkapa vaatia lapsen huoltoa itselleen ja sinut maksamaan elareita.
Jos lapsen isäksi selvitetettäisiin joku tuloton karaokekingi, saisit elarin sossun kautta. Menettäisit ehkä kympin pari kuussa.
Se kuka on lapsen isä papereissa lapsen täyttäessä 5 vuotta jää isäksi.
Sitä ei voi kumota millään.Ei vaikuta että tuo ex on ollut väärän tiedon varassa,ei isyystestit eikä mikään muukaan.
siinä oltava mahdollisuus kumota isyys, jos isäksi "joutunut" ei ole tiennyt että häntä kusetetaan. Koska aloittajan teksistä ilmenee, että isä ei ole tiennyt totuutta vasta kuin nyt niin isällä on mahdollisuus nostaa kanne isyydenpurusta. Eri asia, jos on tiennyt totuuden heti kun lapsi syntyi ja ei ole halunnut kumota aiemmin.
Avioliitossa syntynyt lapsi nimetään aina aviomiehelle, eikä siinä muuta tunnustamista ole. Isyydenpurkukanne on voinut muuttua viidestä kahteen vuoteen, eli helpompi päästä isyydestä kun lapsi on alle kaksi(tai 5v) vuotta. Mutta painavin syin pitäisi olla mahdollista tietyn iän jälkeenkin.
Kun lapsi täyttää 15v, lapsi voi hakea isyydenpurkua, hänelle määrätyn edunvalvojan avulla.
Jos mies tietää, ettei ole isä, mutta tunnustaa, hän ei voi perua tunnustamistaan. Jos mies luulee olevansa isä ja tunnustaa, hän voi kahden vuoden sisällä tunnustamisesta (ei siis lapsen syntymästä) nostaa kanteen isyyden kumoamiseksi. Vanhan lain mukaan määräaika oli viisi vuotta, mutta on siirtymäsääntö että jos ei viisi vuotta ole vielä kulunut, on isällä tätä kirjoitttaessa enää viikko aikaa käyttää vanhan lain mukaista määräaikaa. Erityisestä syystä voi saada näihinkin lisää peliaikaa.
Jos mies sattuu kuolemaan, hänen perillisillään on vielä lisäksi vuosi kuolemasta aikaa nostaa kumoamiskanne, ettei perintö valahda väärään suuntaan (tähän on vielä lisäsääntöjä). Lapsi voi puolestaan vaatia isyyden kumoamista koska vaan vanhempien eläessä.
Lapsen äiti voidaan tuomita sakkoon, mikäli hänen menettelynsä on johtanut aikanaan väärän isyyden vahvistamiseen.
sanottiinkin, että eri juttu jos isä tiesi ettei ole isä tunnustanut tai ei ole vastustanut isyyttään...
Tarkoitus oli kommentoida noita hierarkiassa korkeammalla olevia kahta viestiä. En lähettäessäni ollut lukenut tuota suoraan yläpuolella samalla tasolla olevaa, jonka kirjoitti vaan onhan...
Mutta siis laki sanoo, että jos on ollut laillinen este tai on erittäin painava syy, kanteen voi panna vireille myös määräajan jälkeen. En osaa sanoa, onko pelkkä huijatuksi tuleminen sellainen. ei sitä lakiin ole kirjattu.
jossa sanot, että lapsi voi vatia koska vaan isyyden kumoamista? Pieneltä lapselta ei voi odottaa, et ymmärtäisi tilanteen, mutta sen olen kuullut varmalta taholta( ja lähipiiristä on siitä yksi kokemuskin) että 15v on kyllin vanha vaatimaan isyyden kumoamista, koska siinä iässä on riittävän kypsä. Kuitenkaan oma vanhempi ei sovi silloinkaan lapsen edunvalvojaks, mutta voi viedä yhdessä lapsen kanssa asiaa eteenpäin.
voishan se mies alkaa sutikses, jakaisitte tasan.
Jos mies on tunnustanut isyyden ei ole merkitystä kuka biologinen isä on (vert. adoptiolapset, mutta yleensä lähtökohta on, että isä tietää ettei ole biologinen isä.)
Jos isyys on tunnustettu väärässä uskossa, ja äiti tiennyt tilanteen, on äiti toiminut väärin. Se on lapsen kannalta väärin. Vaatiessaan rahaa tällaiselta isältä voi äiti syyllistyä petokseen. Velvollisuutta toisen lapsen elatukseen miehellä ei ole, jollei ole tietoisesti ottanut vastuuta. Tätä miestä on kusetettu, eikä velvollisuutta ole.
Älä puhu vasten tietoja!
Laki on sinunpuolellasi sen tiedän!
Voimia!
Mistäs lakikirjasta sitä on tullut tulkittua?
Sillä tietääkö vai ei onko huijattu ja whatewer ei ole MITÄÄN merkitystä.Jos mukula on viisi vuotta täyttänyt niin sen kelle on tunnustettu tai kenen kanssa on avioliitossa syntynyt niin sen mukaan se määräytyy.Piste.Ei tulkinnanvaraa arvauksille.
lopullinen totuus? Eräs tapaus oli lähipiirissä ja siinä lapsi oli ehtinyt jo koulu-ikään.
Asiantuntijat kertoivat, että isyyden voi purkaa vaikka lapsen ikä oli mennyt yli, mutta purku onnistuu vain erittäin painavin syin.
Niinpä jäivät odottamaan ja isyyden kumoaminen/purku tapahtui heti kun lapsi oli 15v.
Biologinen isä voi tunnustaa lapsen milloin vain jos toiset osapuolet eivät vastusta. Tuttujen tapauksessa korostettiin tuota, mutta niin ei käynyt biologisen isän taholta, vaan hän tunnusti vasta purun jälkeen vapaaehtoisesti. Jos ei olis tunnustanut, olisi se hoitunut oikeuden kautta.
http://www.mainio.net/print.asp?path=1;1132;1135;7751;7928
Jos nyt viitsisit lukea sen lain ensin. Esimerkiksi tuo viisi vuotta on nykyään kaksi eikä liity lapsen ikään vaan tunnustamisen ajankohtaan. Laissa on lisäksi useita mahdollisuuksia isyyden purkamiseen.
Mikähän tämä kommentti oli ?
Petoksella saadut rahat voidaan velvoittaa maksamaan takaisin, ja petoksen yrityskin on rangaistavaa.
Et näköjään lukenut aloitusta: kysyjä on tietoisesti huijannut jonkun ukkoparan lapsensa "isäksi" ja yrittää nyt keksiä keinoja nyhtää tältä rahaakin väärin perustein. On vissiin miehelle sentään kertonut tilanteen oikean laidan.
Taidat olla itse joku kusettaja-eukko. Teitä riittää.
Hehhee. Noinko luulet ? Huijaamalla saatu tulos ei ole yhtikäs mitään. Toivottavasti ukolla on sen vert kanttia että pitää omia puoliaan. Isyysytesti on melkoisen kova sana, sekä menneet tarinat.
maksavan, vaikka olet tietoisesti kusettanut miestäsi? Taitaa olla provo koko aloitus, sillä vaikeaa uskoa, että tuollaista oikeasti on olemassa - siis olisi otsaa vaatia elatusta...
Jos on totta, niin nurkkaan häpeemään ja vaatimaan varsinaista isää vastuuseen...
Harva haluaa ajatella, että juuri se oma ihastus olisi petollinen ja ahne roisto, jonka omaneduntavoittelu voisi saada tuollaiset mittasuhteet. Kyllä niitä vaan oikeasti on. Häpeän tunneta heillä ei tietenkään ole.