Milloinkahan palkka lopulta ketään tyydyttää, vaikka tuohon jo hyvin vaikuttaa etukäteen? Tuolla tarkoita, että jo opiskelun valinnassa saattaa tulevaisuuden palkkataso ratketa, joten eikö ole hieman myöhäistä sitten työelämässä nostaa aiheesta haloota. Tietysti ainahan parempien etuisuuksien vuoksi kannattaa asiaansa eteen päin viedä.
Tosin eikös sitä myös hieman vanhempana pysty opiskelemaan uutta ammattia?
Itselläni tulot ovat aina olleet tärkeät ja sen vuoksi hakeuduin opiskelemaan ja myös töihin, jossa jo muutaman vuoden jälkeen pääsi kohtuullisille ansioille.
Tämän hetken asiot pyörivät n. 80 teur/v ja ei nuokaan liian suuret ole, kun vertaa paljonko eläminen pk-seudulla maksaa.
Mutta jos palkka ei millytä, niin rohkeutta kehiin ja uusi aluevaltaus työelämässäkin... se saattaa kannattaa...
Tosin eikös sitä myös hieman vanhempana pysty opiskelemaan uutta ammattia?
Itselläni tulot ovat aina olleet tärkeät ja sen vuoksi hakeuduin opiskelemaan ja myös töihin, jossa jo muutaman vuoden jälkeen pääsi kohtuullisille ansioille.
Tämän hetken asiot pyörivät n. 80 teur/v ja ei nuokaan liian suuret ole, kun vertaa paljonko eläminen pk-seudulla maksaa.
Mutta jos palkka ei millytä, niin rohkeutta kehiin ja uusi aluevaltaus työelämässäkin... se saattaa kannattaa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yleistä keskustelua hoitajista seuranneena ja jo työelämän realiteetit vuosien ajan nähneenä ei voi kuin ihmetellä, kuka ne ihmiset tulevaisuudessa hoitaa?
Resurssit on monessakin paikassa vedetty niin tiukoille, että sairaslomien sattuessa tilanne on katastrofaalinen. Sijaisia palkattaisiin, jos päteviä sijaisia olisi jostakin saatavilla!
Vuorotyön vaikutukset muunkin perheen (lasten harrastuksiin kuskaamiset yms) elämään, yhteisiin perhejuhliin, riittävään (riittämättömään) yöuneen... Omallekin perheelle tulisi olla aikaa.
Sairastuneen henkinen tukeminen. Toivonsa heittäneen onkiminen surun mustien pilvien seasta takaisin päivän valoon. Elävä kuollut, ihminen ilman iloa.
Kuolevankin (ja hänen suvunkin) kohtaaminen on osa hoitajan työtä. Perkeleiden ja saatanoiden kuuntelu, sekin on hoitajan päivittäistä arkea. Sen itsensä peseminenkin on hoitajan työtä. Jossain välissä hän vielä huolehtii lääkityksen toteutumisesta, mahdollisista sivuvaikutuksista, muistuttelee kontrolleista. Raportoi poikkeavista oireista, konsultoi. Suunnittelee potilaan hoitoa vallitsevan tilan pohjalta, joka voi vaihdella päivittäin.
Loputon on se ennaltaehkäisevän työn määrää, mikä onnistuessaan ei ääneen huutele.
Loputtomaksi uskotaan myös hoitajiksi halunneiden idealismi.
Hoetaan, että kyllä alalle hakeutuneet ovat palkkatason tietäneet. Entä se suuri enemmistö, jotka ovat hakeutunut alalle hoitaakseen ihmisiä, auttakseen ihmisiä voimaan paremmin? Eikö heilläkin olisi oikeus inhimillisiin työaikoihin? Sellaiseen palkkaan, että laskupino pöydältä katoaisi edes tilipäivänä?
Vai pitäisikö hoitajienkin siirtyä tehtäväkohtaiseen suoritehinnoitteluun?
Liman siivoaminen ??? €
Henkinen tukeminen ???€
Vaipan vaihto ilman puuterointi ???€
Vaipan vaihto puuteroinnilla ???€