Olin viettämässä iltaa eräässä tilaisuudessa, jossa paikalla oli myös poikaystäväni kaveri. Poikaystäväni ei ollut siellä. Illan mittaan siinä maisteltuaan tämä kaveri alkoi käydä hieman liian tuttavalliseksi, lääppi ja jutteli sopimattomia. Minua tämä todella ahdisti. Kerroin asiasta poikaystävälleni, joka suuttui ja laittoi välit poikki kaverin kanssa. Jutusta on aikaa jo noin neljä kuukautta, eivätkä he edelleenkään ole missään väleissä. Nyt minua on alkanut vaivata teinkö oikein kun kerroin. He ovat sentään olleet ystäviä jo ainakin 10 vuotta, ja tuntuu että olen pilannut heidän ystävyytensä. En usko, että heidän välinsä tulevat koskaan olemaan samanlaiset kuin ennen, vaikka saisivatkin sovittua. Olisiko vaan pitänyt jättää kertomatta ja kuitata kaverin jutut kännisen höpinöiksi ja unohtaa koko asia...
Poikaystävän kaveri
Sanni
13984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
..nimittäin jos et olisi kertonut ja poikaystäväsi olisi saanut kuulla asiasta joltain toiselta ihmiseltä, hän olisi saattanut alkaa epäilemään että sinulla ja hänen kaverillaan on jotain meneillään..eli oikein teit.
Hankaluuksia olisi tullut, jos ei joku joukosta ole rehellinen.
OIKEIN.
Olisi pitänyt jättää kertomatta, kuitata jutut kännisen höpinöiksi ja unohtaa koko juttu. Poikakaverisikin on varsinainen velmu, kun noin pienestä suuttui vimmatusti.
Esimerkiksi tähän mainittakoon: Ystäväni mies halaili minua kerran kiihkeästi, vaikka ystäväni oli paikalla! Mies on myös lähennellyt pariinotteeseen muualla, muttei ystäväni siitä pulttia ole ottanut. Sehän on vaan halailua, gad heven seiks!
Erään toisen ystäväni miehen kaveri soittelee "halailevia" puheluita ystävälleni: Vaikka yöllä, kun olemme liikenteessä. On hienoa, että silläkin miehellä on edes joku nainen, jolle höpistä, koska omaa ei ole.
Älkää olko niin vakavia!
Joo, ei olisi kannattanu kertoa. Meni poikaystävällä välit poikki kaverin kans turhan takia. Etkö ikinä oo muka itte tehny kännis mitään mitä oot jälkeenpäin katunu? Ehkä se poika halus vaan olla kohtelias ja sä kuvittelet sen iskeneen sua?
just!!
puhuu joku, joka itse voisi näköjään olla tuo kaveri... toi ei ole sallittua edes kännissä!!
et teit ihan oikein
Raiskaaminen ei ole sallittua kännissäkään, mutta noin mitätön pikku juttu ja tuommoinen haloo. Yrittäkää elää älkääkä takertuko pikkuasioihin!
Teitpä paskan tempun ensinnäkin poikaystävällesi ja sen lisäksi sille poikaystäväsi kaverille. Tuskinpa kukaan pystyy enää näiden kahden ystävyyttä pelastamaan, elleivät he itse tajua, että sinä olet se kaikista kieroin syyllinen heidän väliseensä riitaan. Ajattele vähän, 10 vuotta ja sinä pystyit sen koko ystävyyden tuhoamaan 10:ssä sekunnissa olemalla liian rehellinen täysin naurettavassa asiassa. No myöhäistä se on enää asiaa itkeä. Tuhottu mikä tuhottu. Toivottavasti opit tästä jotain.
Älä nyt viitsi alkaa syyllistämään. Tai ehkä voisi sanoa, että älä ammu viestintuojaa. Alunperinhän sen paskan tempun teki se poikaystävän kaveri, joten hän on vähintäänkin osittain syyllinen ystävyyden tuhoamiseen.
Mielestäni tässä on avainkysymys se, halusiko/haluaisiko poikaystävä tietää, jos hänen kaverinsa tekee jotakin tuollaista. Jos hän haluaa tietää, niin kertoja on toiminut ihan oikein. Jos taas hän mieluummin olisi ollut autuaan tietämätön, on kertoja mokannut (muttei mielestäni siltikään ole pääsyyllinen ystävyyden rikkoutumiseen, eikä taatusti ainakaan kiero). Poikaystävän kaverin tunteita ei mielestäni juurikaan tarivtse ottaa huomioon, hänhän koko selkkauksen aloitti.
Haluaisitko muuten itse tietää, jos kaverisi yrittäisi iskeä sinun seurustelukumppaniasi/puolisoasi tms. (jos sinulla ei ole sellaista, niin kuvittele, että olisi)? Minä haluaisin, mutta ihmiset ovat tässä asiassa erilaisia. Koska emme tunne tätä alkuperäisen kirjoittajan poikaystävää, emmekä voi tietää, mitä hän asiasta ajattelee, on ihan turha alkaa tuomitsemaan ketään.
kyllä käyttäytyi aika toopesti: Jos mieheni olisi kertonut jonkun ystäväni lääppineen häntä, ihmettelisin. Siis sitä, että mies kertoisi noin tyhmästä asiasta. Asialle kohauttaisin olkapäitäni ja sanoisin "ai jaa". En voisi kuvitellakaan sanoa ystävyyttäni irti tuommoisen takia.
Teitpä sitten paskan tempun ensinnäkin poikaystävällesi ja sen lisäksi sille poikaystäväsi kaverille. Tuskinpa kukaan pystyy enää näiden kahden ystävyyttä pelastamaan, elleivät he itse tajua, että sinä olet se kaikista kieroin syyllinen heidän väliseensä riitaan. Ajattele vähän, 10 vuotta ja sinä pystyit sen koko ystävyyden tuhoamaan 10:ssä sekunnissa olemalla liian rehellinen täysin naurettavassa asiassa. No myöhäistä se on enää asiaa itkeä. Tuhottu mikä tuhottu. Toivottavasti opit tästä jotain.
Itselleni kävi vähän samalla tavalla, miehen hyvä ystävä (myös minun kaveri) alkoi lähennellä ja avautua tunteistaan minua kohtaan eräissä bileissä, jossa mieheni ei ollut paikalla.
Minä tein toisenlaisen ratkaisun kuin sinä, pidin asian omana tietonani. Tein kyllä tyypille vielä jälkeenpäin selvin päinkin hyvin selväksi, että paheksuin hänen toimintaansa. Hän oli pahoillaan, ja tajusi mokanneensa.
Tavallaan minusta miehelläni olisi ollut oikeus tietää, millainen ihminen hänen ystävänsä on (minusta on törkeää lähennellä kaverin vaimoa, ja luulen, että mieheni ajattelisi samoin), samoin kuin lähentelijän vaimolla (joka on myös minun kaverini, joskaan ei kovin läheinen) olisi oikeus tietää, että hänen miehensä olisi (ilmeisesti) ollut valmis pettämään häntä.
Mutta päädyin kuitenkin siihen lopputulokseen, että kertominen olisi voinut aiheutta suhteettoman paljon kärsimystä meille kaikille, kun teko sinänsä ei ollut maailman suurin synti ja tekijä jopa ymmärsi katua. Se olisi pahimmassa tapauksessa saattanut rikkoa yhden avioliiton, yhden ystävyyden ja kaksi kaverisuhdetta. Nyt se pilasi ainoastaan yhden kaverisuhteen, nimittäin minun ja tuon lähentelijän välisen.
Itselleni kävi vähän samalla tavalla, miehen hyvä ystävä (myös minun kaveri) alkoi lähennellä ja avautua tunteistaan minua kohtaan eräissä bileissä, jossa mieheni ei ollut paikalla.
Minä tein toisenlaisen ratkaisun kuin sinä, pidin asian omana tietonani. Tein kyllä tyypille vielä jälkeenpäin selvin päinkin hyvin selväksi, että paheksuin hänen toimintaansa. Hän oli pahoillaan, ja tajusi mokanneensa.
Tavallaan minusta miehelläni olisi ollut oikeus tietää, millainen ihminen hänen ystävänsä on (minusta on törkeää lähennellä kaverin vaimoa, ja luulen, että mieheni ajattelisi samoin), samoin kuin lähentelijän vaimolla (joka on myös minun kaverini, joskaan ei kovin läheinen) olisi oikeus tietää, että hänen miehensä olisi (ilmeisesti) ollut valmis pettämään häntä.
Mutta päädyin kuitenkin siihen lopputulokseen, että kertominen olisi voinut aiheutta suhteettoman paljon kärsimystä meille kaikille, kun teko sinänsä ei ollut maailman suurin synti ja tekijä jopa ymmärsi katua. Se olisi pahimmassa tapauksessa saattanut rikkoa yhden avioliiton, yhden ystävyyden ja kaksi kaverisuhdetta. Nyt se pilasi ainoastaan yhden kaverisuhteen, nimittäin minun ja tuon lähentelijän välisen.