taittolapapotkuri

tiätsä, kompetenssia ymmärtää nyky kieltä.

ei taida olla kirjoitti:

tiätsä, kompetenssia ymmärtää nyky kieltä.

Mitä se on "vanhaksi kieleksi" käännettynä? Laitoinko elektroniikan, seilit ja koneen uusiksi, vai vaihdoinko koko veneen?

ei taida olla kirjoitti:

tiätsä, kompetenssia ymmärtää nyky kieltä.

Onko nykykieli nyky kieli?

Samaa mieltä siitä, että 0,5 solmua lisää vauhtia parhaimmillaan. En ihan ymmärtänyt miten taittolapa huonontaa nousukulmaa - voisitko selittää.

Haittapuolena kallis hankintahinta ja riski pudottaa lapa (oikeesti näitä putoilee) sekä ennekaikkea huonontunut peruutus. Eli peruutettaessa joutuu antamaan paljon kierroksia, että keskipakoisvoima painaa lavat auki, eteenpäin ajettaessahan lavat ikäänkuin imeytyy auki.

Eksä kirjoitti:

Samaa mieltä siitä, että 0,5 solmua lisää vauhtia parhaimmillaan. En ihan ymmärtänyt miten taittolapa huonontaa nousukulmaa - voisitko selittää.

Haittapuolena kallis hankintahinta ja riski pudottaa lapa (oikeesti näitä putoilee) sekä ennekaikkea huonontunut peruutus. Eli peruutettaessa joutuu antamaan paljon kierroksia, että keskipakoisvoima painaa lavat auki, eteenpäin ajettaessahan lavat ikäänkuin imeytyy auki.

Lue lisää

on tosiaan aika huonoja peruutettaessa. 3- (ja 4-) lapaiset toimii mukavasti myös peruuttaessa. Tuo lapojen aukaisu vaatii näissäkin mainitsemasi pienen "kiihdytyspulssin" peruutuksen aluksi.

Eksä kirjoitti:

Samaa mieltä siitä, että 0,5 solmua lisää vauhtia parhaimmillaan. En ihan ymmärtänyt miten taittolapa huonontaa nousukulmaa - voisitko selittää.

Haittapuolena kallis hankintahinta ja riski pudottaa lapa (oikeesti näitä putoilee) sekä ennekaikkea huonontunut peruutus. Eli peruutettaessa joutuu antamaan paljon kierroksia, että keskipakoisvoima painaa lavat auki, eteenpäin ajettaessahan lavat ikäänkuin imeytyy auki.

Lue lisää

Volvo Penta käskee käyttöohjeissaan laittamaan purjehdittaessa vaihteen vapaalle. Eli kieltää potkurin pysäyttämisen vaihteella. Tästä seuraa luonnollisesti se, että potkuri pyörii vapaana aina kun nopeus purjehdittaessa ylittää pari solmua. Ja tästä seuraa se, että kuuluu jurinaa ja tuntuu tärinää. Tätähän ei tosipurjehtija voi kestää vaan laittaa vaihteen pakille. No sitten tapahtuu se, miksi käyttöohjeissa tuo kielletään eli vaihdelaatikko jymähtää jumiin. Ei muuten lähde potkuri sen jälkeen pyörimään vaikka kuinka rypistelisit. Nostat veneen kesken kautta ja teetät kalliin remontin, jonka kustannuksia et saa takuuseen vaikka olisi uusikin vene.

Vaihdoin itse kolmilapaiseen Volvon taittolapaan. Nopeus lisääntyi kuten edellä on kerrottu ja peruutus parani. Ei siis huonontunut. Nyt vaihtaa vene suuntaansa pakille puolta nopeammin kiinteään potkuriin verrattuna.

Investoinut kirjoitti:

Volvo Penta käskee käyttöohjeissaan laittamaan purjehdittaessa vaihteen vapaalle. Eli kieltää potkurin pysäyttämisen vaihteella. Tästä seuraa luonnollisesti se, että potkuri pyörii vapaana aina kun nopeus purjehdittaessa ylittää pari solmua. Ja tästä seuraa se, että kuuluu jurinaa ja tuntuu tärinää. Tätähän ei tosipurjehtija voi kestää vaan laittaa vaihteen pakille. No sitten tapahtuu se, miksi käyttöohjeissa tuo kielletään eli vaihdelaatikko jymähtää jumiin. Ei muuten lähde potkuri sen jälkeen pyörimään vaikka kuinka rypistelisit. Nostat veneen kesken kautta ja teetät kalliin remontin, jonka kustannuksia et saa takuuseen vaikka olisi uusikin vene.

Vaihdoin itse kolmilapaiseen Volvon taittolapaan. Nopeus lisääntyi kuten edellä on kerrottu ja peruutus parani. Ei siis huonontunut. Nyt vaihtaa vene suuntaansa pakille puolta nopeammin kiinteään potkuriin verrattuna.

Lue lisää

uusien 3- ja 4-lapaisten parantavan vauhtia jopa 1,5 solmua!

"The huge benefit shows in an increase in sailing speed of up to 1.5 knots due to the low drag. Up to 8 times lower drag compared to a 3-blade fixed propeller."

Veneessäni on tuo Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Purjehdittaessa sen kanssa Volvo suosittaa laittamaan vaihde peruutusasentoon, siis pysäyttämään potkuri. Kun sen tekee ja potkuri menee suppuun, vauhti paranee yleensä 0,3-0,5 solmua.

Heikossa tuulessa sivulta tai siinä luoviessa ja kun ei ole merkittävää aaltoa, vauhdin paraneminen on selvästi enemmän, ehkä noin 1 solmu.

Jos veneessä on suhteellisen suuri moottori, kuten minulla (ehkä turhankin suuri, 55 hv / 12 m 8 t vene), hyöty taittolapapotkurista on tietysti suurempi kuin pienellä moottorilla ja potkurilla.

kertoo itse kirjoitti:

uusien 3- ja 4-lapaisten parantavan vauhtia jopa 1,5 solmua!

"The huge benefit shows in an increase in sailing speed of up to 1.5 knots due to the low drag. Up to 8 times lower drag compared to a 3-blade fixed propeller."

Veneessäni on tuo Volvon 3-lapainen taittopotkuri. Purjehdittaessa sen kanssa Volvo suosittaa laittamaan vaihde peruutusasentoon, siis pysäyttämään potkuri. Kun sen tekee ja potkuri menee suppuun, vauhti paranee yleensä 0,3-0,5 solmua.

Heikossa tuulessa sivulta tai siinä luoviessa ja kun ei ole merkittävää aaltoa, vauhdin paraneminen on selvästi enemmän, ehkä noin 1 solmu.

Jos veneessä on suhteellisen suuri moottori, kuten minulla (ehkä turhankin suuri, 55 hv / 12 m 8 t vene), hyöty taittolapapotkurista on tietysti suurempi kuin pienellä moottorilla ja potkurilla.

Lue lisää

siihen suuntaan kallistuu näiden perustelujen valossa. Kiitos!

vauhtia lisää kirjoitti:

siihen suuntaan kallistuu näiden perustelujen valossa. Kiitos!

Ota järki käteen ja kuvittele että se sun käytössä oleva potkuri olisi toisessa kädessä köydessä kiinni.
Kun heität sen veteen sitten köyden päässä ja hinaat sitän niin paljonko luulet veneesi mittarin näyttävän hidastumista. Hiljaisella nopeudella pidät köyttä helposti kahden sormen välissä ja kovemmassa kelissä runkonopeus lpoulta tekee esteen oli potkuri mikä tahansa.
Teoriassa taittolapa auttaa nopeuteen kuten gastin keveyskin, mutta vain teoriassa.

p.p. kirjoitti:

Ota järki käteen ja kuvittele että se sun käytössä oleva potkuri olisi toisessa kädessä köydessä kiinni.
Kun heität sen veteen sitten köyden päässä ja hinaat sitän niin paljonko luulet veneesi mittarin näyttävän hidastumista. Hiljaisella nopeudella pidät köyttä helposti kahden sormen välissä ja kovemmassa kelissä runkonopeus lpoulta tekee esteen oli potkuri mikä tahansa.
Teoriassa taittolapa auttaa nopeuteen kuten gastin keveyskin, mutta vain teoriassa.

Lue lisää

on aika suuri 4-5 solmun nopeuksissa, katso valmistajien sivuilta, vaikka sen Volvon.

http://www.penta.volvo.se/vpml2004/Files/productbulletins/4-blade_folding.pdf

Mitä järkeä olisi putsata veneen pohja levästä, jos tuon kokoinen vastus ei kerran vaikuttaisi vauhtiin?

Tuo taittolavan vaikutus on helppo todeta, kun purjehtii autopilotilla vaihde vapaalla ja sitten laittaa pakin päälle. Vauhti nousee selvästi. Se on tullut monesti todettua, kun pakki aluksi unohtuu laittaa päälle moottorin sammuttamisen jälkeen.

Eksä kirjoitti:

Samaa mieltä siitä, että 0,5 solmua lisää vauhtia parhaimmillaan. En ihan ymmärtänyt miten taittolapa huonontaa nousukulmaa - voisitko selittää.

Haittapuolena kallis hankintahinta ja riski pudottaa lapa (oikeesti näitä putoilee) sekä ennekaikkea huonontunut peruutus. Eli peruutettaessa joutuu antamaan paljon kierroksia, että keskipakoisvoima painaa lavat auki, eteenpäin ajettaessahan lavat ikäänkuin imeytyy auki.

Lue lisää

Sorto lisääntyy, koska veneen vastus kasvaa. Nostovoima kölissä myös pienenee hitaamman nopeuden vuoksi. Kaikki vastusta lisäävät voimat,
(epätasainen pohja jne...) huonontavat nousukykyä. Erityisen paljon keveissä tuulissa.

Luovija kirjoitti:

Sorto lisääntyy, koska veneen vastus kasvaa. Nostovoima kölissä myös pienenee hitaamman nopeuden vuoksi. Kaikki vastusta lisäävät voimat,
(epätasainen pohja jne...) huonontavat nousukykyä. Erityisen paljon keveissä tuulissa.

Lue lisää

Se nyt vaan on fakta, että taittolapapotkuri (toimiessaan) pienentää veneen vastusta ja antaa käytännössä lisää nopeutta. Kilpailussa tällä on iso merkitys ja siksi kilpaveneissä ei ole kiinteälapaisia potkureita. Koitappa laittaa esimerkiksi mela veteen 5 solmun vaudissa - yllättävän raskas pideltävä, pitää olla vahvat nakit jos kahdella sormella pitelet...

Luovija kirjoitti:

Sorto lisääntyy, koska veneen vastus kasvaa. Nostovoima kölissä myös pienenee hitaamman nopeuden vuoksi. Kaikki vastusta lisäävät voimat,
(epätasainen pohja jne...) huonontavat nousukykyä. Erityisen paljon keveissä tuulissa.

Lue lisää

"Sorto lisääntyy, koska veneen vastus kasvaa. Nostovoima kölissä myös pienenee hitaamman nopeuden vuoksi. Kaikki vastusta lisäävät voimat,
(epätasainen pohja jne...) huonontavat nousukykyä. Erityisen paljon keveissä tuulissa. "

Kiinteän potkurin vastus on suurempi kuin taittolapaisen, joka purjehtiessa on supussa.

Siksi veneen nopeus taittolapaisella on suurempi, sen vuoksi taas sorto on pienempi ja nousukyky taittolapapotkurin kanssa siis parempi kuin kiinteälapaisen kanssa.

taittolapapotkurit kirjoitti:

on tosiaan aika huonoja peruutettaessa. 3- (ja 4-) lapaiset toimii mukavasti myös peruuttaessa. Tuo lapojen aukaisu vaatii näissäkin mainitsemasi pienen "kiihdytyspulssin" peruutuksen aluksi.

Lue lisää

2-lapaisen taittolavan huonot peruutus- ja jarrutusominaisuudet ovat sitkeitä myyttejä, ilmeisesti joskus on tehty huonoja potkureita.

Omia kokemuksia modernista 2-lapaisesta taittolavasta:

Vene (4,5 t, 30 jalkaa) pysähtyy 6 solmun vauhdista noin 7 metrin matkalla.

Peruttaa minimikierroksilla, kulkee pakilla ainakin 5,5 solmua.

3-lapaisen hyötysuhde on huonompi, hukkaa noin 5% huippunopeudesta koneella.(verrattu samanlaiseen veneeseen 3-lapaisella potkurilla)

2-lapainen taittolapa luistaa vähemmän kuin samankokoinen 3-lapainen taittolapa ja 2-lapainen kiinteä.

2-lapaisen vastus taitettuna on pienempi kuin 3-lapaisella, erolla ei ole käytännön merkitystä.

3-lapaisen hinnalla saa noin 3 2-lapaista.

3-lapainen on niin kallis ettei sitä uskalla oikein jättää veneeseen talveksi.

Laskelmien mukaan taittolapa vähentää kokonaisvastusta noin 10% verrattuna vapaasti pyörivään kiinteään,käytännössä nopeuden lisäys noin 0,5 solmua. Lukittuun kiinteään ero on suurempi.

p.p. kirjoitti:

Ota järki käteen ja kuvittele että se sun käytössä oleva potkuri olisi toisessa kädessä köydessä kiinni.
Kun heität sen veteen sitten köyden päässä ja hinaat sitän niin paljonko luulet veneesi mittarin näyttävän hidastumista. Hiljaisella nopeudella pidät köyttä helposti kahden sormen välissä ja kovemmassa kelissä runkonopeus lpoulta tekee esteen oli potkuri mikä tahansa.
Teoriassa taittolapa auttaa nopeuteen kuten gastin keveyskin, mutta vain teoriassa.

Lue lisää

Tiesitkö, että ~30 jalkaisen veneen vajaan 6 kn maksimaalinen kryssivauhti vaatii vain ~50 kg voiman? Entä tiesitkö, että jo 12" 2-lapainen kiinteä potkuri jarruttaa samassa vauhdissa ~10 kg voimalla (siis lisää vastusta ~20%)?

Vieläkö uskot, että kiinteällä potkurilla ei ole merkitystä käytännössä?

Sivutuulissa potkurin vastuksen merkitys on aika vähäinen, jos tuulee, mutta kryssillä se vaikuttaa aina ja paljon (~5-10%). Samoin vaikutus on suuri kevyillä tuulilla (helposti ~10% 3-4 m/s) ja lenssillä paljon kovemmillakin tuulilla. Annetut prosenttiluvut riippuvat huomattavan paljon potkurin halkaisijasta sekä lapojen koosta ja lukumäärästä.

Se on sitten aivan eri juttu kenelle se on hintansa arvoista. Jos aikoo kisata, on taittalapa aivan ehdoton.

Eksä kirjoitti:

Se nyt vaan on fakta, että taittolapapotkuri (toimiessaan) pienentää veneen vastusta ja antaa käytännössä lisää nopeutta. Kilpailussa tällä on iso merkitys ja siksi kilpaveneissä ei ole kiinteälapaisia potkureita. Koitappa laittaa esimerkiksi mela veteen 5 solmun vaudissa - yllättävän raskas pideltävä, pitää olla vahvat nakit jos kahdella sormella pitelet...

Lue lisää

Niinpä olet huomannut, että melaa ei pirukaan pidä vedessä viiden solmun nopeudessa. Kysymys on kuitenkin vain kauheasta vivusta.
Jaksat nostaa kaljakolpakon kevyesti kädessä suuhusi mutta jos panen sen melan varren päähän niin voi jäädä nostamatta ainakaan yhdellä kädellä. Se meloista ja vastuksista.
Niinkuin sanoin gastin paino on suurempi ongelma kun taittolapa tai kiinteä potkuri.

versus 3-lapainen kirjoitti:

2-lapaisen taittolavan huonot peruutus- ja jarrutusominaisuudet ovat sitkeitä myyttejä, ilmeisesti joskus on tehty huonoja potkureita.

Omia kokemuksia modernista 2-lapaisesta taittolavasta:

Vene (4,5 t, 30 jalkaa) pysähtyy 6 solmun vauhdista noin 7 metrin matkalla.

Peruttaa minimikierroksilla, kulkee pakilla ainakin 5,5 solmua.

3-lapaisen hyötysuhde on huonompi, hukkaa noin 5% huippunopeudesta koneella.(verrattu samanlaiseen veneeseen 3-lapaisella potkurilla)

2-lapainen taittolapa luistaa vähemmän kuin samankokoinen 3-lapainen taittolapa ja 2-lapainen kiinteä.

2-lapaisen vastus taitettuna on pienempi kuin 3-lapaisella, erolla ei ole käytännön merkitystä.

3-lapaisen hinnalla saa noin 3 2-lapaista.

3-lapainen on niin kallis ettei sitä uskalla oikein jättää veneeseen talveksi.

Laskelmien mukaan taittolapa vähentää kokonaisvastusta noin 10% verrattuna vapaasti pyörivään kiinteään,käytännössä nopeuden lisäys noin 0,5 solmua. Lukittuun kiinteään ero on suurempi.

Lue lisää

kuvan, 3- tai 4-taittolapaisille suosiollisemman saa Volvon sivuilta

http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/marineengines/drives/150 S Saildrive/3 and 4-blade folding propellers.htm

Oma kokemukseni taittolavoista on se, että 3-lapainen on selvästi tehokkaampi, varsinkin pakilla, kuin 2-lapainen.

vastus kirjoitti:

on aika suuri 4-5 solmun nopeuksissa, katso valmistajien sivuilta, vaikka sen Volvon.

http://www.penta.volvo.se/vpml2004/Files/productbulletins/4-blade_folding.pdf

Mitä järkeä olisi putsata veneen pohja levästä, jos tuon kokoinen vastus ei kerran vaikuttaisi vauhtiin?

Tuo taittolavan vaikutus on helppo todeta, kun purjehtii autopilotilla vaihde vapaalla ja sitten laittaa pakin päälle. Vauhti nousee selvästi. Se on tullut monesti todettua, kun pakki aluksi unohtuu laittaa päälle moottorin sammuttamisen jälkeen.

Lue lisää

Jos jotain tapahtuu potkurin seistessä tai pyöriessä niin vauhti paranee kun potkurin antaa pyöriä vapaasti.
Sitä ei kyllä huomaa muuta kuin jos on sen uskonnon harrastaja.

p.p. kirjoitti:

Niinpä olet huomannut, että melaa ei pirukaan pidä vedessä viiden solmun nopeudessa. Kysymys on kuitenkin vain kauheasta vivusta.
Jaksat nostaa kaljakolpakon kevyesti kädessä suuhusi mutta jos panen sen melan varren päähän niin voi jäädä nostamatta ainakaan yhdellä kädellä. Se meloista ja vastuksista.
Niinkuin sanoin gastin paino on suurempi ongelma kun taittolapa tai kiinteä potkuri.

Lue lisää

suunnilleen sama se vastus.

Siitä Volvon taulukosta näkyy, että 3 lapaisen potkurin vastus on 6 solmun vauhdissa 400 N (veneen kokoa ei ilmoitettu, kai aika iso), siis 40 kg, sitä ei kauan pitele.

p.p. kirjoitti:

Jos jotain tapahtuu potkurin seistessä tai pyöriessä niin vauhti paranee kun potkurin antaa pyöriä vapaasti.
Sitä ei kyllä huomaa muuta kuin jos on sen uskonnon harrastaja.

Lue lisää

Kyse oli taittolapapotkurista. Kun purjehtiessa laittaa pakin päälle, potkurin lavat menevät suppuun ja potkurin vastus putoaa noin kymmenesosaan. Siis käytännössä taittolapapotkurin vastus katoaa kokonaan.
Ja veneen vauhti nousee, eikä se ole uskon asia. Sen näkee mittarista. Selvästi.

erilaisen kirjoitti:

kuvan, 3- tai 4-taittolapaisille suosiollisemman saa Volvon sivuilta

http://www.volvo.com/volvopenta/finland/fi-fi/marineengines/drives/150 S Saildrive/3 and 4-blade folding propellers.htm

Oma kokemukseni taittolavoista on se, että 3-lapainen on selvästi tehokkaampi, varsinkin pakilla, kuin 2-lapainen.

Lue lisää

Tuo ei ole kuluttaja valistusta vaan mainoslauseita. Ei varsinaisesti valheita, koska varmaan löytyy joku vertailupotkuri johon vertailu pitää paikkansa.
Arvaa mistä potkurista Volvo saa parhaan katteen.

Naurettavin väite että nuo tarjoisivat paremman nopeuden, yleisesti tunnustettu tosiasia on että lapojen lisäys huonontaa hyotysuhdetta ja sitä kautta nopeutta. Itse asiassa paras hyötysuhde olisi 1-lapaisella, mutta siinä on tasapaino ongelmia.

potkuri.. kirjoitti:

suunnilleen sama se vastus.

Siitä Volvon taulukosta näkyy, että 3 lapaisen potkurin vastus on 6 solmun vauhdissa 400 N (veneen kokoa ei ilmoitettu, kai aika iso), siis 40 kg, sitä ei kauan pitele.

Lue lisää

pp on ennenkin esittänyt samaa teoriaa potkurin vastuksesta. Tunnettu on myös hänen väitteensä, että levystä tehty purje on vähintään yhtä hyvä kuin muotoon leikattu.

Aivan turha sellaiselle on osoittaa suoritettujen mittausten tuloksia, saati sitten perustella asiaa teoreettisesti. Ei takuulla mene perille.

versus 3-lapainen kirjoitti:

Tuo ei ole kuluttaja valistusta vaan mainoslauseita. Ei varsinaisesti valheita, koska varmaan löytyy joku vertailupotkuri johon vertailu pitää paikkansa.
Arvaa mistä potkurista Volvo saa parhaan katteen.

Naurettavin väite että nuo tarjoisivat paremman nopeuden, yleisesti tunnustettu tosiasia on että lapojen lisäys huonontaa hyotysuhdetta ja sitä kautta nopeutta. Itse asiassa paras hyötysuhde olisi 1-lapaisella, mutta siinä on tasapaino ongelmia.

Lue lisää

"..yleisesti tunnustettu tosiasia on että lapojen lisäys huonontaa hyotysuhdetta ja sitä kautta nopeutta. Itse asiassa paras hyötysuhde olisi 1-lapaisella, mutta siinä on tasapaino ongelmia."

Ja ne kaikki maailman moottori/potkurivalmistajat laittavat typeryyttään isoihin moottoriveneisiin 4 tai 5-lapaisia potkureita, yleensä veilä tuplana.

Kiitos keskusteluseurasta, mutta nyt riitti jo.

Investoinut kirjoitti:

Volvo Penta käskee käyttöohjeissaan laittamaan purjehdittaessa vaihteen vapaalle. Eli kieltää potkurin pysäyttämisen vaihteella. Tästä seuraa luonnollisesti se, että potkuri pyörii vapaana aina kun nopeus purjehdittaessa ylittää pari solmua. Ja tästä seuraa se, että kuuluu jurinaa ja tuntuu tärinää. Tätähän ei tosipurjehtija voi kestää vaan laittaa vaihteen pakille. No sitten tapahtuu se, miksi käyttöohjeissa tuo kielletään eli vaihdelaatikko jymähtää jumiin. Ei muuten lähde potkuri sen jälkeen pyörimään vaikka kuinka rypistelisit. Nostat veneen kesken kautta ja teetät kalliin remontin, jonka kustannuksia et saa takuuseen vaikka olisi uusikin vene.

Vaihdoin itse kolmilapaiseen Volvon taittolapaan. Nopeus lisääntyi kuten edellä on kerrottu ja peruutus parani. Ei siis huonontunut. Nyt vaihtaa vene suuntaansa pakille puolta nopeammin kiinteään potkuriin verrattuna.

Lue lisää

taittolapaa. Ostin uuden taittolapaisen ja hyvin toimii. Katso mistä ostat. Kaksilapainen maksoi VP:llä liki tuhat Tallinnassa 800 ja Netissä 398 Euroa Saksasta.

oikein? kirjoitti:

"Sorto lisääntyy, koska veneen vastus kasvaa. Nostovoima kölissä myös pienenee hitaamman nopeuden vuoksi. Kaikki vastusta lisäävät voimat,
(epätasainen pohja jne...) huonontavat nousukykyä. Erityisen paljon keveissä tuulissa. "

Kiinteän potkurin vastus on suurempi kuin taittolapaisen, joka purjehtiessa on supussa.

Siksi veneen nopeus taittolapaisella on suurempi, sen vuoksi taas sorto on pienempi ja nousukyky taittolapapotkurin kanssa siis parempi kuin kiinteälapaisen kanssa.

Lue lisää

Olette ymmärtäneet asian täysin oikein.

Tuli vielä mieleen, että myös keulapotkurin reikä hidastaa vauhtia ja huonontaa nousukykyä. Ei kannata sellaistakaan laittaa, jos ei ole pakko.

versus 3-lapainen kirjoitti:

Tuo ei ole kuluttaja valistusta vaan mainoslauseita. Ei varsinaisesti valheita, koska varmaan löytyy joku vertailupotkuri johon vertailu pitää paikkansa.
Arvaa mistä potkurista Volvo saa parhaan katteen.

Naurettavin väite että nuo tarjoisivat paremman nopeuden, yleisesti tunnustettu tosiasia on että lapojen lisäys huonontaa hyotysuhdetta ja sitä kautta nopeutta. Itse asiassa paras hyötysuhde olisi 1-lapaisella, mutta siinä on tasapaino ongelmia.

Lue lisää

Jos puhutaan purjeveneen potkurin hyötysuhteesta täydellä kaasulla (=huippunopeudesta), väittämäsi ei pidä alkuunkaan paikkansa. Lähes aina luistoa on tuolloin aivan liikaa, jolloin parempi hyötysuhde saadaan useammilla ja/tai isommilla lavoilla. Tietysti myös halkaisijan kasvatus auttaa, mutta tälle on yleensä rajoituksia.

Yleisesti ottaen lapojen lukumäärä ei ole läheskään tärkein potkurin ominaisuus. Paljon tärkeämpiä ovat halkaija, nousu ja lapojen muotoilu. Myös lapojen koko on aivan yhtä tärkeä kuin niiden lukumäärä.

Taittolapapotkurissa on sitten vielä omat erikoisuutensa, jotka vaikuttavat erityisesti peruutustehoon. Näitä ovat mm. lapojen paino ja painopiste sekä lapojen akselin sijainti, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen pysyvätkö lavat kunnolla auki vai eivät.

Hyvällä 2-lapaisella potkurilla peruuttaa aivan kiitettävästi, mutta huonolla ei. Ilmeisesti kaikki 3-lapaiset ovat hyvin suunniteltuja tässä mielessä (koska ovat paljon uudempaa suunnittelua).

Luovija kirjoitti:

Olette ymmärtäneet asian täysin oikein.

Tuli vielä mieleen, että myös keulapotkurin reikä hidastaa vauhtia ja huonontaa nousukykyä. Ei kannata sellaistakaan laittaa, jos ei ole pakko.

Lue lisää

Isossa veneessä keulapotkuri on mainio apu sivutuulen satamaoperaatioissa. Auttaa se muutenkin isoa venettä ahtaissa väleissä kuskatessa. Jotkut tosin käyttävät keulapotkuria vain epäonnistuneiden ohjausliikkeiden korjailuun, siis jonkinlaisena viime hetken turvana.

Se keulapotkurin tunnelin päiden vastus on tosiaan merkittävä, jos tunnelin suuaukkoja ei muotoilla oikein. Olen ymmärtänyt, että hyvällä muotoilulla vastus saadaan lähes olemattomaksi.

versus 3-lapainen kirjoitti:

2-lapaisen taittolavan huonot peruutus- ja jarrutusominaisuudet ovat sitkeitä myyttejä, ilmeisesti joskus on tehty huonoja potkureita.

Omia kokemuksia modernista 2-lapaisesta taittolavasta:

Vene (4,5 t, 30 jalkaa) pysähtyy 6 solmun vauhdista noin 7 metrin matkalla.

Peruttaa minimikierroksilla, kulkee pakilla ainakin 5,5 solmua.

3-lapaisen hyötysuhde on huonompi, hukkaa noin 5% huippunopeudesta koneella.(verrattu samanlaiseen veneeseen 3-lapaisella potkurilla)

2-lapainen taittolapa luistaa vähemmän kuin samankokoinen 3-lapainen taittolapa ja 2-lapainen kiinteä.

2-lapaisen vastus taitettuna on pienempi kuin 3-lapaisella, erolla ei ole käytännön merkitystä.

3-lapaisen hinnalla saa noin 3 2-lapaista.

3-lapainen on niin kallis ettei sitä uskalla oikein jättää veneeseen talveksi.

Laskelmien mukaan taittolapa vähentää kokonaisvastusta noin 10% verrattuna vapaasti pyörivään kiinteään,käytännössä nopeuden lisäys noin 0,5 solmua. Lukittuun kiinteään ero on suurempi.

Lue lisää

2-lapaisen taittolavan huonot peruutus- ja jarrutusominaisuudet ovat sitkeitä myyttejä, ilmeisesti joskus on tehty huonoja potkureita.

Omia kokemuksia modernista 2-lapaisesta taittolavasta:

Vene (4,5 t, 30 jalkaa) pysähtyy 6 solmun vauhdista noin 7 metrin matkalla.
-EI TAKUULLA PYSÄHDY
TÄYDESTÄ VAUHDISTA ALLE VENEENMITAN ELLEI KARILLE AJA.


Peruttaa minimikierroksilla, kulkee pakilla ainakin 5,5 solmua.
-5MINUUTIN PERUUTTELUN PÄÄSTÄ EHKÄ


3-lapaisen hyötysuhde on huonompi, hukkaa noin 5% huippunopeudesta koneella.(verrattu samanlaiseen veneeseen 3-lapaisella potkurilla)
-EN USKO

2-lapainen taittolapa luistaa vähemmän kuin samankokoinen 3-lapainen taittolapa ja 2-lapainen kiinteä.
-TAKUULLA LUISTAA ENEMMÄN

2-lapaisen vastus taitettuna on pienempi kuin 3-lapaisella, erolla ei ole käytännön merkitystä.
- VOI PITÄÄ PAIKKANSA

3-lapaisen hinnalla saa noin 3 2-lapaista.

3-lapainen on niin kallis ettei sitä uskalla oikein jättää veneeseen talveksi.

-VAIHDOIN 2-LAPASEN 3-LAPASEEN ENKÄ OLE HETKEÄKÄÄN KATUNUT

Laskelmien mukaan taittolapa vähentää kokonaisvastusta noin 10% verrattuna vapaasti pyörivään kiinteään,käytännössä nopeuden lisäys noin 0,5 solmua. Lukittuun kiinteään ero on suurempi. - ON VARMAAN TOTTA

ostamassa kirjoitti:

taittolapaa. Ostin uuden taittolapaisen ja hyvin toimii. Katso mistä ostat. Kaksilapainen maksoi VP:llä liki tuhat Tallinnassa 800 ja Netissä 398 Euroa Saksasta.

3-lapasen, on tehokkaampi, ja parantaa käsittelyä huomattavasti

Eksä kirjoitti:

Samaa mieltä siitä, että 0,5 solmua lisää vauhtia parhaimmillaan. En ihan ymmärtänyt miten taittolapa huonontaa nousukulmaa - voisitko selittää.

Haittapuolena kallis hankintahinta ja riski pudottaa lapa (oikeesti näitä putoilee) sekä ennekaikkea huonontunut peruutus. Eli peruutettaessa joutuu antamaan paljon kierroksia, että keskipakoisvoima painaa lavat auki, eteenpäin ajettaessahan lavat ikäänkuin imeytyy auki.

Lue lisää

Ainakin omassa Hurthissani akselin kierrosluku on pakilla alhaisempi samoilla konekierroksilla kuin eteenpäin ajaessa. Välitys on merkitty vaihteen kylttiin, josta sen voi tsekata ennenkuin syyttelee potkurin tehoa pakilla.
Itse olen sitä mieltä että 3-lap taitto- tai kääntölapainen on myös matkapurjehdukseen erinomainen ratkaisu (vaikka kallis). Kyllä puolen solmun nopeusero tuntuu merten ylityksissä, onhan se sentään 12 nm/vrk.

peruuttaessa kirjoitti:

Ainakin omassa Hurthissani akselin kierrosluku on pakilla alhaisempi samoilla konekierroksilla kuin eteenpäin ajaessa. Välitys on merkitty vaihteen kylttiin, josta sen voi tsekata ennenkuin syyttelee potkurin tehoa pakilla.
Itse olen sitä mieltä että 3-lap taitto- tai kääntölapainen on myös matkapurjehdukseen erinomainen ratkaisu (vaikka kallis). Kyllä puolen solmun nopeusero tuntuu merten ylityksissä, onhan se sentään 12 nm/vrk.

Lue lisää

Kannattaa käyttää vähän energiaa ja katsella netistä hintoja. Ainakin Gorin (laatumerkki kuten Flex-o-Fold) hinta Suomessa oli kovin paljon isompi kuin Tanskassa ja Saksassa.

Käytettyjä 2-lapaisia on jonkin verran markkinoilla kun noita 3-lapaisia on hyvin ärhäkkäästi työnnetty markkinoille (esim. Volvo).

Itse en missään nimessä vaihtaisi kiinteälapaiseen.

vauhtia lisää kirjoitti:

siihen suuntaan kallistuu näiden perustelujen valossa. Kiitos!

Sisarveneeseen on vaihdettu kolmilapainen taittolapapotkuri. Omassa paatissa on kaksilapainen Radicen taittolapa 12'x17' vai mitenpäin ne luvut olivatkaan. Kolmilapaisella peruuttelukin on yhtä juhlaa, koska paatti menee sinne mihin kuski haluaa. Kaksilapaisella pääsääntöisesti vain oikealle hyvin. Tärinä on myös kaksilapaisella aika julmaa verratuna kolmilapaiseen. Omistaja kertoo myös, että vastatuuleen puskee mielikseen (jos ei huvita kryssiä) kun kolmilapainen jaksaa tuupata.

Kolmilapainen on hankintalistalla. 13'x17' maksaa n. 1500-1700€.

VÄITTÄMIÄ kirjoitti:

2-lapaisen taittolavan huonot peruutus- ja jarrutusominaisuudet ovat sitkeitä myyttejä, ilmeisesti joskus on tehty huonoja potkureita.

Omia kokemuksia modernista 2-lapaisesta taittolavasta:

Vene (4,5 t, 30 jalkaa) pysähtyy 6 solmun vauhdista noin 7 metrin matkalla.
-EI TAKUULLA PYSÄHDY
TÄYDESTÄ VAUHDISTA ALLE VENEENMITAN ELLEI KARILLE AJA.


Peruttaa minimikierroksilla, kulkee pakilla ainakin 5,5 solmua.
-5MINUUTIN PERUUTTELUN PÄÄSTÄ EHKÄ


3-lapaisen hyötysuhde on huonompi, hukkaa noin 5% huippunopeudesta koneella.(verrattu samanlaiseen veneeseen 3-lapaisella potkurilla)
-EN USKO

2-lapainen taittolapa luistaa vähemmän kuin samankokoinen 3-lapainen taittolapa ja 2-lapainen kiinteä.
-TAKUULLA LUISTAA ENEMMÄN

2-lapaisen vastus taitettuna on pienempi kuin 3-lapaisella, erolla ei ole käytännön merkitystä.
- VOI PITÄÄ PAIKKANSA

3-lapaisen hinnalla saa noin 3 2-lapaista.

3-lapainen on niin kallis ettei sitä uskalla oikein jättää veneeseen talveksi.

-VAIHDOIN 2-LAPASEN 3-LAPASEEN ENKÄ OLE HETKEÄKÄÄN KATUNUT

Laskelmien mukaan taittolapa vähentää kokonaisvastusta noin 10% verrattuna vapaasti pyörivään kiinteään,käytännössä nopeuden lisäys noin 0,5 solmua. Lukittuun kiinteään ero on suurempi. - ON VARMAAN TOTTA

Lue lisää

Jos oletetaan, että siinä 30-jalkaisessa on 20 hv kone, jolla saa ~2000 N työntövoiman (jarrutusvoima ehkä vähän pienempi). Tämän lisäksi tulee veneen kulkuvastus, joka on ~500-1000 N 6 kn vauhdissa (ei siis täydessä vauhdissa). Tuosta saadaan hidastuvuudeksi ~0,6 m/s2 eli jarrutus 3 m/s (6 kn) vauhdista kestää ~5 s, jona aikana vene etenee ~7 m.

On siis täysin mahdollista, jos kone ottaa nopeasti kierrokset ja potkuri/kone pystyy tuohon ~2000 N voimaan. 30 hv koneella tuo menee jo helposti 4,5 tn veneellä.

Kesällä Ruotsista vuokrattu saksalaisten ajama Bavaria (39?) tuli Ahvenanmaalla viereemme laituriin ajaen ehkä 4 kn vauhtia vielä 4 m ennen laituria. Olin jo varma, että nyt rysähtää pahasti, mutta kippari laittoi pakille, vene pysähtyi kuin seinään ja kaikki menikin OK.

5 % nopeusero huippunopeudessa syntyy helposti, jos toinen (2-lapainen) on hiukan väärin mitoitettu (nousu, halkaisija ja/tai lapapinta-ala). Se tuskin kertoo mitään yleistä lapojen lukumäärän vaikutuksesta.

Eksä kirjoitti:

Kannattaa käyttää vähän energiaa ja katsella netistä hintoja. Ainakin Gorin (laatumerkki kuten Flex-o-Fold) hinta Suomessa oli kovin paljon isompi kuin Tanskassa ja Saksassa.

Käytettyjä 2-lapaisia on jonkin verran markkinoilla kun noita 3-lapaisia on hyvin ärhäkkäästi työnnetty markkinoille (esim. Volvo).

Itse en missään nimessä vaihtaisi kiinteälapaiseen.

Lue lisää

http://cgi.ebay.de/Faltpropeller-17x-12-E-linksdrehend-3-Blatt-Bronze_W0QQitemZ130156092230QQihZ003QQcategoryZ78528QQssPageNameZWDVWQQrdZ1QQcmdZViewItem

Täältä näyttäisi lähtevän heti 950 Eurolla.
Ei muuta kuin tilaamaan.

Joakim kirjoitti:

Tiesitkö, että ~30 jalkaisen veneen vajaan 6 kn maksimaalinen kryssivauhti vaatii vain ~50 kg voiman? Entä tiesitkö, että jo 12" 2-lapainen kiinteä potkuri jarruttaa samassa vauhdissa ~10 kg voimalla (siis lisää vastusta ~20%)?

Vieläkö uskot, että kiinteällä potkurilla ei ole merkitystä käytännössä?

Sivutuulissa potkurin vastuksen merkitys on aika vähäinen, jos tuulee, mutta kryssillä se vaikuttaa aina ja paljon (~5-10%). Samoin vaikutus on suuri kevyillä tuulilla (helposti ~10% 3-4 m/s) ja lenssillä paljon kovemmillakin tuulilla. Annetut prosenttiluvut riippuvat huomattavan paljon potkurin halkaisijasta sekä lapojen koosta ja lukumäärästä.

Se on sitten aivan eri juttu kenelle se on hintansa arvoista. Jos aikoo kisata, on taittalapa aivan ehdoton.

Lue lisää

Minulla on kääntyvälapinen potkuri veneessäni, onko paemmuuseroa taittuvalapaisen/kääntyvälapaisen välillä.
Kiitos vastauksesta!

Joakim kirjoitti:

Jos oletetaan, että siinä 30-jalkaisessa on 20 hv kone, jolla saa ~2000 N työntövoiman (jarrutusvoima ehkä vähän pienempi). Tämän lisäksi tulee veneen kulkuvastus, joka on ~500-1000 N 6 kn vauhdissa (ei siis täydessä vauhdissa). Tuosta saadaan hidastuvuudeksi ~0,6 m/s2 eli jarrutus 3 m/s (6 kn) vauhdista kestää ~5 s, jona aikana vene etenee ~7 m.

On siis täysin mahdollista, jos kone ottaa nopeasti kierrokset ja potkuri/kone pystyy tuohon ~2000 N voimaan. 30 hv koneella tuo menee jo helposti 4,5 tn veneellä.

Kesällä Ruotsista vuokrattu saksalaisten ajama Bavaria (39?) tuli Ahvenanmaalla viereemme laituriin ajaen ehkä 4 kn vauhtia vielä 4 m ennen laituria. Olin jo varma, että nyt rysähtää pahasti, mutta kippari laittoi pakille, vene pysähtyi kuin seinään ja kaikki menikin OK.

5 % nopeusero huippunopeudessa syntyy helposti, jos toinen (2-lapainen) on hiukan väärin mitoitettu (nousu, halkaisija ja/tai lapapinta-ala). Se tuskin kertoo mitään yleistä lapojen lukumäärän vaikutuksesta.

Lue lisää

Innostuin kokeilemaan omalla veneellä mastonlaskun jälkeen. Paino ilman mastoa 1 henkilö kyydissä 2900 kg ja koneena Yanmar 1GM10 (9 hv) ja potkurina 14x8 2-lapainen VP pronssinen taittolapa.

Huippunopeus ~6,4 kn, josta jarrutus kesti 10 s joka oli matkana n. 15 m.

Kohtuu pitkä matka selittyy aika paljon sillä, että ko. yksipyttyinen kone ottaa varsin hitaasti kierroksia. Peruutuksen alussa kestää 5 s kunnes kierrokset on kutakuinkin vakiintuneet ja jarrutusvoima kunnollinen. Myös vapaalla kaasutettaessa kestää ~4 s kierrosten nousuun.

Jos pakin jätti täysille, vene kulki 25 s kuluttua 5,5 kn taaksepäin (maksimivauhti pakilla). Vastaavasti paikaltaan kesti 20 s kiihdyttää 5,5 kn vauhtiin eteenpäin.

Joakim kirjoitti:

Innostuin kokeilemaan omalla veneellä mastonlaskun jälkeen. Paino ilman mastoa 1 henkilö kyydissä 2900 kg ja koneena Yanmar 1GM10 (9 hv) ja potkurina 14x8 2-lapainen VP pronssinen taittolapa.

Huippunopeus ~6,4 kn, josta jarrutus kesti 10 s joka oli matkana n. 15 m.

Kohtuu pitkä matka selittyy aika paljon sillä, että ko. yksipyttyinen kone ottaa varsin hitaasti kierroksia. Peruutuksen alussa kestää 5 s kunnes kierrokset on kutakuinkin vakiintuneet ja jarrutusvoima kunnollinen. Myös vapaalla kaasutettaessa kestää ~4 s kierrosten nousuun.

Jos pakin jätti täysille, vene kulki 25 s kuluttua 5,5 kn taaksepäin (maksimivauhti pakilla). Vastaavasti paikaltaan kesti 20 s kiihdyttää 5,5 kn vauhtiin eteenpäin.

Lue lisää

Kiinnostaisi paljonko on veneen matkavauhti? Millä kierroksilla? Veneen pituus / leveys.
Oma vene samanpainoinen, 18 hv, taittolapa. 8,1m lev. 2,8m. Mutta matkavauhti on vain 5,5 s / 2200 rpm. Ja huiputkin vain reilu 6s. Potkurin vaihto edessä. Nousua ja halkaisijaa en ulkoa muista. Mutta voipi olla, että uusi 2-lap. ja halkaisija sekä nousu oikeiksi riittää.

vauhtia lisää kirjoitti:

siihen suuntaan kallistuu näiden perustelujen valossa. Kiitos!

perinteisesti Pencentralla on Vene-messujen aikaan ollut varaosista -20%, joten tilaus kannattaa jättää helmikuussa. Messulipunkin säästää, kun tilaa puhelimella tai Lauttasaaren myymälästä.

skiglaaja kirjoitti:

Kiinnostaisi paljonko on veneen matkavauhti? Millä kierroksilla? Veneen pituus / leveys.
Oma vene samanpainoinen, 18 hv, taittolapa. 8,1m lev. 2,8m. Mutta matkavauhti on vain 5,5 s / 2200 rpm. Ja huiputkin vain reilu 6s. Potkurin vaihto edessä. Nousua ja halkaisijaa en ulkoa muista. Mutta voipi olla, että uusi 2-lap. ja halkaisija sekä nousu oikeiksi riittää.

Lue lisää

Vene on mitoiltaan käytännössä identtinen. Vesilinja ~7,5 m. Purjeilla menee kryssillä lähes 6 kn ja muilla suunnilla varsin helposti 7 kn.

Huippunopeudella kierrokset ovat reilut 3200 rpm.

Matkavauhteja voi sitten pitää monenlaisia. Vajaata 6 kn vauhtia ajellessa kierrokset ovat ehkä 2900 rpm ja moottori jo varsin hiljainen.

Syksyllä oli vielä vanhan omistajan jäljiltä 14x6 lavat, joilla kierrokset menivät rajoittimeen (~3700 rpm) ja matkavauhti jäi 5 kn paikkeille (muuten kone huusi liikaa).

3-lapainen myynnissä kirjoitti:

http://cgi.ebay.de/Faltpropeller-17x-12-E-linksdrehend-3-Blatt-Bronze_W0QQitemZ130156092230QQihZ003QQcategoryZ78528QQssPageNameZWDVWQQrdZ1QQcmdZViewItem

Täältä näyttäisi lähtevän heti 950 Eurolla.
Ei muuta kuin tilaamaan.

Lue lisää

on saildriveen. Ostaisin heti, jos olis akselivetoiseen.

Joakim kirjoitti:

Vene on mitoiltaan käytännössä identtinen. Vesilinja ~7,5 m. Purjeilla menee kryssillä lähes 6 kn ja muilla suunnilla varsin helposti 7 kn.

Huippunopeudella kierrokset ovat reilut 3200 rpm.

Matkavauhteja voi sitten pitää monenlaisia. Vajaata 6 kn vauhtia ajellessa kierrokset ovat ehkä 2900 rpm ja moottori jo varsin hiljainen.

Syksyllä oli vielä vanhan omistajan jäljiltä 14x6 lavat, joilla kierrokset menivät rajoittimeen (~3700 rpm) ja matkavauhti jäi 5 kn paikkeille (muuten kone huusi liikaa).

Lue lisää

Onko Yanmar 1 gm 10:ssä kierroslukurajoitin? Minulla ei ole kierroslukumittaria joten en ole uskaltanut ajella lähellekään täydellä kaasulla enkä siis tiedä koska menee ylikierroksille.

kim el sung kirjoitti:

Onko Yanmar 1 gm 10:ssä kierroslukurajoitin? Minulla ei ole kierroslukumittaria joten en ole uskaltanut ajella lähellekään täydellä kaasulla enkä siis tiedä koska menee ylikierroksille.

Lue lisää

Kaikissa dieseleissä on "kierroslukurajoitin". Polttoaineen syöttösysteemissä on mekanismi, joka pyrkii pitämään kierrosluvun vakiona, jos kaasuvipu pidetään paikallaan. Lisäksi systeemissä on suurin kierrosluku, jonka jälkeen polttoainetta ei juuri syötetä.

Voit siis aivan hyvin laittaa kaasun pohjaan vapaalla tai millä tahansa potkurilla. 1GM10 ottaa tuolloin kierroksia 3700-3800 rpm. Pitkiä aikoja ei ole toki tarkoitus ajaa kaasu pohjassa.

Joakim kirjoitti:

Innostuin kokeilemaan omalla veneellä mastonlaskun jälkeen. Paino ilman mastoa 1 henkilö kyydissä 2900 kg ja koneena Yanmar 1GM10 (9 hv) ja potkurina 14x8 2-lapainen VP pronssinen taittolapa.

Huippunopeus ~6,4 kn, josta jarrutus kesti 10 s joka oli matkana n. 15 m.

Kohtuu pitkä matka selittyy aika paljon sillä, että ko. yksipyttyinen kone ottaa varsin hitaasti kierroksia. Peruutuksen alussa kestää 5 s kunnes kierrokset on kutakuinkin vakiintuneet ja jarrutusvoima kunnollinen. Myös vapaalla kaasutettaessa kestää ~4 s kierrosten nousuun.

Jos pakin jätti täysille, vene kulki 25 s kuluttua 5,5 kn taaksepäin (maksimivauhti pakilla). Vastaavasti paikaltaan kesti 20 s kiihdyttää 5,5 kn vauhtiin eteenpäin.

Lue lisää

Taittolavalla jarrutukseen vaikuttaa tosiaan myös koneen kyky pitää kierroksia.
Jos kierrokset laskevat liian alas lapojen keskipakovoima ei jaksa pitää potkuria auki.

Joakim kirjoitti:

Kaikissa dieseleissä on "kierroslukurajoitin". Polttoaineen syöttösysteemissä on mekanismi, joka pyrkii pitämään kierrosluvun vakiona, jos kaasuvipu pidetään paikallaan. Lisäksi systeemissä on suurin kierrosluku, jonka jälkeen polttoainetta ei juuri syötetä.

Voit siis aivan hyvin laittaa kaasun pohjaan vapaalla tai millä tahansa potkurilla. 1GM10 ottaa tuolloin kierroksia 3700-3800 rpm. Pitkiä aikoja ei ole toki tarkoitus ajaa kaasu pohjassa.

Lue lisää

Mikä kierrosluku siis on se jota voi käyttää jatkuvasti? Korvakuulolta on kai aika vaikea sitä arvioida.

Joakim kirjoitti:

Jos puhutaan purjeveneen potkurin hyötysuhteesta täydellä kaasulla (=huippunopeudesta), väittämäsi ei pidä alkuunkaan paikkansa. Lähes aina luistoa on tuolloin aivan liikaa, jolloin parempi hyötysuhde saadaan useammilla ja/tai isommilla lavoilla. Tietysti myös halkaisijan kasvatus auttaa, mutta tälle on yleensä rajoituksia.

Yleisesti ottaen lapojen lukumäärä ei ole läheskään tärkein potkurin ominaisuus. Paljon tärkeämpiä ovat halkaija, nousu ja lapojen muotoilu. Myös lapojen koko on aivan yhtä tärkeä kuin niiden lukumäärä.

Taittolapapotkurissa on sitten vielä omat erikoisuutensa, jotka vaikuttavat erityisesti peruutustehoon. Näitä ovat mm. lapojen paino ja painopiste sekä lapojen akselin sijainti, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen pysyvätkö lavat kunnolla auki vai eivät.

Hyvällä 2-lapaisella potkurilla peruuttaa aivan kiitettävästi, mutta huonolla ei. Ilmeisesti kaikki 3-lapaiset ovat hyvin suunniteltuja tässä mielessä (koska ovat paljon uudempaa suunnittelua).

Lue lisää

Tuossa hyötysuhde väittämässä olet Joakim väärässä, tai ainakin eri mieltä kun potkurivalmistajat, joihin linkkejä tässä ketjussa myöhemmin.

En tiedä mistä johtuu, mutta olettaisin että liittyy siihen että mitä vähemmän lapoja, sen "puhtaammassa" vedessä lapa toimii.

Lisäksi sotket asiaan luiston, vaikka itsekin toteat ettei lapojen lukumäärä ole tärkein ominaisuus.

Teimme keväällä vertailun mitä vaikutuksia on huippunopeuteen ja huippukierroksiin täydellä kaasulla kun samanlaisiin veneisiin vaihdetaan 2-lapaisen kiinteän (VP) tilalle taittolavat.
Kaikki kokoa 16x11

3-lapaisella (VP), huippukierrokset nousivat hieman, veneen huippunopeus laski hieman.

2-lapaisella (Radice), huippukierrokset laskivat, veneen huippunopeus pysyi samana.

Tästä voisi nähdäkseni vetää johtopäätöksen että
näistä 2-lapainen luistaa vähemmän ja on hyötysuhteeltaan hiukan parempi.
En tiedä mistä johtuu, mutta luulisin että syynä on 3-lapaisen suhteellisen pieni lapojen pinta-ala ja erikoinen muotoilu.

Tietysti tämä on pieni vertailu, ja kuvaa vain yhtä kuormitustilannetta, mutta kotikonsteilla ei oikein parempaa voi tehdä.

3-lapainen on varmaan hyvä, mutta jos tonnille on muuta käyttöä, kannattaa harkita 2-lapaista.

Kiitokset asiallisesta keskustelusta.

versus 3-lapainen kirjoitti:

Tuossa hyötysuhde väittämässä olet Joakim väärässä, tai ainakin eri mieltä kun potkurivalmistajat, joihin linkkejä tässä ketjussa myöhemmin.

En tiedä mistä johtuu, mutta olettaisin että liittyy siihen että mitä vähemmän lapoja, sen "puhtaammassa" vedessä lapa toimii.

Lisäksi sotket asiaan luiston, vaikka itsekin toteat ettei lapojen lukumäärä ole tärkein ominaisuus.

Teimme keväällä vertailun mitä vaikutuksia on huippunopeuteen ja huippukierroksiin täydellä kaasulla kun samanlaisiin veneisiin vaihdetaan 2-lapaisen kiinteän (VP) tilalle taittolavat.
Kaikki kokoa 16x11

3-lapaisella (VP), huippukierrokset nousivat hieman, veneen huippunopeus laski hieman.

2-lapaisella (Radice), huippukierrokset laskivat, veneen huippunopeus pysyi samana.

Tästä voisi nähdäkseni vetää johtopäätöksen että
näistä 2-lapainen luistaa vähemmän ja on hyötysuhteeltaan hiukan parempi.
En tiedä mistä johtuu, mutta luulisin että syynä on 3-lapaisen suhteellisen pieni lapojen pinta-ala ja erikoinen muotoilu.

Tietysti tämä on pieni vertailu, ja kuvaa vain yhtä kuormitustilannetta, mutta kotikonsteilla ei oikein parempaa voi tehdä.

3-lapainen on varmaan hyvä, mutta jos tonnille on muuta käyttöä, kannattaa harkita 2-lapaista.

Kiitokset asiallisesta keskustelusta.

Lue lisää

Ymmärsinkö oikein, että vertailukohtana oli kiinteä 2-lapainen, johon nähden 3-lapainen taittolapa laski hieman huippunopeutta ja 2-lapainen taittolapa piti huippunopeuden samana?

Potkurin hyötysuhde on hyvin monimutkainen juttu. Usein potkurimyyjät puhuvat hyötysuhteesta tarkoittaen potkurin maksimaalista hyötysuhdetta, jota ei päästä edes lähelle tyypillisessä purjeveneessä, jossa kierrokset ovat liian kovat ja potkuri liian pieni optimiin nähden.

Hyvin usein purjeveneen potkurin pahin ongelma on liian suuri luisto, joka johtuu liian pienestä halkaisijasta ja/tai lapapinta-alasta. Näissä tilanteissa useammasta lavasta on usein hyötyä.

kim el sung kirjoitti:

Mikä kierrosluku siis on se jota voi käyttää jatkuvasti? Korvakuulolta on kai aika vaikea sitä arvioida.

Jos polttoaineensyöttösysteemi on säädetty oikein (ainakin Yanmarissa ko. säätöruuvi on sinetöity), kone ei yksinkertaisesti mene ylikierroksille.

Konetta voi käyttää millä kierroksilla hyvänsä, mutta täydellä kuormalla (=suurin kierrosluku, minkä kone ottaa ko. potkurilla) käyttämistä ei suositella jatkuvana eikä siinä purjeveneessä ole mitään järkeäkään, koska peräaalto vain ja polttoaineenkulutus vain kasvaa ilman vauhtietua.

Joakim kirjoitti:

Jos polttoaineensyöttösysteemi on säädetty oikein (ainakin Yanmarissa ko. säätöruuvi on sinetöity), kone ei yksinkertaisesti mene ylikierroksille.

Konetta voi käyttää millä kierroksilla hyvänsä, mutta täydellä kuormalla (=suurin kierrosluku, minkä kone ottaa ko. potkurilla) käyttämistä ei suositella jatkuvana eikä siinä purjeveneessä ole mitään järkeäkään, koska peräaalto vain ja polttoaineenkulutus vain kasvaa ilman vauhtietua.

Lue lisää

Kone on vähän alitehoinen yli kolmetonniselle veneelle mutta pääsen sillä kuutta solmua pläkässä kelissä kaasun ollessa ehkä 5/6 auki. Saattaisi mennä kovempaakin kaasu kokonaan auki, en tiedä. Olen kuitenkin tyytynyt noin 5,5 solmuun. Potkurin nousu ja koko pitäisi olla sopiva tähän.

kim el sung kirjoitti:

Kone on vähän alitehoinen yli kolmetonniselle veneelle mutta pääsen sillä kuutta solmua pläkässä kelissä kaasun ollessa ehkä 5/6 auki. Saattaisi mennä kovempaakin kaasu kokonaan auki, en tiedä. Olen kuitenkin tyytynyt noin 5,5 solmuun. Potkurin nousu ja koko pitäisi olla sopiva tähän.

Lue lisää

Voit aivan huoleti kokeilla täyttä kaasua (vaikka tunnin), mutta varmasti tuo 5,5 kn on paljon fiksumpi matkavauhti.

skiglaaja kirjoitti:

Kiinnostaisi paljonko on veneen matkavauhti? Millä kierroksilla? Veneen pituus / leveys.
Oma vene samanpainoinen, 18 hv, taittolapa. 8,1m lev. 2,8m. Mutta matkavauhti on vain 5,5 s / 2200 rpm. Ja huiputkin vain reilu 6s. Potkurin vaihto edessä. Nousua ja halkaisijaa en ulkoa muista. Mutta voipi olla, että uusi 2-lap. ja halkaisija sekä nousu oikeiksi riittää.

Lue lisää

Tuli mitattua ilman mastoa seuraava nopeuskäyrä (1GM10 SD20 1:2.64 välitys ja 14x8 potkuri). Valitettavasti tuulta oli aika paljon, muttei sentään aallokoa juurikaan

Myötätuuleen

6.5 3430
6.1 3040
6.05 2950
6 2890
5.9 2770
5.8 2720
5.1 2270
4.5 2040
3.7 1630
2.5 1060
1.8 800

Vastatuuleen
6.25 3460
5.85 3070
5.75 2980
5.6 2890
5.5 2770
4.9 2460
4 2150
3.4 1700

Tässä lainaus toisen potkurivalmistajan sivulta:
http://www.teignbridge.co.uk/propeller_questions_and_answers.html
What determines the number of blades?

The number of blades is chosen to suit both the required DAR and the vibration requirements. Theoretically a 1 blade propeller would be the most efficient propeller but this is not practicle. As the blade number increases vibration decreases but in theory the efficiency decreases.

Matkavauhti ja maks vauhti riippuu tietysti potkurin mitoista. Kääntölapaisessa on se etu, että nousun voi säätää koneelle ja veneelle optimaalisimmaksi. Kääntölapaisten haitta on korkea hinta. NZL:ssa tehdään ns. kiwi-potkuria, jota on mainostettu hinnaltaan edulliseksi. Onko kellään kokemuksia?
Itselläni on kokemusta paitsi taittolapa- myös kahdesta kääntölapapotkurista eri veneissä(Maxprop ja JProp). Molemmat kääntölapaiset (3-lap) tehokkaita ja vähemmän sivulle vetäviä peruuttaessa kuin esim. Volvon 3-lap folding.

Muutama ylimalkainen vertailu tässä:
http://www.seahawk.com.au/content/fff.htm
http://www.steeldevelopments.co.uk/Sailing_Yacht_Propellers.html

Kiwi-potkuri
http://www.kiwiprops.co.nz/index.php

ja vanhoja testituloksia
http://home.xtra.co.nz/hosts/henleyspropellers/flexofold_test.htm