Rakkaus on kiintymyksen ja kaipuun tunne. Rakkaus on yksi ihmisen voimakkaimmista tunteista. Monet pitävät sitä kaikkein voimakkaimpana. Rakkaus voi kohdistua toiseen ihmiseen, aatteeseen, uskontoon, taiteeseen, luontoon tai johonkin muuhun asiaan. On sanottu, että rakkauden vastakohta ei suinkaan ole viha, vaan välinpitämättömyys.
Rakkaus ei ole yksi tunne vaan se käsittää monia eri tunteita. Esimerkiksi kahden rakastavaisen välisessä rakkaudessa keskeistä on seksuaalisuus, kun taas vanhempien jälkeläisiään kohtaan tuntemassa rakkaudessa biologinen huoltamisvaisto. Kirkkoisät määrittelivät neljä rakkauden eri muotoa: Ensimmäinen on äidinrakkaus, toisena filos, joka on ystävien toisiaan kohtaan tuntemaa toverillista rakkautta, kolmantena eros, joka on eroottista rakkautta ja viimeisenä agape, joka on ylimaallista jumalallista uhrautuvaa rakkautta. Platon jakoi rakkauden kolmeen lajiin; ne ovat ruumiillinen rakkaus, politiikan rakastaminen sekä ideoiden rakastaminen.
Robert Sternberg on analysoinut rakkaudessa kolme elementtiä: läheisyys, intohimo ja omistautuminen. Erilaisia rakkauden vaiheita ja lajeja ovat:
Pitäminen (ystävyys): läheisyys
Ihastuminen (rakkaus ensi silmäyksellä): intohimo
Tyhjä rakkaus (hyväntekeväisyys): omistautuminen
Romanttinen rakkaus: intohimo ja läheisyys
Kumppaninrakkaus: läheisyys ja omistautuminen
Kohtalokas rakkaus (pyörremyrskyromanssi): omistautuminen ja intohimo
Täyteläinen rakkaus: läheisyys, omistautuminen ja intohimo.
Kristinuskon mukaan rakkaus on uskon tärkein perusta. Matteuksen evankeliumin ja Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus opetti rakkauden kaksoiskäskyn. Käskyssä kehoitetaan rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestä, kaikesta mielestä ja kaikesta hengestä ja lähimmäistään niinkuin itseään. Paavali kertoo rakkaudesta ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä sellaisena joka ei koskaan katoa, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei katkeroidu jne
Justiinsa niin ja meidän tietosanakirjan mielestä rakakus on vain kemiaa, eli "rakastan sua" onkin oikeasti "minä kemioin sua"
eli kemioidaan kaikki toisiamma!
Rakkaus ei ole yksi tunne vaan se käsittää monia eri tunteita. Esimerkiksi kahden rakastavaisen välisessä rakkaudessa keskeistä on seksuaalisuus, kun taas vanhempien jälkeläisiään kohtaan tuntemassa rakkaudessa biologinen huoltamisvaisto. Kirkkoisät määrittelivät neljä rakkauden eri muotoa: Ensimmäinen on äidinrakkaus, toisena filos, joka on ystävien toisiaan kohtaan tuntemaa toverillista rakkautta, kolmantena eros, joka on eroottista rakkautta ja viimeisenä agape, joka on ylimaallista jumalallista uhrautuvaa rakkautta. Platon jakoi rakkauden kolmeen lajiin; ne ovat ruumiillinen rakkaus, politiikan rakastaminen sekä ideoiden rakastaminen.
Robert Sternberg on analysoinut rakkaudessa kolme elementtiä: läheisyys, intohimo ja omistautuminen. Erilaisia rakkauden vaiheita ja lajeja ovat:
Pitäminen (ystävyys): läheisyys
Ihastuminen (rakkaus ensi silmäyksellä): intohimo
Tyhjä rakkaus (hyväntekeväisyys): omistautuminen
Romanttinen rakkaus: intohimo ja läheisyys
Kumppaninrakkaus: läheisyys ja omistautuminen
Kohtalokas rakkaus (pyörremyrskyromanssi): omistautuminen ja intohimo
Täyteläinen rakkaus: läheisyys, omistautuminen ja intohimo.
Kristinuskon mukaan rakkaus on uskon tärkein perusta. Matteuksen evankeliumin ja Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus opetti rakkauden kaksoiskäskyn. Käskyssä kehoitetaan rakastamaan Jumalaa kaikesta sydämestä, kaikesta mielestä ja kaikesta hengestä ja lähimmäistään niinkuin itseään. Paavali kertoo rakkaudesta ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä sellaisena joka ei koskaan katoa, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei katkeroidu jne
Justiinsa niin ja meidän tietosanakirjan mielestä rakakus on vain kemiaa, eli "rakastan sua" onkin oikeasti "minä kemioin sua"
eli kemioidaan kaikki toisiamma!
Vastaukset 3
Vanhimmat
niistä johtuu typerät tuntemukset kuten rakkaus.
Jospa limbinen järjestelmä häviäisi kaikilta yhtäaikaa, voisimme tarkastella maailmaa puhtaan logiikan pohjalta.
Onko sillä merkitystä, jos tunteet ovatkin vain kemiaa? Muttuvatko ne vähemmän todellisiksi? Ajatukset ovat vain sähköä ja kemiaa (no, ajatuksista harvat ovatkaan todellisia).
Ei henkeä ja ainetta ole tarvis erottaa toisistaan. Jos sulla on kristillinen vakaumus, niin voit hyvin ajatella, että Jumalan työt näyttäytyvät luotujensa kautta - vaikka sitten niiden kemiana?
Mitäs helkkaria? Kaikkihan tässä maailmassa on kemiaa ja fysiikkaa. Tietenkin. Kyllä mä ainakin olen onnellinen, että rakastan, joka aiheuttaa mussa kemiallisia taikka/ja fyysisiä reaktioita, joka tekee mulle tän hyvän olon tunteen ja koen asiassa vielä vuorovaikutustakin tämän kemiani pölläyttävän ihmisen kanssa. Selitty se sitten millä asialla tahansa, on se hienoo.