en käsitä..

parytr kirjoitti:

erosta 1½kk ja sama tunne kuin eropäivänäkin. ei helpota millään,itsemurhakin käynyt monesti mielessä ja sanoinkin sen exälleni ja hän sanoi että jos tapan itseni ni tapan hänet myös sisältään. en kummiskaan itseäni tapa,sillä en voi kuvitella läheisteni tuskaa sen jälkeen. rakastan naistani ylikaiken ja hän minua,mutta hän sanoi että minun pitää saada ekaksi oma elämä kuntoon ja sit ei tiedä mitä tapahtuu,eli voidaan varmaan palata yhtee? sitäkö se tarkoittaa? en kestä ajatustakaan että hänellä olisi toinen,itselläni ei ole edes mieleen tullut muita. miksi se rakkaus ei aina riitä? eikö siihen sit kumpikaan aidosti usko? minä uskon ja niin hänkin,mutta ei niin ei. hän on koko elämäni ja hän sanoi et minäkin hänen,jos ihmiset näin paljon toisiaan rakastaa,miksi ei olla yhdessä? ymmärrän kyllä hänen tilanteen,koska hän ei voi luottaa minuun,eikä pysty tällähetkellä seurustelemaan kenenkään kanssa. pyysin häntä laivalle kanssani,ei pysty nyt lähtemään,ehkä myöhempään. Kaipaan häntä niin paljon että sitä ei kukaan tiedä,olen hänelle kyllä sanonut,mutta en usko et hän täysin sen ymmärtää.Hän on sanonut että tarvitsee nyt aikaa,mutta kun tekee joka päivä mieli soittaa ja laittaa viestiä,hän ahdistuu siitä,mutta haluan tietää hänestä jotain ja haluan hänet takaisin. olen antanut sydämeni kokokaan tälle ihmiselle,en koskaan tule ketään muuta rakastamaan,hän on parasta mitä voin saada. Nyt koitan laittaa elämääni kuntoon niinkuin hän pyysi ja tiedän itsekkin että pitää saada,olen nyt hyvän työn hommannut ja asunnon,mutta se rakkauteni vielä puuttuu. Pahinta tässä on kun ei tiedä miten pitkään tässä joutuu tahkoamaan,kun hän ei ole täysin antanut ymmärtää että ei palattais yhteen. Joudun vaan odottelemaan ja elämään yksin,miksi hän ei voi tajuta että hän on se ihminen minulle jonka kanssa haluan elää. Kuinka voisin saada sen luottamuksen takaisin? Ajan kanssa kylläkin,mutta en jaksaisi viikkoja/kuukausia saatika vuosia odottaa. Haluan hänet mahdollisimman pian takaisin,hän kuuluu minulle. Suhteessamme ei ollut ikinä mitään valheita eikä pettämistä,ainostaan vaan ne pahat sanat jotka hänelle humalassa sanoin,kadun niitä.Mahdollisuuskia minulla oli monia,mitkä tyrin,kunpa saisin vielä sen yhden,enenpää en tarvitse. Tuun rakastamaan sua aina,palattiin yhteen tai ei,tiedät sen

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä