Ihmisillä on tapana nautiskella etukäteen tulevasta nautinnollisesta tapahtumasta. Siten nautinnosta saadaan maksimaalinen ilo irti. Joskus ja useinkin itse nautinnollinen tapahtuma kalpenee haaveillun rinnalla.
Naisilla on paha tapa alkaa elää haavemaailmoissa kohdattuaan miehen, joka kiinnostaa ja johon ihastuu. Ennen kuin edes minkäänlaista kunnon aloitetta on tapahtunut, nainen jo kuvittelee miltä etunimi kuulostaa miehen sukunimen kanssa.
Miten on miesten laita? En nyt tarkoita tuota nimiasiaa vaan sitä, että voiko mies lykätä aloitteentekoa, koska haluaa mieluummin elää haaveissaan kiinnostuksen kohteen kanssa?
Naisilla on paha tapa alkaa elää haavemaailmoissa kohdattuaan miehen, joka kiinnostaa ja johon ihastuu. Ennen kuin edes minkäänlaista kunnon aloitetta on tapahtunut, nainen jo kuvittelee miltä etunimi kuulostaa miehen sukunimen kanssa.
Miten on miesten laita? En nyt tarkoita tuota nimiasiaa vaan sitä, että voiko mies lykätä aloitteentekoa, koska haluaa mieluummin elää haaveissaan kiinnostuksen kohteen kanssa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä täällä "nautiskellaan etukäteen tulevasta nautinnollisesta tapahtumasta". Tarkoittaa käytännössä sitä, että pidättäydytään seksistä pari päivää, jotta puute kasvaa sikahirveeksi. Sitten hankitaan seksiä ja nautiskellaan koko rahan edestä. Erityisen mieleenpainuvia ovat olleet Tallinnan reissut =D
pidempi aikaista etukäteen nautiskelua.
Ahaa, kyllähän ajatukset jo siirtyy jouluun ja Taikamaan reissuun. No ni, onnistuit sytyttämään hillittömän kaukokaipuun, arrrgh :)
onks se sittenkin niinpäin että juuri ton haavemaailmoissa elelemisen vuoksi naiset ihastuu niin helvetin usein.
niin helvetin rankasti.
Luusereihin.
unelmien miehiin, rankasti
haaveilemisen logiikkaa. Viimeeks kun olin syvästi rakastunut, olin kerenny seukata äijän kanssa reippaasti yli vuoden, ennen kuin ensimmäisen kerran edes mietin etunimeäni ja miehen sukunimeä yhdessä. Tai no: saatan nyt puhua pikkusen lööperiä. Ehkä kaks kertaa oli ajatus käyny mielessä, mutta tykkäsin sen aina sivuun.
Toinen juttu, mitä en oikein ymmärrä ja mitä jotkut naiset harrastaa, on esimerkiks joku lasten nimien miettiminen, vaikka miestä ei vielä olis mailla eikä halmeilla... En juuri harrastanu sitä edes teini- ikäisenä.
En kai ole oikein haaveilijatyyppiä. Uskon, että liiallinen romanttinen haaveilu tekee ihmisestä kylmän ja epäintohimoisen, vierauttaa elämästä ja kuihduttaa aidon lämpimän empatian. Tiedä sitten, onko kyse missä määrin siitä, että olen aikuisuudessa kadottanut kykyäni haaveilla, etten uskalla tehdä sitä enää niin tehdä. Tiedä siitäkään, onko sellainen hyväksi. Elämä on kuitenkin kokemista varten. Tällä hetkellä tosin haaveilen huomisista bileistä, jonne omatuntoni ei sallis mun lähteä...
Mutta sori sori..miehiltä sinäkin tietenkin kyselit. Luulen, että aika harva niistä haluaa haaveilla, ennen kuin toimia. Luulen.
niin hirveesti mitään sukunimijuttuja oo miettinyt, tai jotain ehkä sinnepäin joskus:) Mutta noi lasten nimet on tullut läpikäytyä jo nuorena. Taisin olla 17v., kun aloin niitä mahdollisten tulevien lasten nimiä miettiä ja ristiriitaista tässä on se, et olin alle parikymppisenä ehdottoman varma asiasta, etten koskaan edes tule haluamaan omaa lasta. En sitten tiedä ketä varten niitä lasten nimiä silloin mietin =)
Eihän haaveilemisessa sinänsä pahaa.;) Ehkä käytin vähän tökeröä ilmausta aiemmin: "haaveilemisen logiikka". Ei haaveilemisessa sinänsä kai pidäkään olla mitään noin niinkuin erityistä logiikkaa. Kukaan ei varmaankaan haaveile erityisen loogisesti.
Lasten nimien miettiminen. Monet tekee sitä. Ok., sinänsä. Sellainenkin voi varmaan joskus selventää asioita ihmiselle, kuten _mitä_ kukin vois haluta elämiseltään tms. elämältä (yleisesti). Ja kyse ei kai aina niistä nimistä niinkään. Enemmänkin kenties päättelystä: joidenkin merkityksellisempien henkilökohtaisten toiveiden määrittelystä, and so on. Positiivista enemmän kuin negatiivista ajatuksena.
Liiallisesta haaveilusta mielipiteeni on kuitenkin kielteinen. "Hyvin romanttisina" itseään korostavat ihmiset on usein lähinnä pelottavia.;D Tulee tyrkkisefekti heti. Yleisellä ja henkilökohtaisen mielipiteeni tasolla: tää ns. määritelty "romantiikkakin" syntynee viimekädessä ymmärryksestä. Kyseistä ymmärrystä ei edes voi olla tapauksissa, jos toiveiden pohja ei lepää arkielämän ymmärryksessä realistisesti.