Voi kauheaa. Nyt se sitten on tapahtunut. Niin paljon kun minä olen luottanut, niin nyt se luottamus on petetty. En tiedä voinko enää koskaan luottaa keneenkään enkä tiedä miten tästä pääsen yli. Pitää varmaan ruveta käymään kirkossa tai terapiassa.
Monet vuodet olen elänyt ja uskonut, että tällaista ei voisi ainakaan minulle tapahtua, mutta niin tämä maailma on karu paikka, että oikein pahaa tekee. Olen itkenyt ainakin kasi päivää ja kasi yötä ja miettinyt maailman pahuutta.
Yksi rakastajattareni (rouva) ilmoitti minulle, että hänellä on myös toinen vieras mies. Ette voi uskoa kuinka pahalta minusta nyt tuntuu. Olen yrittänyt olla myös vaimoni kanssa, mutta nyt siitäkään ei meinaa tulla mitään, kun minä vaan ajattelen tätä petollista rakastajatartani ja hänen tekoaan. Me kyllä voidaan olla vielä yhdessä, mutta nyt on luottamus mennyt ja mikään ei tunnu niin hyvältä kuin ennen – hyvältä kuitenkin tuntuu.
Miksi minulle kävi näin? Onneksi muut rakastajattareni ovat uskollisia, mutta pelkään kyllä, että joku heistäkin voi erehtyä olemaan muidenkin kuin aviomiehiensä kanssa ja se olisi kyllä maailman loppu.
NYYH ja YHYY, SNIFFFF
Monet vuodet olen elänyt ja uskonut, että tällaista ei voisi ainakaan minulle tapahtua, mutta niin tämä maailma on karu paikka, että oikein pahaa tekee. Olen itkenyt ainakin kasi päivää ja kasi yötä ja miettinyt maailman pahuutta.
Yksi rakastajattareni (rouva) ilmoitti minulle, että hänellä on myös toinen vieras mies. Ette voi uskoa kuinka pahalta minusta nyt tuntuu. Olen yrittänyt olla myös vaimoni kanssa, mutta nyt siitäkään ei meinaa tulla mitään, kun minä vaan ajattelen tätä petollista rakastajatartani ja hänen tekoaan. Me kyllä voidaan olla vielä yhdessä, mutta nyt on luottamus mennyt ja mikään ei tunnu niin hyvältä kuin ennen – hyvältä kuitenkin tuntuu.
Miksi minulle kävi näin? Onneksi muut rakastajattareni ovat uskollisia, mutta pelkään kyllä, että joku heistäkin voi erehtyä olemaan muidenkin kuin aviomiehiensä kanssa ja se olisi kyllä maailman loppu.
NYYH ja YHYY, SNIFFFF
Vastaukset 41
Vanhimmat
tumppaa se ruma lutka. Tollaset petolliset rakastajat pitäisi mestata. Ei nykyään enää löydy kunnon naisia sivusuhteisiin, aina ovat hyppimässä muissa miehissä... Eihän sitä tiedä josko se nainen vaikka taudin saisi ja sen sulle antaisi.
Olipas runollinen tuo loppu:)
miehiin voi aina luotta ja heiltä saa myös ymmärrystä elämän vaikeina aikoina.
kamalaa. olen puolestasi todella surullinen. tuollaiset naiset ovat kamalia pettureita, varsinkin ne jotka ovat naimisissa.
ihan tuli kyynel silmään, kun ajattelin kohtaloasi. onneksi sinulla on vielä jotain minkä vuoksi yrittää eteenpäin. terapia on hyvä vaihtoehto ja sopivaa varmaan juuri kaltaisellesi herkälle henkilölle.
On sentään maailmassa yksi inhimillinen nainen - SINÄ. Olen iloinen olemassaolostasi - KIITOS!
Oikeen sinulle.Petäthän vaimoasi!
Sinäkin olet siis julma nainen, kun minua raukkaa noin moitit. Minusta tämä ei ollut minulle lainkaan oikein eikä olisi ollut kenellekään muullekaan.
Taidatte kaikki naiset olla julmia. Sinua en ainakaan porukkaani ottaisi - en ainakaan vakituiseksi.
NYYYH.
Voi olla et olenkin sinun mie-
lestäsi julma,mutta etkö tässä
sinä ole julma kun petät vaimoasi
ja vaadit sääliä?
hitsi kun oot suloinen, mahtuisko vielä yksi?
Tottakai mahtuu, mutta olisiko sinä uskollinen minulle?
AINA..
tuota ikuista sitoutumista uskollisuuteen kanssani. Näi sen pitäisi olla kaikkien kanssa.
Oletpa julma nainen, onneksi minä en ole tuollainen. Jos joku sinun rakastajasi yllättäen jättäisi sinut kokonaan jonkun kieroilevan bimbon takia, itkisit itsekin. :(
Petetylle miehelle: yritä kestää ja hanki itsellesi hevosharrastus. Vaikket itse ratsastaisikaan, joihinkin talleihin voi päästä pesemään ja harjaamaan heppoja; ne ymmärtävät tosi paljon näitä asioita ja ovat tosi hyviä kuuntelijoita. :)
Olisi sinun pitänyt valita rakastajattaresi paremmin. Minä en ainakaan koskaan pettäisi viittä rakastajaani, sehän olisi anteeksiantamatonta! Olen todella pahoillani puolestasi.
saada ymmarrystä näinä vaikeina aikoin. Kiitos!
Kertomuksesi rakastajattaresi petturuudesta teki minut niin surulliseksi, etten edes oikein osaa päättää kenet rakastajistani tapaisin tänään..
Luota edelleen muihin rakastajattariisi ja lohduttaudu heidän seurassaan. Kyllä olosi siitä paranee :)
kun saa lukea sukulaissielun järkeviä ajatuksia. Sinä annat minulle voimaa ja uskoa. Luulen, että juuri sinun takiasi vältyn terapialta (kirkkoon kyllä menen pyhänä, jos ei ole aamuvieraita). Uskon, että nuo muut voivat lohduttaa minua. Olen kyllä nyt ajatellut, että tämä kelvoton pettävä nainen saa lähteä tallistani ja mennä vaikkapa miehensä kainaloon. Miettiköön siellä tekojaan ja kärsiköön koko loppuikänsä huonoa omaatuntoa. Hän ei ole minulle enää minkään arvoinen ja koitankin unohtaa hänet mahdollisimman pian. Tietenkin hänet voinkin unohtaa, mutta hänen katala tekonsa säilyy sielussani varmasti ikuisesti ja kyllä luottamus vähän kaikkiin naisiin on nyt pirstaleina niin kuin minun sielunikin. No ei kai tässä auta muu kuin alkaa rakentaa uutta elämää ja koota näistä pienistä jäljellä olevista palasista jonkinlainen uusi kokonaisuus.
Hyvää jatkoa sinunkin ”perheellesi”. Toivottavasti sinä et hairahdu niin kuin tuo minun naiseni teki. Oletko ajatellut miltä sinusta tuntuisi, jos joku noista sinun ukkomiehistäsi tekisi tuollaisen syrjähypyn. Olisitko koskaan enää entisesi?
että vaatimattomista kirjoituksistani on ollut apua. Rukoilin puolestasi, kun kävin lasten kanssa kevätjuhlakirkossa. Sinun on parasta todella hylätä tuo petollinen nainen. Kärsiköön hän avioliitossaan.
Minä en hairahdu ja luotan miehiini. Heidän vaimonsakin ovat niin huonoja sängyssä, ettei tuota pakollista avioseksiä voi pettämisenä pitää. Jos joku heistä kuitenkin minua pettäisi, niin en tiedä toipuisinko siitä ikinä. Itse asiassa olen tuota joutunut viime aikoina miettimään, kun rakastajieni joukkoon haluaisi liittyä myös nuori sinkkumies. Hän on kyllä luvannut pysyä minulle uskollisena ja jätti tyttöystävänsäkin, mutten silti ihan uskalla häneen luottaa. Täytyy tuota vielä harkita tarkkaan.
Kaikkea hyvää Sinulle ja tallillesi.
Kiitos esirukouksistasi. Ne tuntuvat auttavan. Oliko miehesi teidän kanssa kirkossa?
Minä soitin tänään sille katalalle uskottomalle naiselle ja sanoin suoraan, että häntä ei enää kaivata meidän nurkissamme. Tietenkin sieltä tuli sellainen vastareaktio ja lupasi olla yhteydessä vaimooni ja kertoa kaiken. Koitin kyllä vedota hänen ihmisyyteensä jotta olisi nyt kuitenkin kertomatta. Olisihan se aika kamalaa, jos vaimoni saisi tietää, että minä olen ollut jonkun muun naisen kanssa. Pääsimme pitkällisen keskustelun jälkeen sellaiseen sopimukseen, että jos tapaamme aina joskus, niin hän ei kerro mitään. Pakkohan siihen oli suostua. En kyllä tiedä, miten osaan hänen kanssaan enää olla kun kuitenkin kaikki hänen pahat tekonsa tulee mieleeni viimeistään kriittisellä hetkellä. Varmaan auttaa, jos ajattelen hänen olevan joku noista luotettavista rouvista. Panen vain silmäni kiinni ja puhelen pehmoisia ja voin tietenkin koittaa ottaa häntä karheasta kädestään kiinni. No – aika näyttää. Vakikumppaniksi en kuitenkaan häntä suostu ottamaan talliini. Kerokoon vaikka lehtien palstoilla minusta, mutta kyllä minun täytyy voida pitää periaatteistani kiinni. Rakastajattarenkin pitää olla uskollinen omalle yhteisölleen eikä ruveta tuolla tavalla pomppimaan aisojen yli. Luuli tietenkin, että ruoho, vai sanoisinko mieluummin ruho, on vihreämpää aidan toisella puolella. No nyt hän saa olla ainakin jonkin aikaa karanteenissa ja miettiä syntyjä syviä.
Onneksi sinä et ole joutunut kokemaan mitään tämän kaltaista. Öisin elämä tuntuu ihan helvetiltä, kun mietin tuota tapahtunutta asiaa. Kunpa asia pian unohtuisi kokonaan.
Eivät nuo sinun kirjoituksesi ole mitään vaatimattomia. Sinä ymmärrät selvästi, kuinka julmalla tavalla minua on petetty. Jokainen sanasi huokuu ymmärrystä – juuri sellaista, mitä tällä palstalla ei yleensä saa olisi sitten uskollinen tai uskoton. Me olemme varmasti sukulaissieluja ja tämä sielujen sympatia on jotakin herkkää. Kaikki eivät varmaan meitä ymmärrä, mutta ei se haittaa. Jokainen valitkoon tiensä – niin kuin valitsi tämä petollinen pettäjäkumppaninikin. Vielä hän kaiken tämän edestään löytää.
Noista sinkkumiehistä minä kyllä haluaisin sinua varoittaa. Ne ovat yleensä sellaisia huikentelevaisia. Ne voivat olla muutaman viikon ihan kunnolla, mutta kun sinä olet jonkun muun luona, niin ne alkavat kaivata sitä muka vapauttaan ja silloin huonon itsetunnon omaava voi kyllä osoittautua aika petturiksi. Uskon kuitenkin, että sinä osaat valita joukkosi. Voisit tietenkin tutustuttaa tämän sinkkupojan mieheesi ja lähettää heidät yhdessä vaikka kaljalle, kun sinulla on hommia. Siinä pojat vahtisivat toisiaan ja sinä saisit toteuttaa itseäsi ja nauttia elämästäsi ilman huolta sinkkupojan pettämisestä.
Kiitos vielä kerran ymmärryksestäsi tässä kinkkisessä asiassani.
Mieheni ei ollut kanssamme kirkossa, kun hänen piti olla töissä.
Todella hävytön tuo pettäjäkumppanisi. Rikkoo ensin sinun sielusi ja sitten haluaisi vielä hajottaa vaimosikin sielun ja mielenrauhan. Ymmärrän, että olet pakotettu tapaamaan häntä aina joskus. Eihän teidän välillänne varmaan enää sellaista kiihkoa ole, jota oli ennen hänen petostaan, mutta uskon, että kykenet silti nauttimaan noista tapaamisista. Olet kuitenkin mielestäni aivan oikeassa, kun pidät kiinni periaatteistasi etkä enää huoli häntä vakituiseksi.
Kiitos kauniista sanoistasi. Minustakin tuntuu, että olemme sukulaissieluja. Tällä palstalla ei todellakaan yleensä saa sympatiaa osakseen, joten on todella virkistävää keskustella samalla aaltopituudella olevan ihmisen kanssa.
Puhuit viisaasti sinkkujen huikentelevaisuudesta. Olen tuota itsekin miettinyt, etenkin kun tuo poika on minua 15 vuotta nuorempi. Tosin nuorta mieltä on aina helpompi muokata mieleisekseen, mutta ehkä sittenkin suhtaudun häneen enemmänkin miellyttävänä välipalana kuin vakirakastajana. Katsotaan sitten kuinka kehityskelpoiseksi hän osoittautuu. Ideasi oli muuten hyvä, mutta en voi laittaa miestäni kaljalle sinkun kanssa, kun hänen pitää hoitaa lapsia sillä aikaa, kun minä virkistyn rakastajan seurassa.
Kiitos hyvistä neuvoistasi ja ymmärryksestäsi.
Sinkuista minullakin on kokemuksia. Minulla oli kerran porukoissa sellainen nuori sinkkutyttö tai olisiko ollut peräti teinityttö. Siinä oli kyllä pitelemistä. Se lupasi vaikka mitä ja heti, kun jäi yksin, niin se suukotteli yhtä nuorta kollia. En minä häntä niin kovin vakavasti ottanut, mutta sillä oli hyvä äiti ja sen kanssa minä sainkin aikamoisen säpinän aikaiseksi. Tytön isä ei aavistanut mitään, kun me äidin kanssa hoitelimme askareitamme. Minä sain vähän huiputettua sitä tyttöä ja se tarttui täkyyn. Kerroin sille, että Tampereeeella on Särkänniemessä uusia laitteita ja niin se tyttö sai puhutuksi isänsä Tampereelle mukaan. Olivat siellä peräti kasi päivää, mutta vain yhden yön. No tuo äiti olikin sitten ainoa, mitä siitä sinkkutytöstä minulle jäi käteen. Ei se mitenkään vähän ollut. Me jatkettiin suhdettamme aika kauan niin äidin kuin tytönkin kanssa. Sitten se sinkkutyttö rakastui johonkin poikaseen ja ne alkoi olla aikatavalla yhdessä. Tyttö kyllä vakuutteli minulle, että ei heillä ole mitään sellaista suhdetta ja tietenkin minä uskoin sen. Kun olimme olleet äidin ja tyttären kanssa yhdessä pari vuotta, niin tämä entinen sinkkutyttö päätti, ettei hän enää jatka pojan kanssa. Olisi tahtonut olla minun kanssani enemmän, mutta eihän minulla ukkomiehellä riittänyt aikaa. Menin sitten tekemään oikein emä möhläyksen ja panin äidin kanssa välit poikki, jotta jäisi aikaa tyttärelle. Tytär oli siis taas sinkku ja eihän se oikein miltään tuntunut olla hänen kanssaan, kun hän ei siis pettänyt ketään ollessaan minun kanssa. En siis pitänyt häntä varsinaisena petoskumppanina.
Sitten tuli se aika, että en aina kerjennyt hänen kanssaan treffeille, kun oli tuota muuta kynnettävää. Sinkkutyttö siitä sitten herneen nenäänsä tempaisi ja alkoi valitella, että tämä ei ole mitään elämää, kun joutuu yksin minua odottelemaan. Koitin toki rauhoitella häntä, mutta kun hän oli hieman huonoluonteinen, niin eipähän jaksanut olla ihmisiksi, vaan lankesi pettämään minua. Silloin se ei loukannut niin kuin tämä uusi tapaus. Painoin koko asian villiasella vai sanoisinko karvaisella. Ajattelin vaan, että en kyllä enää noiden sinkkujen kanssa pelaa, koska heihin ei voi luotta. Ovat heti pettämässä, jos heille ei ole aikaa.
Kyllä se on niin, että kunnon rouva, joka on hyvässä avioliitossa on se kaikkein paras – niin kuin sinustakin asia huokuu julki. Ne ei petä eikä jätä, ne ei pyri omistamaan ja määräilemään, vaan ovat tyytyväisiä hyvistä hetkistä. Sitten ne menee kotiin ja juttelee miehilleen niitä näitä ja jaos mies rupee vonkaamaan, niin niillä tulee heti pää kipeäksi.
Koita nyt sinäkin vielä harkita sitä sinkkupoikaa. Vaikka ajattelisitkin häntä vain välipalana, niin pian se luulee olevansa oikea pippuripihvi ja alkaa pyrkiä vakijoukkoosi. Niin siinä kuitenkin lopulta käy, vaikka kuinka yrittäisi itse olla kylmä ja etäinen. Tietenkin, jos sen suhteen saa pysymään sellaisena sitoutumattomana, niin tekeehän se ihan hyvää olla välillä ihan nuoren kanssa kunhan ei nyt sitten vaan olisi alaikäinen. Siitä iästä pitää olla tarkkana, sillä jos sattuu saamaan syyt vielä pedofiliastakin, niin sitten alkaa hommat olla hiukan karkuteillä. Mehän kyllä ollaan tietenkin järkeviä ihmisiä ja osaamme pitää varamme joka tilanteessa.
Mitä mieltä olet sellaisesta ajatuksesta, että veisin tänään vaimolleni kukkia. En ajatellut mitään hienoa puskaa, vaan ihan sellaista, kun noista marketeista saa yli-ikäisiä ihan halvalla. Meillä on nimittäin muistaakseni tänään, tai saattaa olla että se on vasta ensikuussa, hääpäivä ja minun pitäisi käydä illalla ensin Kaarinan ja sitten Liisan luona hoitelemassa asioita. Jos minä heittäisin tuota omaa rouvaa kukkakimpulla, niin se varmaan hölmistyisi niin paljon, että ei alkaisi kysellä mitään mihin mä olen menossa ja koska tulossa. Voisin olla koko yön reissussa ja tulla aamulla kuuntelemaan hänen kiittelemisiään kuluneista ihanista vuosistamme.
Tsemppiä sinullekin koko viikonlopun turneille, mutta älä nyt viikonloppuasi pilaa yhden sinkkupojan takia.
Sinulla on kyllä kokemuspohjaa sanojesi tueksi. Taidat olla oikeassa tuon sinkkupojan suhteen. Toki hän on täysi-ikäinen, enhän minäkään enää mikään tytönhupakko ole. Mutta taidan silti noudattaa neuvoasi ja jättää hänet. Jos nyt ensi viikolla karkaisi vielä viimeisen kerran hänen kanssaan huvittelemaan (tänään on jo muita menoja sen verran, että en hänen luokseen kerkeä). On siinä nuoruuden innossa omat puolensa vaikka pidänkin enemmän hieman vanhemmista ja kokeneemmista miehistä. Heille kun ei tarvitse neuvoa mitä tehdä. Ja aviomiehet ovat ehdottomasti parhaita rakastajia. Ymmärtävät pelisäännöt selittämättäkin ja osaavat suhtautua asioihin oikein, kuten Sinäkin. He myös osaavat arvostaa sitä, ettei rakastajatar heidän kanssaan saa päänsärkyä ja säästävät selitykset työstressistä vaimoilleen. Tosin yksi rakastajani yritti kerran valittaa työpaineita ja luistaa kolmannesta kierroksesta. Kiltisti hän kuitenkin vaikeni ja innostui toimintaan, kun sanoin kuulevani tuota tarpeeksi kotonakin. Ei ole sen jälkeen väsymystä valitellut.
Kukkakimppu on varmaan oikein hyvä idea. Varo kuitenkin, ettet liian vanhaa kimppua osta. Vaikka ajatus onkin tärkein, niin varmistat yöretkesi paremmin kohtalaisen tuoreella kimpulla. Lyhytvartisia pikkuruusuja saa ihan edullisesti ja ne annettuasi voisit vaikka viipyä aamupäivään.
Minä ostin miehelleni pienen viskipullon. Laitan vielä hyvän päivällisen ja sitten mies ei enää kiukuttele vaikka lähdenkin viettämään iltaa "tyttöjen" kanssa.
Nautinnollista viikonloppua!
Mukavaa huomata, että joillakin on noin hyvä mielikuvitus...eläköön fantasiat=))
Kaiken kiireeni keskellä haluan kertoa, että minä ostin Tiimarista sellaisia muovisia melko aidon näköisiä kukkia. Ne kelpasivat hyvin ja ne on hyvässä kunnossa vielä heinäkuussa (?), kun vaimolla on syntymäpäivä - pitää jostakin tarkistaa tuo päivä, etten erehdy kovasti. Hääpäiväkin on kuulemma vasta elokuussa, mutta otti tuo vaimokulta kukat jo nyt vastaan.
Eilen meni aika lujaa ja tulin tänään 12.45 kotiin. Ruoka oli valmiina ja vaimo hyvällä päällä eikä kysellyt mitään. Kohta lähden Pirjon luokse, kun sen mies lähti poikien kanssa kalastamaan jonnekin kauas ja tulee vasta huomenna.
Palataan linjoille joku päivä.
Hauska yhteensattuma. Palattuani eilen aamulla kotiin polvet notkahdellen Ilkan kanssa viettämäni nautinnollisen yön jälkeen, mieheni lähti lasten kanssa mökille ja minä soitin Jussille, joka keksi heti kalareissun poikien kanssa. Jussin vaimon nimi on muuten Pirjo. Vietimme kuuman illan, yön ja aamupäivän hyvässä hotellissa, jonka Jussi tietenkin maksoi. Oli pyytänyt rahat vaimoltaan kalastustarvikkeiden hankintaan.
Hienoa, että Sinullakin menee taas hyvin. Rakastajattaresi tuntuvat olevan rehtejä ja puhdashenkisiä naisia, jotka ymmärtävät sanomattakin tyydyttää tarpeesi. Olet kokenut niin kovia, että tarvitset nyt tuollaisia ymmärtäviä naisia parantamaan särkynyttä sieluasi.
Palaillaan.
Niinpä niin. Elämä on täynnä yhteensattumia. Pirjokin sanoi miehensä nimeksi Jussi. Taitaa olla sama heppu. No onneksi hänellä on niin ymmärtäväinen vaimo.
Koko viikonloppu oli yhtä hännän huisketta. Varmaan johtuu tästä surustani tämä innostus yhteistä harrastustamme kohtaan. Öisin tuo petollinen nainen palaa uniini, mutta muuten olen saanut olla rauhassa. Hän ei ole ottanut mitään yhteyttä pariin päivään. Taitaa nyt omatunto soimata, kun alkoi tuolla tavalla vieraissa pomppia. Juttelin hänestä tyttöjen kanssa ja he olivat kaikki sitä mieltä, että oli kyllä rumasti tehty. He hyvittelivät minua moni tavoin. Jotenkin tuntuu kuin myös vaimoni aavistaisi, että minulla on jotakin surua sisälläni. Hän on ollut suhteellisen mukava kaikki ne lyhyet hetket, jotka olen kerjennyt olla kotona. Voi tietenkin olla, että tuo hyväntuulisuus ja palvelualttius johtuu siitä ihanasta Tiimarin kukkakimpusta, jonka hänelle vein perjantaina enne ”töihini” lähtöä.
Nyt on siis taas rankka viikonloppu takana ja oli tosi kiva aamulla käydä kotona vaihtamassa vaatteet ennen töihin lähtöä. Ajattelin, että lepään töissä kunnolla, mutta eihän siitä mitään tullut. Melkein heti, kun olin päässyt asemapaikalleni, tuli tuo meidän nuori kesäharjoittelija (rouva – vihitty n. kuukausi sitten) ja kyseli, josko voisin lähteä auttamaan häntä tuonne arkistoon. Kun pääsimme arkistoon, laittoi hän oven takalukkoon ja sitten minua taas vietiin niin kuin pässiä narussa. Ei minulla tietenkään ollut mitään asiaa vastaan. Siinä meni heti aamusta puolitoista tuntia ja hauskaa oli. Meidän oli pakko molempien mennä suihkuun sen jälkeen. Nyt olen nukkunut muutaman tunnin ja alkaa olla taas ihmismäinen olo. Kohta pääsen töistä ja voi olla, ett menen kotimatkalla katsomaan Esteriä, kun hänen miehensä on tämän viikon jossakin ulkomailla.
Mitenkä se sinkkupoika toimi? Oliko hänestä mihinkään? Onko sinua koskaan petetty näin ihoittavasti, kuin mitä minulle kävi? Oli se kyllä aika saastaisen alhainen teko näin kunnolliselle miehelle. No nyt senkin olen kokenut ja voin siis omakohtaisella kokemuksella osallistua kaikkiin keskusteluihin petettynä olamisen tuskasta. Asioissa pitää aina olla hyväkin puolensa.
Mukava, että naisesi ovat pitäneet sinua hyvänä. Olet todellakin ansainnut sen, kun noin urhoollisesti kestät karvaan koettelemuksen ja vielä yrität löytää siitä hyviäkin puolia. Sinulla on todella vahva sielu ja luovaan ajatteluun kykenevä mieli. Ei ihme, että rouvakaartisi jaksaa ihailla Sinua.
Minua ei ole onneksi kukaan miehistäni noin alhaisella tavalla kohdellut kuin tuo petollinen nainen Sinua. Jos niin kuitenkin joskus käy, niin yritän muistaa loistavan esimerkkisi ja selviytyä tuosta petoksesta yhtä uljaalla tavalla kuin Sinä teet.
Sinkkupoika toimi erinomaisesti. Hän jaksaa ladella kohteliaisuuksia taukoamatta ja korvaa suht nopean laukeamisen (nuoret miehet ovat niin malttamattomia) jaksamalla vaikka kuinka monta kertaa peräkkäin. Ja on tuolla pojalla jo sen verran kokemusta, että hän ymmärtää tarpeeksi arvostaa kokeneemman taitoja. Kyllä minä taidan hänet talliini huolia ainakin joksikin aikaa.
Huomasin Sinun osallistuneen tänään keskusteluihin. Erittäin syvällisiä ja asiantuntevia kommentteja olet kirjoittanut. Huomaa kyllä, että olet itse joutunut kokemaan petetyksi joutumisen tuskan. Ilman omaa kokemusta ei noin asian ytimeen pureutuvia kommentteja osaisi kukaan esittää.
Miellyttävää kotimatkaa Sinulle!
Nyt kävi niin, että en ole kerjennyt kotiin lainkaan eilisen työpäivän jälkeen. Kävin siellä Esterin luona ja meillä oli ihan kivaa aluiksi. Sitten hän alkoi puhelemaan sellaisia, että minun pitäisi olla enemmän hänen kanssaan ja ehkä muuttaa hänen luokseen. Minähän sanoin, etten kai voi muuttaa, kun minulla on oma uskollinen vaimo kotona ja minä rakastan häntä enkä kyllä voisi mitenkään olla hänelle inhoiltava. Riitahan siitä tuli ja sitten se taas sovittiin. Lupasin harkita asiaa, mutta en tietenkään edes harkitse. Sainpahan kuitenkin rauhan aikaiseksi.
Lähdin sitten yhdeksänaikaan hiipustelemaan kohti kotia. Ajattelin kuitenkin poiketa paikallisessa oluttuvassa ottamassa tuopillisen. Siitähän se riemu sitten taas repesi. Siellä oli Liisa ja Kaija (molemmat nuoria kauniita rouvia). Istuin heidän pöytäänsä ja kyselin kuulumiset. Molempien miehet olivat jääneet pettämisestä kiinni ja tätä rouvat olivat lähteneet yhdessä puimaan. Osallistuin keskusteluun tosi henkevästi ja annoin myötätuntoa sen, minkä omalta tuskaltani irti sain. Kerroin heille myös omasta kokemuksestani. Siinä alkoi sitten syntyä sellainen yhteys ja yhteen kuuluvuus, että oksat pois. Tuoppeja tuli otetuksi muutama ja sitten päätimme, että voisimme lähteä erääseen hotelliin. Ei muuta kuin matkaan. Hotellissa otimme huoneen kahdelle hengelle - Liisalle ja minulle. Kaija tuli tietenkin ”jäniksenä” mukaamme. Siinä me sitten keskusteltiin maailman vääryydestä ja petollisista kumppaneistamme. Sitten mentiin nukkumaan ja taisi siinä vähän muutatkin tultua tehdyksi.
Aamulla herättiin puoli seitsemän aikaan ja hipsittiin jokainen töihimme. Soitin omalle rakkaalleni kotiin ja kerroin, kuinka jouduin eilen työasioissa neuvotteluun koko illaksi ja sitten vielä menemään johtajan kotiin ja ryyppäämään siellä vielä vähän. Vaimokulta tietenkin uskoi koko asian ja lupasi, että saan illalla levätä ihan rauhassa ja hän leikkaa nurmikon ja pesee pyykin. Ihanaa, kun omistaa tuollaisen vaimon ja se varsinkin, että häneen voi luottaa. En voisi kuvitella enkä uskoa, että hän koskaan pettäisi minua millään tavalla. Mielestäni koko parisuhteen perusta on se, että vaimo luottaa mieheensä täydellisesti ja mies vaimoonsa. Tietenkin minulla pitää olla oikeus myös omaan elämääni ja pieniin seikkailuihin. Nehän vaan piristävät tuota omaa parisuhdettamme ja antaa minulle sisältöä elämääni. Ehkä minun pitäisi joskus kerjetä olemaan kotonakin, mutta toisaalta onhan sitä aikaa sitten, kun tulee vanhaksi ja ei enää jaksa jakaa aikaansa niin kuin nyt. Varmaan se on kuitenkin parempi, että takoo silloin, kun rauta on kuumaa.
Nyt tuo meidän nuori kesäapulais rouva tuli taas tuohon ovelle notkumaan, joten pitänee lähteä tuonne arkiston puolelle ”etsimää kadonnutta mappia”.
Kertoilehan taas mitä sinun maailmaasi kuuluu. Palataan.
Onpa miellyttävä keskustella avoimesti samat arvot omaavan ihmisen kanssa.
Valitettavasti en nyt kerkeä paljoa kirjoittamaan, kun olen lähdössä tuttavapariskunnan luo kimppakivaa pitämään. Minulla kun on loma, mies on työmatkalla ja lapset mummolassa, niin vapaa-aika pitää käyttää hyväksi. Huomenna on vuorossa ainakin Olli ja torstaipäiväksi menen hotelliin kahden miehen kanssa. Sitten tuleekin perhe kotiin, mutta eiköhän tuossa kerkeä sen verran akkuja ladata, että jaksaa taas arkeakin paremmin.
Hienoa, että Sinulla on noin ymmärtäväinen ja luotettava vaimo. Minunkin aviomieheni on uskollinen ja luottaa minuun. Olen aivan samaa mieltä kanssasi, että luottamus on parisuhteen - ja sivusuhteidenkin - perusta.
Olen muuten hiukan hämmästynyt Esterisi käytöksestä. Olisikohan Sinun syytä selvittää hänelle hiukan tiukemmin hänen paikkansa? Ettet vain olisi antanut hänelle liikaa vapauksia. Ole varovainen, ettei hänkin innostu pettämään Sinua tai keksi ruveta vaimollesi soittamaan. Siitähän se vasta sotku syntyisi ja kotirauhan häiriintyminen hankaloittaisi elämääsi ikävästi. Kyllä mielestäni niin rakastajien kuin rakastajattarien on tiedettävä, että he ovat olemassa vain meidän virkistykseksemme, eivät elämänkumppaneiksi.
Palaillaan taas, kun ehditään.
Kiitos varoittavista neuvoistasi. Kävin Esterin kanssa pitkän ja kiivaan keskustelun ja välillä tietenkin vähän peuhasimme, mutta vain ihan vähän. Minä ilmoitin, etten enää halua olla hänen kanssaan. Otin sen meidän kesäavun hänen tilalleen talliini. Meillä menee ihan hyvin keskenämme, mutta kotona hänellä on vaikeuksia, koska mies on ruvennut osoittamaan petturin merkkejä. Minusta se on kamalaa. Olen kyllä tukenut ja töninyt häntä kaikin tavoin, mutta tässä elämäntilanteessa, jossa itse elän, ei minusta kyllä aivan parasta terää löydy.
Se kaiken pahan aloittanut uskoton naikkonen otti myös minuun yhteyttä ja kertoi kuinka pahoillaan hän on tuottamastaan tuskasta. Haluaisi päästä takaisin porukoihin, mutta minä sanoin ettei siihen ole mitään edellytyksiä. Kas kun kerran pettää, pettää aina ja minulla ei ole luottamusta häneen nyt eikä koskaan.
Kotona menee mukavasti. Vaimo on vieläkin ihan sokeerattuna siitä kukkahommasta. Soittelee kaikille sukulaisilleenkin ja kehuu minua ja huomaavaisuuttani. Vähän minua kyllä kainostuttaa tuollainen kehuminen. Eihän se nyt niin merkillistä ole, jos mies tuo kerran 25 vuodessa kukkia rakkaalle vaimolleen. Ne ovat pysyneet ihan hyvinä ja uskon, että niistä saa vielä oivan kukkavihkon vaimoni haudalle jos se nyt sattuu joskus kuolemaan.
Mitenkäs sinun tallisi asiat ovat? Olen kovasti miettinyt sitä sinkkupoikaasi. Haluan kyllä vielä varoittaa sinua sinkuista. Minulla on niistä huonoja kokemuksia. Ne ovat mielestäni vähän sellaisia lepsuja eikä niihin voi luottaa. Ne saattavat olla jonkin aikaa ihan ihmisiksi, mutta sitten alkaa joko sellainen pariutumisvietti tai vapauden kaipuu. Vakaita suhteita niiden kanssa ei helpolla saa aikaiseksi.
Jotenkin tuntuu, että tämä kesäaika on paljon kiireisempää, kuin talvi. Tietenkin kesällä on paljon enemmän paikkoja, joissa voi toimia. Esimerkiksi tuolla luonnon helmassa on kiva olla. Siellä voi kuunnella lintujen laulua ja ummistaa silmänsä ja ajatella, kuinka hyvin kaikki kuitenkin on. Olin kerran Liisan kanssa ihan kaupungin keskustan puistossa. Ei meitä varmaan kukaan nähnyt, mutta sellainen pieni lisäjännitys on aina paikallaan ja piristää. Jännitys muodostuu lähinnä siitä, että jos vaikka sattuisi jommankumman tuttu näkemään. Siinä olisi kiva selitellä, että me vaan ollaan ihan kavereita ja ei me tehty mitään, vaikka siltä se ehkä saattoi näyttää.
Toivottavasti mekin tapaamme joskus – voitaisiin sillain niin kuin yhdistää näitä tallejamme. Uskon että siitä olisi meille molemmille ns. synergiaetua. Sinä voisit ruveta lähestymään minun kumppaneitten miehiä ja minä koittaisin iskeä miestesi vaimoja – olisihan aika hauskaa sitten joskus kerätä kaikki koolle ja katsoa kenen pokka kestää ja kenellä pettää.
Hienoa. Teit varmasti ihan oikein Esterin suhteen, hän kuulosti epäluotettavalta.
Sääli, että tallisi uudella jäsenellä menee heikosti kotona. Etköhän Sinä kuitenkin kykene pökkimään häneen uskoa perheidyllistä vaikket täydessä terässä olekaan.
Katso että vaimosi tomuttaa usein pölyt kukista eikä pidä niitä auringossa, niin ne säilyvät hyvinä pidempään.
Kiitos varoituksistasi sinkkujen suhteen. Olen kyllä ajatellutkin tuota poikaa lähinnä vierailevana tähtenä eikä niinkään tallin vakijäsenenä. Siten ei pettymys ole niin suuri, jos hän ei pysy uskollisena. On hän oikein miellyttävä piristys kuitenkin.
Kesä on tosiaan vilkasta aikaa. Ja luontoretkeily on erittäin rentouttavaa. Minäkin kävin jo yhden tallini jäsenen, Mikon, kanssa metsäretkellä. Kunnon pano linnunlaulun säestyksellä, siinä mieli ja keho virkistyy.
Sinkkupoika on tulossa yökylään, joten en kerkeä enempää tällä kertaa kirjoittelemaan. Olisi todella hauska joskus tavata ja vertailla kokemuksia. Ja tuo suunnitelmasi tallien laajennuksesta toistemme tallien avulla on aivan mestarillinen. Tosin pieniä vaikeuksia ehkä olisi tallien jäsenille tiedossa, jos kaikki keräisimme vaikka yhteiselle illalliselle. No, selvittäisivät sitten kotiasiansa itse jälkeenpäin. Eiväthän ne meille kuulu ja olet varmasti samaa mieltä kanssani ettemme halua toisten asioihin sotkeentua. Omissakin on tarpeeksi hoitamista.
Minulla on nyt yksi ongelma. Olen lähdössä ulkomaille kuukauden kiertueelle. Minulla on monessa maassa noita mukavia rouvia ja olen aina kesäisin tehnyt sellaisen hoitokierroksen. Nyt ongelma on siinä, että tämä paikallinen talli jää ilman hoitoa kuukaudeksi. Sinä aikana joku heistä voi hermostua ja keksiä mitä katalampia temppuja. Täytyy vaan ottaa riski ja kartoittaa sitten elokuussa tilanne.
Niistä kukista vielä. En usko että ne pääsevät missään vaiheessa pölyttymään. Rakas vaimoni kuljettelee niitä koko ajan mukanaan ja tänä aamunakin hän otti ne töihin mukaan jotta voisi näyttää niitä työkavereilleen. On kuulemma joka päivä puhunut niistä ja nyt kaverit halusivat nähdä ne. Yritin vaatimattomana ihmisenä vähän estellä, mutta ei tuo vaimokulta saattanut pettää työtovereitaan ja niin kukat saivat taas kyytiä.
Tallien yhdistämisestä olen ajatellut, että voisimme tilata jostakin idyllisestä ravintolasta yksityistilaisuuden ja kutsua kaikki pariskunnat sinne. meillä olisi oma kahden hengen pöytä ja muut voisivat istua pareittain isommissa pöydissä. Illan mittaan voisimme pitää puheita ja nostella maljoja. Sitten antaisimme talliemme jäsenille juhlan kunniaksi mahdollisuuden olla kenen kanssa haluavat ja me kuitenkin olisimme yhdessä. Tuota vapaan suhteen aikaa ajattelin sallia heille noin 20 minuuttia. Joskus puolen yön paikkeilla lähettäisimme sinun tallisi miesten vaimot kotiin ja samoin minun tallini rouvien miehet. Sitten olisimme vain omalla porukalla ja tutustuisimme toisiimme oikein kunnolla. No tähän asiaan voimme palata sitten syksymmällä, kun ulkomaan asiat ovat hoidettu.
Oikein hyvää ja antoisaa kesää Sinulle ja tallillesi.
Vaikenen linjalta toistaiseksi. Kiitos antoisasta keskustelusta. Mielipiteesi olivat ihania ja oli todella kiva huomata, että tällä palstalla on muitakin kuin piukkapipoja jotka janoavat kostoa meille pettäjille. Tietysti mekin vaadimme uskollisuutta muilta, mutta itse me osaamme päättää kenen kanssa olemme. Surulla olen lueskellut joskus, kuinka toiset vakoilevat kumppaneitaan, tutkivat sähköpostit ja netit, lukevat puhelinviestit jne. jne. Ne raukat ovat vain mustasukkaisia reppania ja pyörivät oman huonon itsetuntonsa ympärillä.
Tapaamisiin ”Petetty mies”
Kiitos itsellesi. Keskustelu kanssasi on ollut todella virkistävää.
Suunnitelmasi yhteisillallisesta on hieno. Yksi asia vain.. Onkohan tuo 20min hiukan liikaa? Ties mitä vielä siinä ehtivät keksiä.
No palaillaan siihen syksymmällä.
Antoisaa kesää!
"rakastajatar"
yhyy..nyyh nyyh..
juu juu.. olipa tarina ! Jos tuon nyt vielä joku uskoisikin.. heh heh !
Kyllä elämä voi olla näinkin kovaa. Jus sinulla on kaikki hyvin, niin melkein kateeksi käy.
perse. Joka kirjoittaa noin virheetöntä kieltä, ei voi olla oikeasti noin idiootti. Mitä tässä on nähny, ne sonnipukit ja horoaivot ei osaa kirjoittaa, ne tekee ne kouluttamattomien ihmisten peruslaatuiset kirjoitusvirheet.sulla niitä ei ole. sori provopää.
Irtzu hyvä, provokin voi joskus olla hyvä.
Minun mielestäni tuo katala nainen on se provo, joka sai minut kirjoittamaan tänne.
mitä kirjoitustaitoon tulee, niin minusta olisi mukava lukea tekstiä, jossa lauseet alkavat isoilla kirjaimilla ja pisteen jälkeen on välilyönti. No enhän minä ole mikään opettamaan ketään. Koitan vaan nyt selvitä tästä ongelmastani.
Jos sinun kohdallesi tapahtuisi jotkin näin kamalaa, niin tuskin pystyisit enää kirjoittamaan sanaakaan. Minullakin tekee tiukka. Helatorstai kyllä helpotti aika tavalla. Löysin nimittäin baarista nuoren rouvan, joka oli vieraan miehen kanssa liikkeellä. Olivat kuulema jo kauan seurustelleet intiimisti. Minä iskin hänet tai hän minut - en oikein ole varma miten päin se tapahtui. Olimme kuitenkin yhdessä koko ke - to yön ja hän lupasi, ettei enää palaa tuon hulttion luokse ja lupasi suhtautua myös mieheensä hyvin penseästi. Nyt koitan, josko tästä suhteesta tulisi paikka menetetylle luottamukselle. Hän jopa lupasi, että saan aina silloin tällöin katsoa hänen kännykkänsä viestit ja puhelutiedot - tuntuu siis aika luotettavalta. Minä olen kuitenkin vielä sen verran rikki, etten ihan uskaltanut heittäytyä heti uuteen pitkäaikaiseen suhteeseen. Hän on sitä paitsi minua aikalailla nuorempikin, mutta melkoinen tiikeri silti. Toivon vaan, että minun tai kenenkään muunkaan ei tarvitsisi pettyä enää koskaan näin kovasti. Minusta olisi kamalaa, jos näkisin tämän uuden ystäväni suutelevan joskus vaikkapa miestään – no tuskin hän niin alas vaipuisi.
Yritä kestää ja hanki itsellesi hevosharrastus. Vaikket itse ratsastaisikaan, joihinkin talleihin voi päästä pesemään ja harjaamaan heppoja; ne ymmärtävät tosi paljon näitä asioita ja ovat tosi hyviä kuuntelijoita. Itse käyn usein keskustelemassa myös metsien eläinten kanssa; niitä oppii nopeasti ymmärtämään, vaikkeivät ne osaakaan puhua. Esimerkiksi orava osaa lähettää viestejä suoraan ihmisen aivoihin. Jo pelkkä kissakin voi opettaa paljon, jos siltä vain uskaltaa neuvoa pyytää. :)
Hyvää jatkoa ja toivottavasti löydät paremman sen menetetyn tilalle. Ansaitset paremman ja kauniimman.
Kyllä minä kestän – olenhan minä aito Suomalainen mies – kuin kivestä tehty. Sydämeni on kyllä aika pehmeä ja siksi kai tuo katala teko niin minua loukkasikin ja vaivaa edelleen. Onneksi saan lohtua ”tallini” muilta rouvilta. Uuttakin olen jo katsellut tuon katalan tilalle.
Hevonen on varmaan ihan hyvä kuuntelija, mutta kun minä pelkään hevosia. Nehän niitä eläimiä, jotka ovat keskeltä epämukavia ja molemmista päistä vaarallisia ja niillä on isot korvat ja pitkä pörröinen häntä? En siis kyllä varmasti vapaaehtoisesti ala hevosen kanssa juttelemaan. Siis taidan valita oravan terapeutikseni. Silläkin on tietenkin pitkä (suhteellisesti ajatellen) pörröinen häntä ja se on yleensä PYSTYSSÄ.
Kun toivoit, että löytäisin paremman tuon katalan naisen tilalle, niin siihen voin sanoa, että ei ainakaan huonompaa ihmistä voisi löytää – ajattele nyt, mitä SE teki minulle. kaunishan se kyllä oli, mutta uskon, että se saa vielä kupan ja aknen rangaistukseksi tuosta teostaan. Siinäpä sitten yrittää rupisella naamallaan käydä vieraissa, kun ei tuttuihinkaan pääse.
kiitos, olipa ilo saada lukea tekstejänne. Lisää
tälläistä, sillä nauru pidentää ikää ja saa ihmiset hyvälle tuulelle.
Ei tämä mikään naurun asia ole. Olen todella murtunut kaikesta tapahtuneesta ja välillä tuntuu, että en enää jaksa hoitaa kaikkia niitä velvollisuuksiani, joita minulla on näitä mukavia rouvia kohtaan. Olen todellakin aivan maassa, mutta kyllä tästä vielä nousee ei kun noustaan.