Tai jokin.. jotenkin epätoivoinen olo. Olemme vähän alle 30.v pariskunta, suhteemme on kestänyt 3 vuotta ja nyt alkaa tuntua, tai on jo tovin tuntunut siltä, että arki on tosiaan astunut kuvioihin.
Keron vähän taustaa.. olimme kummatkin olleet muutamia vuosia sinkkuina, pitkien suhteiden jälkeen kunnes törmäsimme. Alku oli ihanaa huumaa ja miestä sai hiukan metsästääkkin, huuma kesti varmaan 1,5 vuotta.. siihen asti harrastimme seksiä joka pv! Joka pv kun näimme ja siinä vaiheessa se oli jo päivittäistä.. sitten seksi alkoi harvenemana.. ja asiasta keskusteltiinkin.. ja mitään ongelmaa ei ollut ja oli ihan käpertyä toisen kainaloon kun oli aivan poikki pitkän pv:n jälkeen.
Muutimme vuosi sitten yhteen. Kaikki on mennyt hyvin, suhde on tasapainoinen, olemme rehellisellä pohjalla ja välitämme toisistamme ja pieniä jokapäiväisiä huomionosoituksia satelee puolin ja toisin. Tilanteeseen pitäisi olla erittäin tyytyväinen!
Ongelma on nyt seksi. Olemme ajautuneet siihen tilanteeseen, että harrastamme 2-4 kertaa kuussa seksiä! Tuntuu, että kumpaakaan ei kiinnosta. tai kiinnostaa, mutta jotenkin me ei kohdata sitä asiaa samanaikaisesti. Asia on alkanut vaivaamaan.. pelkään että suhde muuttuu ystävyyssuhteeksi, kohta huomaamme olevamme kämppiksiä.. Asia on tosi ahistava ja en tiedä kuinka tätä lähtisi purkamaan.
En voinnut ikinä kuvitellakkaan että minulle, meille kävisi näin!
Mikä on muuttunut? Kadonnut? Mitä tehdä asialle..meillä on kuitenkin hyvä olla yhdessä ja kumpikaan ei ole luovuttamassa.
Keron vähän taustaa.. olimme kummatkin olleet muutamia vuosia sinkkuina, pitkien suhteiden jälkeen kunnes törmäsimme. Alku oli ihanaa huumaa ja miestä sai hiukan metsästääkkin, huuma kesti varmaan 1,5 vuotta.. siihen asti harrastimme seksiä joka pv! Joka pv kun näimme ja siinä vaiheessa se oli jo päivittäistä.. sitten seksi alkoi harvenemana.. ja asiasta keskusteltiinkin.. ja mitään ongelmaa ei ollut ja oli ihan käpertyä toisen kainaloon kun oli aivan poikki pitkän pv:n jälkeen.
Muutimme vuosi sitten yhteen. Kaikki on mennyt hyvin, suhde on tasapainoinen, olemme rehellisellä pohjalla ja välitämme toisistamme ja pieniä jokapäiväisiä huomionosoituksia satelee puolin ja toisin. Tilanteeseen pitäisi olla erittäin tyytyväinen!
Ongelma on nyt seksi. Olemme ajautuneet siihen tilanteeseen, että harrastamme 2-4 kertaa kuussa seksiä! Tuntuu, että kumpaakaan ei kiinnosta. tai kiinnostaa, mutta jotenkin me ei kohdata sitä asiaa samanaikaisesti. Asia on alkanut vaivaamaan.. pelkään että suhde muuttuu ystävyyssuhteeksi, kohta huomaamme olevamme kämppiksiä.. Asia on tosi ahistava ja en tiedä kuinka tätä lähtisi purkamaan.
En voinnut ikinä kuvitellakkaan että minulle, meille kävisi näin!
Mikä on muuttunut? Kadonnut? Mitä tehdä asialle..meillä on kuitenkin hyvä olla yhdessä ja kumpikaan ei ole luovuttamassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se on sitä arkea.Kukaan täysjärkinen pariskunta ei jaksa-ei oikeasti-joka päivä viikossa harrastaa seksiä.Siihen tulee mukaan ne pienetkin asiat,mitä osaa arvostaa ja kun on sitten seksin aika,siitä pitää nauttia:)
Yhdessä kun touhuaa kaikenlaista,sekin on sitä jotakin.Toisen kanssa on hyvä vain joskus olla,eikä siellä sängyssä hyppiä.Se ei minusta sitten enää normaalia suhdetta,jos jokapäivä sielä ollaan viikottain-Ollaan silloin kun siltä tuntuu-
Ihan turhaan murehdit:)
Normaalilta kuulostaa. Hyvin teillä muuten on hommat hanskassa. Seksi ei vaan ole -tällä hetkellä- niin merkityksellistä että sinä, tai hän olisitte siinä täysillä mukana.
Pitäisi yrittää virittäytyä tunnelmaan jo ennen tapahtumaa, jopa aamusta lähtien.
Kyllähän suhdanteet muuttuvat ajan kanssa- muutenhan teillä tuntuu menevän hyvin!
hei jotenki kuin luin kirjoituksesi tuli mieleen oma suhteeni joka toisin on alku metreillä verrattuina sinun suhteesi....se seksin jääminen pois ns kokonaan ei välttämättä näytä nuin pahalta miltä se kuulostaa...oletko sanonu miehellesi juuri siinä hetkellä että rakas et mua niinku panettaa nyt...niin suoraan ku se kuulostaakin se saa olon niin naurettavan hauskaksi, siinä herää molemilla osapuolilla halu lähtä eteneen....itsekkin kun käperryn mieheni kainaloon kiljasen korvaan et tiiäkkö panettaa....se johtuu siittä että mitä kauemmin seurustelee niin ei enään osaa tulkita toisen ajatuksia niin suoraa kuin alku aikoina jolloin rakasteltiin jopa kolmesti päivässä.jotenki tämä suora puheisuus auttaa ja on kiva kuulla sit muutamien päivien päästä toiselta kuinka se oli yllättäny...ole silti onnellinen että suhteenne on muuten aito ja rakastava.tämä on silloin vain pieni pään vaiva....
Meillä kans meni ekat ½ vuotta niin että harrasteltiin seksiä joka päivä. Yhtäkkiä se alkoi vaan harvenemaan ja mä olin ihan ihmeissäni sillä edellisessä suhteessa oltiin yhessä 8 vuotta ja seksi kuului edelleen joka viikkoiseen juttuun. Juteltiin asiasta, riideltiin asiasta, välillä ei puhuttu mitään koko asiasta, mutta ei siihen mitään syytä löytynyt miksi mies ei halunnut enää. Itse olisin halunnut vaikka kuinka usein. Tilanne meni siihen että enää ei puhuta koko seksistä eikä sitä kyllä olekaan eli se loppui kokonaan. Rakastan paljon miestäni ja meillä menee muuten todella hyvin mutta seksin puute saattaa jossain vaiheessa tappaa koko suhteen jos tähän ei tule muutosta. Pelkkä rakkaus ei aina riitä tilanteen korjaamiseen, näköjään. Harmittaa jos suhde kaatuu siihen. En vaan voi kuvitella olevani lopun elämääni puutteessa....pieni toivon kipinä kuitenkin kytee edelleen ja se jaksaa pitää minut mieheni lähellä.
meilläkin on seksin puutetta..muuten on läheisyyttä jne mutta mies ei halua seksiä. Alussa halusi paljon mutta yhtä äkkiä sekin loppui...ollaan yritetty puhua mutta ei vaan onnistu. en halua erota koska rakastaa paljon ym. Mitenköhän tämän saisi vielä korjattua....aikaa? pitäisikö vaan antaa olla...jospa vielä joskus :/
huono olo vaikka seksi ei ole kaiken tärkein asia suhteessa. Tuntuu vaan pahalta kun toinen ei halua vaikka sanoo että rakastaa.