Elikkä sellasta et mulla todettiin lisämunuaisten liikatoiminta"häiriö". Kuvauksissa kävin ja kasvainta ei löytynyt. Aldosteroni on kohonnut ja reniini laskenut, muistaakseni luokittelu tälle on primaarinen aldosteronismi. Lääkäri sanoi, että tällä selittyy korkea verenpaine ja väsymys, mutta ei muut oireet. Oireita minulla on näiden lisäksi vaikka millä mitalla: erittäin korkea pulssi, huimaus&heikotus, pahoinvointi, tärinä, liikahikoilu, kuumat aallot, päänsärky, unettomuus, ruoanhaluttomuus, mielialavaihtelut, "sekavuuskohtaukset", muistihäiriöt, mustelmaherkkyys, näpyt olkapäissä...
Mulle määrättiin lääke nimeltä Spiresis aldosteronin vastalääkkeeks.
Eli haluaisin tietoa teiltä seuraavista asioista: minkälainen syy on löydetty lisämunuaisen liikatoimintaan, millainen lääkitys ja onko auttanut sekä millaisia oireita teillä on?
Olisi todella mukava jos saisin lisätietoa kyselemällä täältä, meilläpäin lääkärit ovat ihan sanonko mistä, kesti yli 3v laukkoa lääkärissä että totesivat tämän, ovat aina pitäneet minua luulosairaana. Kiitoksia paljon etukäteen jos vastauksia tulee =)
lisämunuaiset ja aldosteroni
105
35089
Vastaukset
ja paljolti samanlaiset oireet...
Kävin myös kuvauksissa (ilman varjoainetta, jolle olen yliherkkä), eikä kasvainta minullakaan löytynyt.
Spiresis auttoi kohdallani paremmin kuin entinen lääkitys - verenpaine laski.
Itse olen jo viisikymppinen ja ajattelin osan oireista johtuvan vaihdevuosista - niihin minulla on kylläkin lääkitys, joten syy ei sitten siellä ollutkaan.
Olen kärsinyt primaarista aldosteronista jo useita vuosia...se on muuten yllättävän monella verenpaineen nousun syy, mutta asiaa ei helposti tutkita.
Itselläni liian alhainen kalium ja "runsas pissaaminen" antoi aiheen asian tutkimiseen (edellisessä lääkkeessäni ei ollut nesteenpoistovaikutusta).miten sinulla tuo lääke auttoi muihin oireisiin et helpottiko ne? olen vasta alkanut käyttämään näitä lääkkeitä ja rukoilen et ne auttais, on niin tuskasta pelkästään arki saatikka työssä käynti, kamppailu on kovaa varsinki väsymyksen kanssa..
j-rock84 kirjoitti:
miten sinulla tuo lääke auttoi muihin oireisiin et helpottiko ne? olen vasta alkanut käyttämään näitä lääkkeitä ja rukoilen et ne auttais, on niin tuskasta pelkästään arki saatikka työssä käynti, kamppailu on kovaa varsinki väsymyksen kanssa..
"kohtauksia", joissa monia oireita samanaikaisesti ja tykytys pahimpana - ne loppuivat lähes kokonaan. Yksi on tullut kolmessa kuukaudessa - sekin lievänä.
Piristyin myös huomattavasti, mutta se saattaa olla ihan psyykkinen seuraus helpommasta olosta.
Kaliumtasoni korjaantui todella nopeasti normaaliksi - parissa viikossa.
Lääkäri varoitteli Spiresiksen mahdollisesti aiheuttavan huimausta, jos paine laskee liikaa - minulla ei sellaista seurausta ilmennyt, joten annostus lienee sopiva.
Toivottavasti Sinunkin olosi helpottuu!
Kirjoittelethan voinnistasi :)
- tupitupi
Olin hämmästynyt kun luin viestisi. Minulla on samanlaiset oireet 90%sti. Ei kuuluisi olla kuin verenpaineen nousu ja lihasheikkoudet.Mutta kun on muuta ja pahin tämä unettomuus...
Käytän Spiresistä myös.
Tsemppiä!Hei. Hyvä et sain tuon tiedon sinulta kun minullekin lääkärit ovat sanoneet, että lisämunuaisten liikatoiminta ei aiheuta nuita muita oireita. Olen ollut jo pitkään pää sekaisin, että mistäs ihmeestä ne muut oireet sitten johtuvat. Miten sinulla auttaa tuo lääke ja auttaako se kaikkiin oireisiin?
- tupitupi
j-rock84 kirjoitti:
Hei. Hyvä et sain tuon tiedon sinulta kun minullekin lääkärit ovat sanoneet, että lisämunuaisten liikatoiminta ei aiheuta nuita muita oireita. Olen ollut jo pitkään pää sekaisin, että mistäs ihmeestä ne muut oireet sitten johtuvat. Miten sinulla auttaa tuo lääke ja auttaako se kaikkiin oireisiin?
Minusta mun oireet ovat helpottaneet lääkityksellä paljon. Joskus tulee hikoilu-päänsärkykohtauksia ja ehkä Spiresiksen sivuvaikutuksena ripulia ja pahoinvointia.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla muista saman laisista sun lisäksi, mutta tämä ei ole niin yleinen riesa, että näille sivuille joutuisi.
Kaikkea hyvää sulle. Minua itseäni helpottaa ehkä eniten kun oudoille vaivoille on löytynyt jokin syy. tupitupi kirjoitti:
Minusta mun oireet ovat helpottaneet lääkityksellä paljon. Joskus tulee hikoilu-päänsärkykohtauksia ja ehkä Spiresiksen sivuvaikutuksena ripulia ja pahoinvointia.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla muista saman laisista sun lisäksi, mutta tämä ei ole niin yleinen riesa, että näille sivuille joutuisi.
Kaikkea hyvää sulle. Minua itseäni helpottaa ehkä eniten kun oudoille vaivoille on löytynyt jokin syy.Jees, sama homma mulla et suuri helpotus oli, että löydettiin tämä ongelma. Sai ainakin itselle mielenrauhan ja pystyi sanomaan muille epäileville ihmisille, että kyllä minussa onkin jotain vikaa. Aina ennen muut ovat luulleet, että olen luulosairas eikä minua otettu todesta. Olisi todella kiva kyllä kuulla muitakin kohtalotovereita, josko niitä joskus tänne eksyisi =). Mutta kiitos sulle vastauksesta ja jaksamista sullekki =)
- Vasta selvittelevät
Mitkä arvot , johtaneet lääkityksen aloittamiseen?
Hei ja anteeksi että kesti vastata. Arvoni olivat: s-aldosteroni 1028 pmol/l, s-reniini 0,8 ug/l/h, aldosteroni-reniini suhde koholla, vuorokausivirtsan aldosteroni 74 nmol/l, s-k(alium) 3,4. Natrium oli vissiin normaali 139 ja kreatiini 47.
- Helena54
Minulla on ollut tämä tauti n. 12 vuotta ja olen iloinen, kun löysin "samanlaisia". Kesti tosiaan monta vuotta, ja monta eri tutkimusta ennenkuin asia selvisi ja sain diagnoosin selväksi. Lääkärini mukaan ei ole muita oireita kuin korkea verenpaine ja lihasten heikkous. En ole ollut samaa mieltä hänen kanssaan. Oireiden vuoksi halusin "tavata" toisen samanlaisen, että voisin verrata omiin vaikeuksiini. Sinun oireistasi on monet myös minun. Juuri tämä kauhea väsymys on mielestäni rasittavin. Tuntuu kuin osa kropasta menee lujaa ja toinen puoli hiljaa. Syön samaa lääkettä eli Spiresistä ja verenpaine pysyy kurissa. En tiedä, auttaako se muihin vaivoihin, kun ei tiedä miltä tuntuisi, jos ei söisi tätä lääkettä. Ei se ainakaan väsymykseen auta. Näiden vuosien aikana olen huomannut, että suolan kanssa kannattaa olla varovainen. Seuraavana päivänä herää suolanmaku suussa ja olokin on kurja muutaman päivän. En ole koskaan saanut tietää mistä tämä sairaus johtuu. Tutkimuksissa epäiltiin kasvainta (joka on yleensä hyvänlaatuinen ja kasvaa hitaasti), mutta sitä ei varmuudella löydetty eikä sitten tullut leikkausta. Koska "elän vatsani" kautta ja stressi on tuttua, olen aina epäillyt sen olevan syynä lisämunuaisen kasvuun ja ongelmaan, joka siitä seuraa, mutta se on vain minun omia ajatuksia. Hyvää jatkoa!
Minulla kans sama homma lääkäreiden kanssa, etteivät todesta ottanut ja eivät "kuittaa" kaikkia oireita tällä vaikka muutkin ovat sanoneet, että heillä on verenpaineen ja väsymyksen lisäksi paljon muitakin oireita. Minulla kans tutkittiin vain kasvaimen tai liikakasvun mahdollisuus (ylesimmät aiheuttajat) ja kun niitä ei ollut niin tutkimuksen jätettiin siihen. Toisaalta tosi raivostuttavaa kun ei tiedä miksi keho on sekaisin, ja tietenkin se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, masentavaa ajatella, että näinkö se loppuikä sit menee. Syytä ei tutkita ja lääkkeitä syysätään joka ikiseen vaivaan. Suolaa en onneksi paljoa käytä, sillä se laukaisee kauhean turvotus "kohtauksen" vatsan ympärille. Netistä olen yrittänyt etsiä tietoa tästä sairaudesta, ja sieltä (mitä nyt on ymmärtänyt lääkärikielestä) on löytynyt viitteitä, että lisämunuaisilla olisi tekemistä sympaattisen hermoston kanssa, siihenkin on olemassa testi, että onko se liian aktiivinen, mutta kun lääkärit eivät sitäkään suostu testaamaan. Hanurista tämä on.. Mutta jaksamisia myös sinulle ja ilmoittele joskus itsestäsi, että mitä sinulle kuuluu =)
- Helena54
j-rock84 kirjoitti:
Minulla kans sama homma lääkäreiden kanssa, etteivät todesta ottanut ja eivät "kuittaa" kaikkia oireita tällä vaikka muutkin ovat sanoneet, että heillä on verenpaineen ja väsymyksen lisäksi paljon muitakin oireita. Minulla kans tutkittiin vain kasvaimen tai liikakasvun mahdollisuus (ylesimmät aiheuttajat) ja kun niitä ei ollut niin tutkimuksen jätettiin siihen. Toisaalta tosi raivostuttavaa kun ei tiedä miksi keho on sekaisin, ja tietenkin se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, masentavaa ajatella, että näinkö se loppuikä sit menee. Syytä ei tutkita ja lääkkeitä syysätään joka ikiseen vaivaan. Suolaa en onneksi paljoa käytä, sillä se laukaisee kauhean turvotus "kohtauksen" vatsan ympärille. Netistä olen yrittänyt etsiä tietoa tästä sairaudesta, ja sieltä (mitä nyt on ymmärtänyt lääkärikielestä) on löytynyt viitteitä, että lisämunuaisilla olisi tekemistä sympaattisen hermoston kanssa, siihenkin on olemassa testi, että onko se liian aktiivinen, mutta kun lääkärit eivät sitäkään suostu testaamaan. Hanurista tämä on.. Mutta jaksamisia myös sinulle ja ilmoittele joskus itsestäsi, että mitä sinulle kuuluu =)
Hei, tuli pieniä vaikeuksia suomen kielen kanssa, koska asun Ruotsissa. Eli mitä tarkoitat, kun kirjoitit että "Hanurista tämä on..."??? Suomenkieli muuttuu koko ajan, ja täällä Ruotsissa asuvat suomalaiset eivät enää ymmärrä kaikkia näitä uusia sanoja ja sanontoja.
Näyttää siltä, että tätä tautia hoidetaan samalla lailla Suomessa ja Ruotsissa. Ei poisteta alkuperäistä syytä, vaan hoidetaan sitä, minkä vika aiheuttaa. Meidän tapauksessa siis pidetään huoli, että verenpaine pysyy alhaisena, että ei sydän kärsi. Kuinka me muuten voimme, ei ilmeisesti lääkäreitä kiinnosta. Sehän voi tietenkin olla niinkin, että asialle ei kuitenkaan voida tehdä mitään, vaikka alkuperäinen vika löytyisikin. Tämä tautihan on harvinainen ja sen vuoksi ei tutkita paremmin. Lääkärini mukaan vain 1 kpl miljoonasta saa tämän sairauden. Olin pannut suurimman osan oireista vaihdevuosien syyksi, koska olen jo 53-vuotias, mutta niin ei ehkä olekaan. Olet ilmeisesti paljon nuorempi eli oireesi tulevat muualta? Masentavaahan tämä on, koska ilmeisesti saamme elää tämän kaiken kanssa. Voihan olla tietenkin mahdollista, että tulevaisuudessa keksitään jotain uutta ja parantavaa. Siihen täytyy yrittää uskoa. Käyn kerran vuodessa vuositarkastuksessa ja saan uuden reseptin. Siinä kaikki. Olen aika päiviä sitten lopettanut kaikki kysymykset lääkärilleni, mutta nyt sain uuden (nuoren tytön) lääkärin, joka on vielä "utelias". Seuraavassa tarkastuksessa aion esittää uudestaan näitä kysymyksiä. Aion myös ottaa nämä kaikki yhteiset oireemme esille hänen kanssaan. Valitettavasti olin juuri tammikuun alussa vuositarkastuksessa. Pidetään yhteyttä! - Jaana38v
j-rock84 kirjoitti:
Minulla kans sama homma lääkäreiden kanssa, etteivät todesta ottanut ja eivät "kuittaa" kaikkia oireita tällä vaikka muutkin ovat sanoneet, että heillä on verenpaineen ja väsymyksen lisäksi paljon muitakin oireita. Minulla kans tutkittiin vain kasvaimen tai liikakasvun mahdollisuus (ylesimmät aiheuttajat) ja kun niitä ei ollut niin tutkimuksen jätettiin siihen. Toisaalta tosi raivostuttavaa kun ei tiedä miksi keho on sekaisin, ja tietenkin se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, masentavaa ajatella, että näinkö se loppuikä sit menee. Syytä ei tutkita ja lääkkeitä syysätään joka ikiseen vaivaan. Suolaa en onneksi paljoa käytä, sillä se laukaisee kauhean turvotus "kohtauksen" vatsan ympärille. Netistä olen yrittänyt etsiä tietoa tästä sairaudesta, ja sieltä (mitä nyt on ymmärtänyt lääkärikielestä) on löytynyt viitteitä, että lisämunuaisilla olisi tekemistä sympaattisen hermoston kanssa, siihenkin on olemassa testi, että onko se liian aktiivinen, mutta kun lääkärit eivät sitäkään suostu testaamaan. Hanurista tämä on.. Mutta jaksamisia myös sinulle ja ilmoittele joskus itsestäsi, että mitä sinulle kuuluu =)
Hei,
Kaikella on merkityksensä ja kohtalotoverilta saatu tieto kyllä lohduttaa.Ikävää on kun ihminen sairastaa mutta samanlaiset kokemukset on mulla.v.2002 sain viimeisen ja neljännen lapseni jonka jälkeen minulle jäi pysyvä RR-tauti, proteinuria ja matalat kalium-arvot ja viime vuonna kun olin puoli vuotta kärsinyt päivittäisistä rytmihäiriöistä,menin sisätauti lääkärille joka alkoi heti vahvasti epäilemään lisämunuaisen tautia.
Minulla ehti olla valitettavasti v.2005 2 laskimotukosta ja 1 keuhkoembolia johon olisin voinut menehtyä..ja silloin syytä ei löydetty mutta nyt voi olla että löytyy koska tukokset enteilevät jotain hoitamatonta sairautta usein.
Minulla on myös vuosia ollut pääsärkyä,hikoulukohtauksia,kasvot punoittavat yhtäkkiä ja hävisi yhtä nopeaa kuin tulikin,väsymys on vallaton(nukahdan aina kun istun),omituiset tykytyskohtauset ja tunne että sydän tulee ulos rinnasta. Itse luulin oireitani nyt ahdistuneisuudeksi koska ne pahenivat tukoksen jälkeen ja psykologillakin kävin eikä siellä saralla ole kuulemma hätää..
Ikävää kohtelua olen kyllä saanut tk-lääkäreiltä mutta nyt minussa on herännyt uusi voima ja kun diagnoosi on 100% varma niin lähtee yleinen hoitovirhe valitus ja nopeaan.Olen meinaan niin monesti käynyt lääkärissä että olisi pitänyt jonkun huomata ja vuosia on mennyt eteenpäin.
Tuo kun kerroit että suolasensyönnin jälkeen maha turpoaa niin pitää totisesti paikkaansa!!
Minun pitää vielä odottaa aldosteroni ja reniini vastaukset ja sitten olen jälleen viisaampi.
Itse joudun syömään loppuelämäni Marevania koska oli ne tukokset että siitä en pääse eroon vaikka diagnoosi varmistuisikin..mutta kiva on että vastaus löytyy.Voisin jatkaa viestittelyä vielä kunhan saan itsekin varmistuksen eli tiedosta uupuu n.40%. Helena54 kirjoitti:
Hei, tuli pieniä vaikeuksia suomen kielen kanssa, koska asun Ruotsissa. Eli mitä tarkoitat, kun kirjoitit että "Hanurista tämä on..."??? Suomenkieli muuttuu koko ajan, ja täällä Ruotsissa asuvat suomalaiset eivät enää ymmärrä kaikkia näitä uusia sanoja ja sanontoja.
Näyttää siltä, että tätä tautia hoidetaan samalla lailla Suomessa ja Ruotsissa. Ei poisteta alkuperäistä syytä, vaan hoidetaan sitä, minkä vika aiheuttaa. Meidän tapauksessa siis pidetään huoli, että verenpaine pysyy alhaisena, että ei sydän kärsi. Kuinka me muuten voimme, ei ilmeisesti lääkäreitä kiinnosta. Sehän voi tietenkin olla niinkin, että asialle ei kuitenkaan voida tehdä mitään, vaikka alkuperäinen vika löytyisikin. Tämä tautihan on harvinainen ja sen vuoksi ei tutkita paremmin. Lääkärini mukaan vain 1 kpl miljoonasta saa tämän sairauden. Olin pannut suurimman osan oireista vaihdevuosien syyksi, koska olen jo 53-vuotias, mutta niin ei ehkä olekaan. Olet ilmeisesti paljon nuorempi eli oireesi tulevat muualta? Masentavaahan tämä on, koska ilmeisesti saamme elää tämän kaiken kanssa. Voihan olla tietenkin mahdollista, että tulevaisuudessa keksitään jotain uutta ja parantavaa. Siihen täytyy yrittää uskoa. Käyn kerran vuodessa vuositarkastuksessa ja saan uuden reseptin. Siinä kaikki. Olen aika päiviä sitten lopettanut kaikki kysymykset lääkärilleni, mutta nyt sain uuden (nuoren tytön) lääkärin, joka on vielä "utelias". Seuraavassa tarkastuksessa aion esittää uudestaan näitä kysymyksiä. Aion myös ottaa nämä kaikki yhteiset oireemme esille hänen kanssaan. Valitettavasti olin juuri tammikuun alussa vuositarkastuksessa. Pidetään yhteyttä!Hei taas. Eli tuo kommentti tarkoittaa toisin sanoen: life sucks =) Joo eli olen 23v ja kärsinyt näistä oireista jo 19v asti, olen miettinyt että niihin aikoihin kun nämä oireet alkoivat ilmaantua, minulla oli todella kova stressi ja masennus. Olisi silleen loogista, että kehoni olisi ollut silloin niin kovasti yliaktiivinen, että jokin kehossa menee vikaan. Olen nyt ollut henkiseltä puolelta ns. terve, joten en ymmärrä, että miksi fyysinen puoli käy vieläkin ylikierroksilla.. Rasittaa miettiä näitä asioita, varsinkin kun ei voi puhua ystäville tai sukulaisille asiasta koska he eivät ymmärrä mitä käyn läpi niin fyysisesti kuin henkisesti. Ja se minulla juuri ärsyttää, että lääkärit antavat eri lääkkeet kaikkiin eri oireisiin, mutta eivät katso tilannetta kokonaisuutena, en todellakaan halua loppuikääni syödä 4-6 eri lääkettä.. Mutta parempaa tulevaisuutta odotellessa =)
Jaana38v kirjoitti:
Hei,
Kaikella on merkityksensä ja kohtalotoverilta saatu tieto kyllä lohduttaa.Ikävää on kun ihminen sairastaa mutta samanlaiset kokemukset on mulla.v.2002 sain viimeisen ja neljännen lapseni jonka jälkeen minulle jäi pysyvä RR-tauti, proteinuria ja matalat kalium-arvot ja viime vuonna kun olin puoli vuotta kärsinyt päivittäisistä rytmihäiriöistä,menin sisätauti lääkärille joka alkoi heti vahvasti epäilemään lisämunuaisen tautia.
Minulla ehti olla valitettavasti v.2005 2 laskimotukosta ja 1 keuhkoembolia johon olisin voinut menehtyä..ja silloin syytä ei löydetty mutta nyt voi olla että löytyy koska tukokset enteilevät jotain hoitamatonta sairautta usein.
Minulla on myös vuosia ollut pääsärkyä,hikoulukohtauksia,kasvot punoittavat yhtäkkiä ja hävisi yhtä nopeaa kuin tulikin,väsymys on vallaton(nukahdan aina kun istun),omituiset tykytyskohtauset ja tunne että sydän tulee ulos rinnasta. Itse luulin oireitani nyt ahdistuneisuudeksi koska ne pahenivat tukoksen jälkeen ja psykologillakin kävin eikä siellä saralla ole kuulemma hätää..
Ikävää kohtelua olen kyllä saanut tk-lääkäreiltä mutta nyt minussa on herännyt uusi voima ja kun diagnoosi on 100% varma niin lähtee yleinen hoitovirhe valitus ja nopeaan.Olen meinaan niin monesti käynyt lääkärissä että olisi pitänyt jonkun huomata ja vuosia on mennyt eteenpäin.
Tuo kun kerroit että suolasensyönnin jälkeen maha turpoaa niin pitää totisesti paikkaansa!!
Minun pitää vielä odottaa aldosteroni ja reniini vastaukset ja sitten olen jälleen viisaampi.
Itse joudun syömään loppuelämäni Marevania koska oli ne tukokset että siitä en pääse eroon vaikka diagnoosi varmistuisikin..mutta kiva on että vastaus löytyy.Voisin jatkaa viestittelyä vielä kunhan saan itsekin varmistuksen eli tiedosta uupuu n.40%.Moi, mulla kans lääkärit ovat pistäneet vuosien ajan nämä oireet henkisen puolen piikkiin. Olen ennen ollut masentunut mutta nykyään en ole, silti minut käskettiin psykoterapiaan, siellä kävin eikä tullut minullakaan mitään sellaista ilmi, että olisin masentunut. Nyt olen 6kk raskaana, eli en voi lääkkeitä syödä, ja aina kun neuvolassa tms. kysyvät miten menee, niin aivan sama mitä oireita luettelen niin he pistävät sen taas raskauden piikkiin. Kiva siinä on selitellä kaikille, et ei nämä ole raskaudesta kaikki oireet kiinni. Ja toinen mikä ottaa päähän, et vuosien varrella lääkärit on määränny lääkkeitä joka ikiseen yksittäiseen oireeseen, eikä katsota kokonaisuutta. En todellakaan aio elää loppuikääni syömällä montaa eri lääkettä. Nuista minun arvoista vielä, että aldosteronin kummassakin kokeessa minun tulokset olivat yli 2 kertaa suuremmat kuin mitä terveellä ihmisellä on maksimissaan. Joten ilmoittele kun saat tietää tulokset =)
- Nimetön
j-rock84 kirjoitti:
Moi, mulla kans lääkärit ovat pistäneet vuosien ajan nämä oireet henkisen puolen piikkiin. Olen ennen ollut masentunut mutta nykyään en ole, silti minut käskettiin psykoterapiaan, siellä kävin eikä tullut minullakaan mitään sellaista ilmi, että olisin masentunut. Nyt olen 6kk raskaana, eli en voi lääkkeitä syödä, ja aina kun neuvolassa tms. kysyvät miten menee, niin aivan sama mitä oireita luettelen niin he pistävät sen taas raskauden piikkiin. Kiva siinä on selitellä kaikille, et ei nämä ole raskaudesta kaikki oireet kiinni. Ja toinen mikä ottaa päähän, et vuosien varrella lääkärit on määränny lääkkeitä joka ikiseen yksittäiseen oireeseen, eikä katsota kokonaisuutta. En todellakaan aio elää loppuikääni syömällä montaa eri lääkettä. Nuista minun arvoista vielä, että aldosteronin kummassakin kokeessa minun tulokset olivat yli 2 kertaa suuremmat kuin mitä terveellä ihmisellä on maksimissaan. Joten ilmoittele kun saat tietää tulokset =)
Joo..tänään sain tulokset ja veressä siis kalium,reniini ovat alhaiset ja aldosteroní on korkea ja virtsassa kalium on korkea. Mutta joka tapauksessa reniini-aldosteroni-suhde on normaali..joten ei lie hätää ja munun hoitava sis.erik.lääk. teki keskussairaalaan endokrinologille lähetteen ja hän taas miettii jos minun tutkimista kannattaa jatkaa.
Eli jännitys jatkuu ja lisääntyy reilusti!
Minulla on kyllä yksi lapsuuden ystävä tässä lähellä jolla lähes sama tilanne ..eli yhdessä odotamme ja kiitos suuri sinulle hyvin selventävistä viesteistäsi..en halua enää vetäytyä syrjään paineineni!! Nimetön kirjoitti:
Joo..tänään sain tulokset ja veressä siis kalium,reniini ovat alhaiset ja aldosteroní on korkea ja virtsassa kalium on korkea. Mutta joka tapauksessa reniini-aldosteroni-suhde on normaali..joten ei lie hätää ja munun hoitava sis.erik.lääk. teki keskussairaalaan endokrinologille lähetteen ja hän taas miettii jos minun tutkimista kannattaa jatkaa.
Eli jännitys jatkuu ja lisääntyy reilusti!
Minulla on kyllä yksi lapsuuden ystävä tässä lähellä jolla lähes sama tilanne ..eli yhdessä odotamme ja kiitos suuri sinulle hyvin selventävistä viesteistäsi..en halua enää vetäytyä syrjään paineineni!!moe taas, tolla sivulla on paljon lisätietoa, sieltä etsin itse faktaa kun lääkärit ei sen kummemmin mitään sanoneet: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Lisämunuaisen_sairaudet
jaksamisia sinulle =)- Nimetön
j-rock84 kirjoitti:
moe taas, tolla sivulla on paljon lisätietoa, sieltä etsin itse faktaa kun lääkärit ei sen kummemmin mitään sanoneet: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Lisämunuaisen_sairaudet
jaksamisia sinulle =)Niin se on odottavan aika pitkää.se oli viime marraskuu ku tk:n erik.lääkäri aloitti epäillyn lisämunuaisistani ja nyt joudun toista kertaa tauottamaan verenpainelääkitykseni ja olo tulee olemaan kamala..sitten toukokuussa olsi lääk.vast.otto ja jos kuvantamisia tarvitaan niin äkkiä laskettuna taitaa mennä kokonainen vuosi mahdolliseen diagnoosiin.. että odotus jatkuu minulla tällä saralla..miten sinulla?
Nimetön kirjoitti:
Niin se on odottavan aika pitkää.se oli viime marraskuu ku tk:n erik.lääkäri aloitti epäillyn lisämunuaisistani ja nyt joudun toista kertaa tauottamaan verenpainelääkitykseni ja olo tulee olemaan kamala..sitten toukokuussa olsi lääk.vast.otto ja jos kuvantamisia tarvitaan niin äkkiä laskettuna taitaa mennä kokonainen vuosi mahdolliseen diagnoosiin.. että odotus jatkuu minulla tällä saralla..miten sinulla?
heips, minun pitää kans odottaa mutta eri syistä. olen 7.llä kuulla raskaana, tulin raskaaksi samoihin aikoihin kun sain kuulla tästä lisämunuais hommasta, eli lääkkeitä en ole kerennyt kokeilla, enkä vielä pystykkään ennenkuin imetysaika on ohi. eli kauan pitää vielä odotella ennenku tietää et auttavatko ne mitään, ja toiseks mulla on kysymys merkillä tuo diagnoosi vaikka kaikki tulokset viittaa siihen, että se on se. ärsyttää nää lääkärit täällä, etteivät voi antaa diagnoosia minulle vaan pitää vetkutella, en ymmärrä. syyskuussa tutkivat taas kaikki veri- ja pissanäytteet uusiks, et onko muutosta tapahtunut raskauden myötä.. joten tässä odotellessa kans..
- Hyper10
Hei,
minulla ilmeisesti on tämä samainen tauti tai ainakin oiret viittaavat siihen. Viime syksynä tajusin olevani koko ajan väsynyt ja päähän koski jatkuvasti. Mittasin verenpaineen ja huomasin sen nousseen 20-30 pykälää (sekä ala-että yläpaineen) vuoden takaisista lukemista. Sit minulle alkoi tulla tosi pahoja heikotuskohtauksia ja lihakset olivat aika ajoin todella kipeät. Kävin työterveyslääkärin luona ja se määräsi kasan lääkkeitä migreeniin yms. ja oli varma, että olen stressaantunut (kun olen vasta palannut töihin äitiyslomalta ja pienen lapsen sovittaminen työn kanssa on vaikeeta, yms. kaikki tavalliset selitykset). Totesin, että nautin työstäni hirveästi ja kotona kaikki menee hyvin eli en todellakaan ole stressaantunut.
Lääkäri suostui parin kuukauden valittamisen jälkeen ottaa jotain labrakokeita ja havaittiin, että kalium arvo oli 3.0. No tähänkään ei työterveyslääkäri sanonut muuta kuin että syö banaania!!!
Marssin sisätautilääkärin vastaanotolle, joka määräsi minulle kasan kokeita. Ainoa missä oli poikkeavaa alhaisen kaliumarvon lisäksi, oli sokerirasitus jossa tunnin arvo tipahti paljon paastoarvon alapuolelle. Lääkäri määräsi spiresis-lääkityksen 25mg/päivä.
Nyt olen syönyt lääkkeitä noin kuukauden ja olo on kyllä helpottunut ja kaliu-arvot nousivat 3,8:aan mutta verenpaine ei ole tippunut normaaliin lukemiin.
Sisätautilääkäri totesi, että hyvä että lääke vaikuttaa eikä määrännyt jatkotutkimuksia. Minulta ei ole testattu reniiniä eikä aldosteronia, koska ne ilmeisesti vaativat sairaalassa oloa?!
Nyt olenkin ihmeissäni, että syönkö nuita lääkkeitä lopun elämää tietämättä, että mikä minua vaivaa vai pitäisikö mennä toisen sisätautilääkärin luo, jota kiinnostaisi tutkia minua tarkemmin.
Oireina oli ennen lääkitystä aiemmin mainitsemieni lisäksi laihtuminen, vaikka söin koko ajan, palelu, sydämen tykyttelyt, silmien kuivuus ja arkuus sekä elohiiret joka puolella kehoa (pahin oli silmissä).
Nyt kysyisinkin teiltä ko. tautia sairastavilta, että kuulostaako oireeni samalta ja kannattaisiko minun hakeutua jatkotutkimuksiin? Sekä millaisia kalium, natrium ja verenpaine arvoja teillä on ollut? Itsellä verenpaine on viime aikoina ollut lukemissa 90-95/135-140, jotka siis paljon korkeammat kuin aikaisemmin... - Nimetön
Hyper10 kirjoitti:
Hei,
minulla ilmeisesti on tämä samainen tauti tai ainakin oiret viittaavat siihen. Viime syksynä tajusin olevani koko ajan väsynyt ja päähän koski jatkuvasti. Mittasin verenpaineen ja huomasin sen nousseen 20-30 pykälää (sekä ala-että yläpaineen) vuoden takaisista lukemista. Sit minulle alkoi tulla tosi pahoja heikotuskohtauksia ja lihakset olivat aika ajoin todella kipeät. Kävin työterveyslääkärin luona ja se määräsi kasan lääkkeitä migreeniin yms. ja oli varma, että olen stressaantunut (kun olen vasta palannut töihin äitiyslomalta ja pienen lapsen sovittaminen työn kanssa on vaikeeta, yms. kaikki tavalliset selitykset). Totesin, että nautin työstäni hirveästi ja kotona kaikki menee hyvin eli en todellakaan ole stressaantunut.
Lääkäri suostui parin kuukauden valittamisen jälkeen ottaa jotain labrakokeita ja havaittiin, että kalium arvo oli 3.0. No tähänkään ei työterveyslääkäri sanonut muuta kuin että syö banaania!!!
Marssin sisätautilääkärin vastaanotolle, joka määräsi minulle kasan kokeita. Ainoa missä oli poikkeavaa alhaisen kaliumarvon lisäksi, oli sokerirasitus jossa tunnin arvo tipahti paljon paastoarvon alapuolelle. Lääkäri määräsi spiresis-lääkityksen 25mg/päivä.
Nyt olen syönyt lääkkeitä noin kuukauden ja olo on kyllä helpottunut ja kaliu-arvot nousivat 3,8:aan mutta verenpaine ei ole tippunut normaaliin lukemiin.
Sisätautilääkäri totesi, että hyvä että lääke vaikuttaa eikä määrännyt jatkotutkimuksia. Minulta ei ole testattu reniiniä eikä aldosteronia, koska ne ilmeisesti vaativat sairaalassa oloa?!
Nyt olenkin ihmeissäni, että syönkö nuita lääkkeitä lopun elämää tietämättä, että mikä minua vaivaa vai pitäisikö mennä toisen sisätautilääkärin luo, jota kiinnostaisi tutkia minua tarkemmin.
Oireina oli ennen lääkitystä aiemmin mainitsemieni lisäksi laihtuminen, vaikka söin koko ajan, palelu, sydämen tykyttelyt, silmien kuivuus ja arkuus sekä elohiiret joka puolella kehoa (pahin oli silmissä).
Nyt kysyisinkin teiltä ko. tautia sairastavilta, että kuulostaako oireeni samalta ja kannattaisiko minun hakeutua jatkotutkimuksiin? Sekä millaisia kalium, natrium ja verenpaine arvoja teillä on ollut? Itsellä verenpaine on viime aikoina ollut lukemissa 90-95/135-140, jotka siis paljon korkeammat kuin aikaisemmin...Hei,
Luin viestisi ja itse sinuna kävisin vielä toisella sis.lääkärillä..olen ymmärtänyt ettei spiresistä aloiteta kuin jos poikkeavat tulokset.Ehdottomasti olisi pitänyt tarkistaa reniini ja aldosteroni verestä.Lisämunuaisen sairauden syynä voi olla joko kasvain tai liikakasvu..eli kuvatakin se olisi hyvä.
Itse olen jo työterveysasemalla käynyt läpi verikoe rumban ja samat kokeet on juuri otettu myös Keskussairaalassa..jos ne antavat viitteitä poikkeavuuteen niin kuvaus on seuraava.
Ei kannata syödä lääkettä jos diagnoosia ei ole varmuudella todettu!! - Jenkkiläinen
j-rock84 kirjoitti:
Hei taas. Eli tuo kommentti tarkoittaa toisin sanoen: life sucks =) Joo eli olen 23v ja kärsinyt näistä oireista jo 19v asti, olen miettinyt että niihin aikoihin kun nämä oireet alkoivat ilmaantua, minulla oli todella kova stressi ja masennus. Olisi silleen loogista, että kehoni olisi ollut silloin niin kovasti yliaktiivinen, että jokin kehossa menee vikaan. Olen nyt ollut henkiseltä puolelta ns. terve, joten en ymmärrä, että miksi fyysinen puoli käy vieläkin ylikierroksilla.. Rasittaa miettiä näitä asioita, varsinkin kun ei voi puhua ystäville tai sukulaisille asiasta koska he eivät ymmärrä mitä käyn läpi niin fyysisesti kuin henkisesti. Ja se minulla juuri ärsyttää, että lääkärit antavat eri lääkkeet kaikkiin eri oireisiin, mutta eivät katso tilannetta kokonaisuutena, en todellakaan halua loppuikääni syödä 4-6 eri lääkettä.. Mutta parempaa tulevaisuutta odotellessa =)
Sanonta "hanurista tämä on" ei tarkoita samaa kuin "life sucks" oikein käännettynä!
- Anonyymi
Kysyn teiltä paljonko teidän verenpaineet ovat. Minulla on pienein alapaine 96. yläpaine silloin 144. ihan normaalia minulla on että paine vaihtelee 106/163 ja 127/147 välillä. Lisämunuaisen yhteydestä löytyi lääkärin mukaan 6,5 cm vesikystä. Mutta mulle ei voitu tehdä varjoainekuvausta jodiallergian vuoksi, että CT-kuvaus ei anna varmaa tulosta.Spironolactone lääkitys hoidoksi ja seuranta ja lisätutkimusta. Viidestä verenpainelääkkeestä ei ole ollut 50 vuoden aikana paineeseen laskevaa vaikutusta. Korkea verenpaine on sukuvika, olisi kiva saada oikeasti tietää mikä on vikana.
- mikähän...?
No, entäs kun mullakin on nuo oireet, mutta verenpainetta ei juurikaan ole, ihan satunnaisesti hermostuessa pomppaa korkeammalle (ja silloinkin enemmän yläpaine), muuten on ajoittain vähän liiankin matala.
Mulla oli kuitenkin kokeissa kerran aldosteronit paljonkin koholla, toisella kertaa ei sitten enää.
Lisämunuaisesta on löytynyt kasvain.
Lääkärin mukaan ei kuitenkaan tuota mitään ja on pelkkä valuvika, koska arvot oli viimeksi ok., eikä kasvain ollut vuoden sisällä kasvanut mihinkään, eli sen seuraaminen lopetettiin.
Kummat oireet jatkuu silti yhä vaan... - punainen hevonen
tärinä ym kohtaukset kuulostavat hypoklykemialta.tähän auttaa verensokerin tarkkailu ja ruokavalio.
jätä siis sokeri ja kahvi pois jos niitä nautit. oireet alkavat tasoittua muutaman viikon sisään.
teija - relert61
Itselläni on samoja oireita. Oikeastaan minua hoidetaan jo n. 10 vuoden ajan migreenistä, ja itse olen ollut sitä mieltä että tämä ei todellakaan ole migreeniä. Kävin jatkuvasti neuropolilla ja aina vaan sain enemmän reseptejä migreeniin, kunnes yksi neurologi otti minut todesta. Oireitani ovat: järkyttävän kova päänsärky päivittäin, väsymys, lihasheikkous, jatkuva näläntunne, korkea verenpaine, mielialavaihtelut, muistihäiriöt, huimaus, sydämentykytys, kivuliaat silmät, syön paljon mutta paino ei nouse, minun on aina kylmä, ripulia usein kun on päänsärky alkamassa jne.
Tämä neurologi passitti kokeisiin ja löydettiin primaarinen hyperaldosteronismi. Tutkittiin aiheuttaja ja kasvainta ei löydetty mutta oireista johtuen minulle määrättiin Spiresis-lääkitys, 25 mg aamuin illoin. Alkoi uusi elämä, oireet, kaikki, poistuivat...ja näin jatkui aina kaksi kuukautta ja oireet palasivat takaisin, muut paitsi että verenpaine on nyt normaali. Haluankin tietää, että mitä lääkkeitä te muut syötte päänsärkyyn ja muihin oireisiinne? Minulla ei auta mikään muu, kuin Relert joka on migreenin täsmälääke ja sitä syön päivittäin, joskus jopa 2 krt vrk. Olen jo aika epätoivoinen koska tahdon tietää miksi Spiresis auttoi ensin ja myöhemmin kaikki oireeni palasivat ennalleen. Tätä on jatkunut liian kauan ja tuntuu että ei millään enää jaksa...Onko muilla samaa sairastavilla mitään keinoa oireitten lievittämiseen? Sisätautien erikoislääkäri kommentoi vain että mitkään noista oireista, paitsi korkea verenpaine, eivät johdu aldesteronismista joten on ihan normaalia että Spiresis vain poisti hetkeksi oireet ja ne palasivat takaisin. Mutta en ole samaa mieltä asiasta. Miten suuria annoksia te otatte Spiresistä? Olisin onnellinen vastauksista. - never ever give up
Hei,
Tämä lisämunuaisen toiminta häiriö todella on moninaisien oireiden taustalla, itsellä alkoi oireet ilmeisesti ns. hiljaisella rr-tason nousulla, mikä sinällään tod. näk. johtui kaksosraskaudestani useita vuosia sitten, jolloin sairastin samalla graavin toksemian ja munuaiseni joutuivat erittäin koville tällöin. Oireeni olivat aluksi väsymyksen luokkaa ja outoa lihasten heikkoutta, kunnes eräänä päivänä sain vakavan sairauskohtauksen (tajunnan menetys, rytmihäiriöt, pulssi ad 180, iholle laajat punoitus ihottuma reaktiot, turvotus ym. ) olen sairaalassa työssä, jolloin onneksi oletettavasti minua hoidettiin anafylaksia ajatuksella. Tapahtumasta itse en juuri muista. Tästä alkoivat jatkuvat oireilut, käytännössä yleiskunnon romahtaminen, jonka vuoksi aika nopeasti jouduin sairaalaan hoitoon, jonka aikana sain myös ns. "kohtauksia", joita tosin hoidettiin ed. allergiana. Syytä ei tällä erää sairaudelleni löytynyt. Tähän mennessä olin jo menettänyt lähi näköni, ja tarvitsin lasit lukemiseen ja olo oli jotain sanoin kuvaamattoman tuskaista. Tästä alkoi muutaman vuoden jatkuva kamppailu erinäisten oireiden ja avun hakemisen kanssa ja samalla työskentelin hyvinkin voipuneena välillä hoitaen toisia sairaita. Erinäiset kokemukset työyhteisön suhtautumisesta ja työnantajan taholta ennen sairauden diagnosiointia olivat erittäin raskaita ja ajoittain asiattomia. Tilanteessa oli useampi vaihe tämänkin jälkeen ja viime kesänä sain vihdoin helpotusta kun maksoin paljon yksityiselle lääkärille hakiessani apua, koska jo portaiden kävely tuntui ylivoimaiselta tehtävältä, onneksi en ollut tällöin aktkiivisesti mukana työelämässä. Kuvantamis ja laboratorio kokeiden jälkeen minulle jäi vajaavainen diagnoosia, jossa juuri ystävämme aldosteroni oli liian korkealla ja menetin mm. kaliumia virtsan kautta. Helpottavaa oli saada jotain selitystä niihin lukuisiin vaivoihin joita olin jo siihen mennessä kokenut ja lääkityksen aloitettuani näköni parantui, oireet helpottivat aluksi enemmän, tosin vielä niitä on heikommin (Spiresis annos 50 mg ja pieni määrä Atacandia) Nyt elämä jo vähän voittaa, mutta käsittämätöntä tässä tosiaankin on terveydenhuollon edustajana se, että kuinka huonoon kuntoon ihmisen tulee mennä, ennen kuin joku ymmärtää tutkia oikein. Minulle tämä kokemus maksoi siis melkein toimintakykyni, näköni, työpaikkani, työurani ym. Eli miten ihmeessä nämä harvinaiset endokrinologiset sairaudet voivat olla näin vaikeesti diagnosoitavissa? Voimia kaikille samankaltaisten asioiden parissa painiskeleville, tämä "riivaus sairaus" on hallittavissa, ei poistettavissa, asia jonka kanssa on elettävä, mutta se ei määritä meitä. - kipu2000
Itse syönyt verenpainetautiin yli 17 vuotta samoja lääkkeitä joskus vaihdettu mutta päädytty atenol diurex mite linjalle ja tykytysten ja "migreenin"takia suosittelivat....itse kärsinyt korkeasta verenpaineesta ja matalista k arvoista vuosia ja olen jo yli 50v...lisäksi neuropaattinen hermosärky ja useimmiten korkeat arvot selitetään kivun ja stressin takia....alkuvuodesta tyttäreltä löytyi aldosteronismi ja sai spiresis ja voi hyvin-samat oiret muutamia vuosia ja lääkevaihtoja jne...halusin että minultakin tutkittaisiin arvot ja nyt tk labrassa ollut ja aldost 1163 ja 0.8 u-re muita arvoja ei ole vielä.....eli kait sit itellä sama tauti???
- KaakuLi
Hei.
Itselläni terveyskeskuslääkäri sanoi neljän kuukauden lämpöilyn (joka päivä 37,2-37,8), huonovointisuuden, väsyneisyyden, voimattomuuden, unettomien ylivirittyneisyysjaksojen, sydämentykytyskohtausten, paniikkikohtausten ja huonon stressisietokyvyn vuoksi, että mahdollista on, että olisi lisämunuaisissa vikaa.
Sain vihdoin suolojen ja kortisolien mittauttamiseen verikokeet.
Itsellä olot ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen jo vuodesta 2004, jolloin olen luovuttanut munasoluja. Tuolloin oma hormonitoiminta pysäytettiin piikillä ja sitten sitä buustattiin kolme viikkoa itse annettavilla piikeillä.
Vuonna 2007 kaksosraskaus päättyi raskausmyrkytykseen ja magnesium-tippaan teho-osastolla, kun meinasi aivot turvota. 7 litraa virtsaa sitä sitten tulikin emännästä ulos yön aikana.
Tämän jälkeen olen mennyt vuosikausia olosta toiseen; lihaskramppeja, puutuneita kohtia, "klooniset" akillesjänteet, tasapainohäiriöitä, muistihäiriöitä, lihaskipuja, "sähköä jaloissa" ja lihaksissa. Neurologi kuvasi, ettei ole ms:ää, jonka jälkeen epäili, että olen alkoholisti (!), kun mitään ei löytynyt :D
Nyt olen ollut neljä kuukautta taas huonona. Uutena oireena tosiaan lämpöily, joka tulee esim stressillisestä työpäivästä tai kinastelusta miehen kanssa. Tuntuu aivan tyhmälle ja uskomattomalle, mutta näin se vaan on. Hikoilukohtauksia, paniikkikohtauksia, äänet ärsyttää, heräilen ja valvon 2 vrk putkeen. Sydän huutaa hoosiannaa ja beetasalpaajia menossa toinen purkki.
Ihoni ei ole ruskea; olen lakanan valkoinen, huonovointinen, väsynyt ja aggressiivinenkin. Tein jonkin nettitestin; piirrä vatsaasi suljetulla kuulakynällä; jos tulee minuutteja kestävä kuva valkoisena vatsaan, lisämunuaisissa on vikaa. Normaalisti pitäisi tulla punainen juova. No, huvitin itseäni ja miestäni kirjoittelemalla sydämiä vaaleaan vatsanahkaani, johon tuli vielä valkoisempia sydämiä koristeeksi :)
Olkoonkin, että tuo on huvittavaa jopa, mutta kauheinta on, etten tunnista enää itseäni omaksi iloiseksi itsekseni. Tällä kertaa en luovuta ekan lääkärin kohdalla, joka olisi antamassa minulle masennuslääkkeitä. Perkules.
Viisi viikkoa ollut kovinta stressiä elämässä taas, kuumeilu jatkunut ja nyt tullut unettomuutta, yöheräilyä ja hikoilua. Viikonloppua vasten nyt pääsin lepäämään kunnolla, mutta aamusta puuroinen olo ja päänsärky kuluttaa taas. Särkyyn ei auta kuin Panacod.
Menin muksujen kanssa pulkkamäkeen ja aloin puklauttelemaan aamukahveja hangelle.
Tämän päivän aikana lämpö ei ole noussut, kuin 37.1, mutta olen oksentanut kuta kuinkin kaiken syömäni suorilla ulos. Ei ole oksennustautinen olo, safkat tulee vain ulos.
Soitin päivystykseen ja kysyin verikokeiden tulosta, jossa viime viikolla katottiin kortisolit; tulos oli hiukan koholla, todella vähän siis: 692. -Olin odottanut, et kortisolitulokset vastaisi kaikkeen tähän ihme p****an jo vihdoin, mutta eihän tuo arvo ole ainakaan addisonin tautiin liitettävä millään muotoa.
Kysymys; voiko tuolla arvolla oksenteluni johtua addisonin alkavasta kriisistä. Vai mistä. Vai aldosteronismin oireitako nämä ovat?
Alkaa ottaa päähän tämä ihme vuosien sairastelu; kukaan ei löydä mitään, mutta kerran vuodessa menee ihan perseelleen koko terveys :( - Punanaama
Hei!
Itselläni on ollut jo kohta vuoden vastaavanlaisia oireita ja kaikki alkoi älyttömällä jalkojen palelulla.Noh sitä aikani kummeksuen menin lääkäriin ja siellä ei tehty muuta kuin mitattiin verenpaine (onneksi) joka oli 243/167! ja siitä kiireesti ambulanssilla keskusairaalaan jossa asiaa alettiin tutkia.
Kun verenpaine saatiin laskettua tasolle 160-170/110-120 niin aloitettiin muut tutkimukset lähinnä juuri näiden lisämunuaisten takia.No niistä ei löytynyt kasvainta mutta kokeissa kalium oli alhaalla aldosteroni/reniinisuhde koholla joka oli 977.Tässä vaiheessa aloitettiin spiresis hoito (2x25mg) joka auttoi ehkä vähän asiaan kun oikeen lujasti uskoi siihen.
Nyt 2 viikoa sitten kun kävin sydämmen uä:ssä niin siellä oli kuulemma kaikki normaalia eli ei sieltäkään mitään! Ihmetyttää vaan nämä vaivat joita ovat siis jalkojen älytön palelu,korkea pulssi(90-110)koko ajan joka ennen on ollut 55-65,hikoilukohtauksia aivan paikasta riippumatta,naaman sekä korvalehtien kuumotusta lähes koko ajan,yleinen väsyneisyys,yöllinen heräily,lisääntynyt virtsaamis tarve,tykytyskohtauksia ym ym...
Muusta en tiedä kuin sen etä mitä olen tätä palstaa lukenut niin oireet on lähes samanlaisia kuin múillakin ja voin todeta että olotila on aivan p*****stä!
Mutta toivotaan että joku päivä asiaan tulee jokin selvyys.
Mukavaa talven jatkoa vaan kaikille! - KaaKuLi
Nyt on ollut verenpaine koholla, kun vertaa normaaleihin arvoihin (yleensä 125/75=ihanteellinen). Ollut nyt 153/96jne..ompa outoa. Jos joku joka ossoo sanoa näistä jotain, niin kerrohan ihmeessä, voiko tää olla tuota aldosteronismia. Sydän hakkaa viisi minuuttia nukkumaanmenon jälkeen häiritsevän kovaa ja otankin beetasalpaajaa iltaisinkin, et saan sykkeen alas. Uni ei tule silmään, kun kauhea ralli rinnassa päällä :(
- Eveliina 42
itse olen tuota ko.sairautta epäillyt jo jonkin aikaa, pulssi on kokoajan kova, paineet alhaiset-normaalit (nyt ovat kyllä hieman noususuhdaanteessa olleet jonkin tovin)..
oireina - uupumus kohtaukset, jalat saattavat jopa pettää siksi alta
- palelu, lämmönsäätely 34-37,7
-jääkylmät jalkoterät, nenä ja kädet
- painon hurjat heittelyt; samalla ruokavaliolla -15 kg
- lihaksiston totaalinen väsymys, reidet ja olkapäät/hartiat pahimmat (huonoina hetkinä en pääse kävelemään kun jalat ovat ihan maitohapoilla)
- korroniseksi luokiteltu migreeni, jota en itse kyllä tunnista
- veltto raaja-kohtaukset - voimattomuudet
-tuntohäiriöt, elohiiret ja pakko sätkyt
- virtsassa ketoaineet aina plussalla (kertooko se jostakin?)
- alaselkä (ristiselkä?) kipeytyy, kun menen todella huonoksi
- aivosumu, pää ei todellakaan pelaa
-lehahtelen poskiltani ja korviltani
- kaatavaa keinuttavaa huimausta
- pahoinvonti kohtaukset (todella oksettavaa oloa)
- rankkoja ylävatsakipu kohtauksia aikaajoin
- Fooliohaponpuute (syön normaalisti)
- trombi ollut pohkeessa 2 kertaa ilman mitään järkevää selitystä
- viimesin tällainen totaalinen puutumis- voimattomuus- sekavuus-kohtaus-
johti sairaalaan ja siellä paineet 198/110 p. 132 kuulema normaalia ihmiselle siinä tilassa. (en ollut paniikissa enkä tuntenut kipuja, miksi siis normaalia???)
Hoidoksi sain silloin kortisoonia isolla annoksella, joka sitten alkoi auttamaan jonkun päivän päästä...
ms-tautia eikä borrelioosia ole, ne on katsottu...
ailti tuota lisämunuaista eivät suostu tutkimaan ,vaikka olen useasti pyytänyt.. miksi eivät? onko se jotenkin niin kallis tutkimus vai mikä siinä mättää?
- - suoloo
Eveliina 42 kirjoitti:
itse olen tuota ko.sairautta epäillyt jo jonkin aikaa, pulssi on kokoajan kova, paineet alhaiset-normaalit (nyt ovat kyllä hieman noususuhdaanteessa olleet jonkin tovin)..
oireina - uupumus kohtaukset, jalat saattavat jopa pettää siksi alta
- palelu, lämmönsäätely 34-37,7
-jääkylmät jalkoterät, nenä ja kädet
- painon hurjat heittelyt; samalla ruokavaliolla -15 kg
- lihaksiston totaalinen väsymys, reidet ja olkapäät/hartiat pahimmat (huonoina hetkinä en pääse kävelemään kun jalat ovat ihan maitohapoilla)
- korroniseksi luokiteltu migreeni, jota en itse kyllä tunnista
- veltto raaja-kohtaukset - voimattomuudet
-tuntohäiriöt, elohiiret ja pakko sätkyt
- virtsassa ketoaineet aina plussalla (kertooko se jostakin?)
- alaselkä (ristiselkä?) kipeytyy, kun menen todella huonoksi
- aivosumu, pää ei todellakaan pelaa
-lehahtelen poskiltani ja korviltani
- kaatavaa keinuttavaa huimausta
- pahoinvonti kohtaukset (todella oksettavaa oloa)
- rankkoja ylävatsakipu kohtauksia aikaajoin
- Fooliohaponpuute (syön normaalisti)
- trombi ollut pohkeessa 2 kertaa ilman mitään järkevää selitystä
- viimesin tällainen totaalinen puutumis- voimattomuus- sekavuus-kohtaus-
johti sairaalaan ja siellä paineet 198/110 p. 132 kuulema normaalia ihmiselle siinä tilassa. (en ollut paniikissa enkä tuntenut kipuja, miksi siis normaalia???)
Hoidoksi sain silloin kortisoonia isolla annoksella, joka sitten alkoi auttamaan jonkun päivän päästä...
ms-tautia eikä borrelioosia ole, ne on katsottu...
ailti tuota lisämunuaista eivät suostu tutkimaan ,vaikka olen useasti pyytänyt.. miksi eivät? onko se jotenkin niin kallis tutkimus vai mikä siinä mättää?
-minulla maistuu suola suussa ja olen kuullut että se voisi liittyä jotenkin tähän teidän sairauteenne...?
- äiti85
Hei kanssakulkijat!!
Minulla on just samanlaisia oireita ollut viime kesästä lähtien.
MITÄ TEILLE ON DIAGNOSOITU MIKÄ TÄMÄN SAIRAUDEN NIMI ON?? JA MITÄ TÄLLE VOI TEHDÄ?? ENTÄ MINKÄLAINEN LÄÄKITYS?
Olen kamppaillut tämän sairauden kanssa ja tuntuu ettei kukaan osaa tehdä tälle yhtään mitään.
Itse otan Emconcor 1,25mg-2,5mg päivässä verenpaineen laskuun ja pulssitason laskuun. - outo olo
Moi
Miten tämän ketjun kirjoittajille nykyään kuuluu?
Itselläni tänä keväänä ilmaantunut sama tyyppisiä oireita. Työkyky mennyt ja nyt kolmatta kuukautta sairaslomalla. Lääkäri epäili jossain välissä feokromosytoomaa, joka on todella viheliäinen sairaus: Hankala epäillä ja jokseenkin hankala todeta ja diagnosoida.
Tässä odotellaan sairaalaan pääsyä tutkimuksiin - papinaapinaa
Hei.
Luin tätä ketjua ja tahtoisin sanoa teille kaikille, jotka kamppailette kortisoli/aldosteroni -ongelmien kanssa, että googlettakaa lisämunuaisten uupumus.
Kyseessä on eräänlainen addisonin taudin esiaste tai lisämunuaisten liikarasitustila, jota lääketiede ei tunnusta, mutta joka voi olla niin paha ja aiheuttaa niin moninaisia oireita, että laittaa potilaan sängyn pohjalle.
Lääkärit vähättelevät sitä ja heille on olemassa vain terveet lisämunuiaset tai addison. Siinä välillä ovat lisämunuaisten uupumuksesta kärsivät.- Valtteriini
Lääketiede ei tunne lisämunuaisten uupumusta. Aivolisäke säätelee lisämunuaisenkin toimintaa. Kehotan menemään endokrinologin tutkimuksiin, jotta saadaan oikeanlaista tietoa ja diagnoosi.
Nimimerkki " lisämunuaiset poistettu"
- Paljon kärsinyt
Hyperaldosteronismin,primaar. toteaminen kesti 6 vuotta.Olin jopa sydänosastolla tutkimuksissa oireideni takia mutta alhaiseen Kalium arvoon ei silloin kiinitetty huomiota.Verenpainelääkitykseni 2l ollut jo 20v.Sairastuin kovaan flunssaan ja kuntoni heikentyi.Terveyskeskuksessa pyysin verikokeita.Silloin vasta paljastui alle 3 oleva kalium ja lisää tutkimuksia tehtiin ja sain viimein lähetteen keskussairaalaan ja lääkityksen sairauteen.Huolen aiheeni on nyt sepelvaltimokouristus kivut koska entistä vp lääkitystä piti muuttaa.
- lulusp71
sain ensimmäiset verenpainelääkkeet 28 vuotiaana. lääkäri määräsi nesteenpoistolääkkeet, painoin 53kg, verenpaine ei laskenut juuri, mutta kärsin toistuvista migreeneistä, tutinasta, rytmihäiriöistä ja painoni putosi 48. Olin 3 pienen pojan yh-äiti ja lääkäri pani oireet ressin piikkiin. Menin toiselle lääkärille joka määräsi kalium/natrium kokeisiin ja selvis alhainen kalium. Sain uudet lääkkeet ja vielä kolmannetkin ennen kuin verenpaine laski ja muutkin oireet helpottuivat ainakin osittain. Kunnes 7 vuotta myöhemmin sain ihme kohtauksen:hikoilin, sydän tykytti, huimasi, tutisin, sekava olo, kuumotti käsiä ja kasvoja...parin tälläisen kohtauksen jälkeen lääkäriin ja diagnoosi paniikkikohtaus. kohtaukset toistuivat, kuukautiset menivät epäsäännöllisiksi ja vuosin runsaasti (seurasi anemia), hiuksia lähti, olin väsynyt, ja olin vähintään joka toinen viikko sairaalassa tiputuksessa kovan migreenin vuoksi. aina kalium oli alhainen ja diagnoosi ressi. tätä helvettiä kesti puoli vuotta ja pelkäsin että kuolen. työkavereiden painostuksesta tilasin yksityiselle lääkärille ajan, vein sairaskertomukseni ja n,10 min kuluttua lääkäri ilmoitti että hän on 99% varma että sairastan lisämunuaisen liikatoimintaan. spiresis resepti ja lähete sairaalaan kädessä, itkien kiitin lääkäriä, koska joku vihdoin oli löytänyt syyn tähän kaikkeen. tutkimukset sairaalassa osoittivat diagnoosin oikeaksi ja syön edelleen samaa lääkettä. jos 28 vuotiaana olisin ymmärtänyt mennä "oikealle" lääkärille, kuinka monta sairaalareissua ja unetonta yötä olisi säästynyt! sairaus ilmoittelee aina välillä itsestään ja lääke aiheuttaa välillä ripulia, mutta tiedän syyn ja sairautta seurataan säännöllisn verikokein.
- cho78
Nyt kyllä täytyy kysyä onko teillä ollut oireena sellaista jatkuvaa "sisäistä tärinää"??
Mulla on sellasta, ja paljon muutakin lisämunuaisvaivoihin viittaavaa...seinä vaan tuntuu olevan nyt vastassa:(- Renaldostiina
Vihdoinkin !!!!!!!!
Olen ajatellut, että ei tästä uskalla puhua. Laittavat vielä suljetulle.
Kuin verisuonet ja hermosto olisi pienessä tärinässä, kuin muurahaiset olisivat
perustaneet kekonsa suoniini. Voimaton olo, kuin myrkytyksen saanut.
(esim vahvasti homeisessa huushollissa tulee samantyyppinen olo)
Verenpaine temppuillut koko ikäni, mittaukset 18vuotiaana jopa 220/120, liikunnallinen normaalipainoinen nainen tuohon aikaan. Nyt vuosikymmenten jälkeen välillä jopa alarajalla painon kanssa.
Vatsakipuja on riittänyt, turvotukset uutena tuttavuutena. Sydämen takominen ärsyttää ihan hirmuisesti, pilaa päivää. Huimaa ja on mentävä istumaan , joskaan mikään ei auta - ei edes makoilu, Siinä olet kuin torakka oireidesi kanssa.
Renin ja aldos mitattu. Edellinen 4,5 , jälkimmäinen 909.
Mitään ei ole vielä tehty oloni helpottamiseksi. Munuaisvaltimoiden tukoksista on epäilys ja siihen lisätutkimukset varjoainekuvakuksin jonkun vkon kuluttua. Munatorvikasvaimen yhteydessä eräs lääkäri sanoi ääneen feokromosytoosi-epäilyn, mutta hän tutki vain gynen juttuja. En tiedä meneekö tämä info keskussairaalatasolle, jossa valtimkouviot hoidetaan.
Väsyttää tämä tiheä pulssi ja surkea heikotus muurahaisineen. Töitä ja isoja projekteja elämässä, ja tässä sitä kituutetaan. Äsh!
- amelieamande
Juurikin mm. Sisäistää tärinää, löytyy. Tämä taitaa olla vanha ketju, mutta vastaillaan kuitenkin. Parjaimmillaan tutkimaan aldosteroni ja näitä lisämunuaisjuttuja. Toivottavasti jo nyt jotain selviää, oireet juuri kun ekan viesti kirjoittajalla. Äärirajoilla mennään. ;(
- never ever give up
Hei,
Tosiaankin korkeiden verenpaineiden, tärinöiden, jatkuvan pahoinvoinnin, metallin maun suussa, lihasheikkouden, lähinäön heikkenemisen, huonosti nukuttujen öiden taustalla voi olla lisämunuais-munuais akselin reniini-aldosteroni ongelma. Toki tietysti jokin muu lukuisa ongelma. Itselläni nämä tutkittiin verikokeilla ja kesti kolmen huonon vuoden jälkeen noin puolitoista vuotta olon tasaantuminen tietylle tasolle. Edelleen on sairauden oireita, joita lääkärit ei tunnusta, mutta tosiaan suola ja stressi ei sovi :) Itse olen huomannut, että levon ja rasituksen suhde on oltava kohdillaan, niin jaksaa. Koen myös saaneeni apua vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta (tosin se ei olisi onnistunut ennen lääkitystä kun sokerit heitteli). Mielenkiintoista omissa vuosien taistelussa on ollut nämä toistuvat lämpöilyjakso (37.1-37.4) mistä se sitten kertoo, sekä useat nuhakuumeet ym. jotka alkoivat riesata sairastumisen jälkeen (tähänkin c-vitamiinia, d-vitamiinia ym suosituksia enemmän on auttanut) Uutta kohdallani on todettu mykoplasma, jonka pitkäaikaiset vasta-aineet olivatkin yllättäen koholla, varmaa tietoa ei siis ole koska se on sairastettu ja mikä vaikutus sillä on ollut? Mystisiä nämä oireet ovat olleet, joihin edelleen sekoitetaan allergiaa. Oireet ovat olleet todella tuskastuttavia aikoinaan ja nyt jatko-osia riittää.. Lohtua omaan elämään tuo se, että ajoittain jaksaa myös hoitaa itseään oikein hemmotellen :) silloin kun vointi on parempi. Oma tilanteeni on johtanut siihen, että opiskelen uutta, vaihtaakseni alaa kevyempään. Tylsää on olla kroonisesti sairas ja mystisesti, mutta väitän ja tiedän, että näille lääketieteen väittämille "ei voi olla noita oireita sairauksille" voisi toivoa lisää tutkimusta. Päivä kerrallaan eteenpäin :) - ricor1
Itselläni on ollut jo parikymmentä vuotta kilpirauhasen vajaatoiminta liikatoimintaan saadun radiojodihoidon seurauksena. Thyroxin lääkitystäni on kuitenkin useaan otteeseen joduttu muuttaamaan TSH- arvon heittelemisen vuoksi. Tänäkin vuonna on jo menossa kolmas kerta. Keväällä TSH oli alarajan alle ja nyt on yli 5. Verenpainelääkityskin on ollut jo lähes yhtä kauan (siitä huolimatta alapaine luokkaa 90-100) ja välillä kalium-taso on ollut alhaalla. Pari vuotta on ollut käsittämätöntä väsymystä, vatsakipuja ja muita epämääräisiä oireita (hengitystieinfektiot, mustelmataipumusta, heikotusta). Tänä vuonna on sitten terveyskeskuksessa testattu tuota lisämunuais- ja lisäkilpirauhasarvoa (S-ALDOS-P ja fb-PTH), jotka ovat olleet koholla, muttei huomattavasti; lisämunuaisarvo luokkaa 600 ja -kilpirauhasarvo luokkaa 60. Ultraäänikuvauksissa ei havaittu kasvaimia kummassakaan. Lääkärin mukaan aihetta lisätutkimuksiin tai seurantaan ei ole, ja noilla arvoilla ei lähetettä erikoissairaanhoitoonkaan voida kirjoittaa. Minkälaisilla arvoilla olette saaneet lähetteen erikoissairaanhoitoon HUS:in alueella vai onko ainoa toivo saada selvyyttä oireiden aiheuttajaan se, että menee yksityislääkärille ja maksaa itsensä kipeäksi?
- juhani1
Hej ! Haluaisin kirjoittaa lisämunuvaisten liiasta aldosteroni tuotannosta olen kohta 60 kymmpinen asunut yli 40 vuotta Ruotsissa vika todettiin minussa noin 2 vuotta sitten lujalle se otti että vika löytyi. Syön Inspra nimistä lääkettä se on hyvin kallis ja uusi lääke mitä ei hevin saa .....Spiresis on paska lääke se on antagonisti mies hormonille ( testosteroni ) seuraus voipi olla että tissit kasvaa miehelle ja impotennssi iskee ! En sitä nuorelle miehelle soisi nyt kun on parempi lääke olemassa kyllä valtiolla on siihen varaa ! Sain kyllä täällä Ruotsissa taistella puolestani eihän ne halua täälläkään maksaa kalliista lääkkeistä ainakaan alun perin Suomalaiselle .
- Anonyymi
Suomessa valtiolla näyttäisi nykyään olevan rahasta tiukkaa, omavastuita nostellaan ja sen sellaista.
- olin oikeas itse
Kuinka pienellä lääkeannoksella saatte suolahormonin liikatuotannon pysymään kurissa ja Kaliumin pysymään hyvänä? Pienin annos ja K lähes 4. Asiaan voi vaikuttaa myös hyvä ruokavalioni. Lääkäri ehdotti alun perin suurempaa annosta, kokeilinkin mutta ei hyvä juttu koska tarvitsen HTAhan beetasalpaajaa ja kalsiuminestäjää yhtä suuren annoksen kuin ennen aldosteroniongelmaa.
- qwertyutyuiopå
Tuo edellinen hiivaviesti ei kuulu tähän ketjuun! Poistakaa häirikkö viestit.
- no sleep
Mielenkiinnolla olen lukenut tätä viestiketjua.Tyttäreni on 17v ja pitkään valitellut kaikkia noita oireita joita täällä on lueteltu.Terv.keskuksen mukaan kaikki kunnossa eikä aihetta lisätutkimuksiin.Menimme yksityiselle ja sisätautilääkärille jossa otettiin kokeita pitkä liuta ja joo,syy löytyi eli lisämunuaisen sairaus.Aldosteroni arvo peräti 1227.Joten ei ihme jos tyttö ei jaksanu koulussa istua,paleli,niveliä särki,silmiä särki,voimattomuus lihaksissa,masennus,ahdistus,univaikeudet ym ym!!!!!Nyt vielä magneetti tutkimus kasvaimen varalta.Ja jos ei kasvainta,alkaa lääkitys pienellä annoksella.On kyllä moni oireinen sairaus!!!!
- spiresis1
no sleep kirjoitti:
Mielenkiinnolla olen lukenut tätä viestiketjua.Tyttäreni on 17v ja pitkään valitellut kaikkia noita oireita joita täällä on lueteltu.Terv.keskuksen mukaan kaikki kunnossa eikä aihetta lisätutkimuksiin.Menimme yksityiselle ja sisätautilääkärille jossa otettiin kokeita pitkä liuta ja joo,syy löytyi eli lisämunuaisen sairaus.Aldosteroni arvo peräti 1227.Joten ei ihme jos tyttö ei jaksanu koulussa istua,paleli,niveliä särki,silmiä särki,voimattomuus lihaksissa,masennus,ahdistus,univaikeudet ym ym!!!!!Nyt vielä magneetti tutkimus kasvaimen varalta.Ja jos ei kasvainta,alkaa lääkitys pienellä annoksella.On kyllä moni oireinen sairaus!!!!
kyllä meitä löytyy. Reniini lähes nollassa ja aldesteroni 700.
Jos en itse olisi nettiä tutkinut ja mennyt melkein valmiin diagnoosin kanssa yksityislääkärille, ei selvyyttä olisi tullut kai koskaan,
Puhkesi tunne-elämään suuntautuneen stressin jälkeen - no sleep
spiresis1 kirjoitti:
kyllä meitä löytyy. Reniini lähes nollassa ja aldesteroni 700.
Jos en itse olisi nettiä tutkinut ja mennyt melkein valmiin diagnoosin kanssa yksityislääkärille, ei selvyyttä olisi tullut kai koskaan,
Puhkesi tunne-elämään suuntautuneen stressin jälkeenVähän kyllä keskustelua tästä sairaudesta.Tyttärellä ei ollut kasvainta ja nyt on ollut lääkityksellä kuukauden päivät muttei olo näytä kohentuneen ja sivuvaikutuksia lääkkeestä aika lailla.Vielä pahempi väsymys,pyörryttää ja heikottaa!!!!Onko teillä muilla muita lääkityksiä??
- spiresis1
no sleep kirjoitti:
Vähän kyllä keskustelua tästä sairaudesta.Tyttärellä ei ollut kasvainta ja nyt on ollut lääkityksellä kuukauden päivät muttei olo näytä kohentuneen ja sivuvaikutuksia lääkkeestä aika lailla.Vielä pahempi väsymys,pyörryttää ja heikottaa!!!!Onko teillä muilla muita lääkityksiä??
ei muuta vakituista kuin 25 mg annos spironolactone.en osaa yhdistää mihinkään sivuoireisiin.
enempää kuin itse hormonirauhashäiriöstäkään muuta kuin verenpaine.Olen sen verran iäkkäämpi,että muutenkin on jo kaikenlaista remppaa - no sleep
spiresis1 kirjoitti:
ei muuta vakituista kuin 25 mg annos spironolactone.en osaa yhdistää mihinkään sivuoireisiin.
enempää kuin itse hormonirauhashäiriöstäkään muuta kuin verenpaine.Olen sen verran iäkkäämpi,että muutenkin on jo kaikenlaista remppaaTyttärellä juuri tuo sama lääke ja samalla annoksella,mietittiin vaan että onkohan lääke sitten liian pienellä annostuksella kun oireet ei helpota ollenkaan.Myös kalium arvo on aika alhainen eli 3.4.
- spiresis1
no sleep kirjoitti:
Tyttärellä juuri tuo sama lääke ja samalla annoksella,mietittiin vaan että onkohan lääke sitten liian pienellä annostuksella kun oireet ei helpota ollenkaan.Myös kalium arvo on aika alhainen eli 3.4.
onko verenpaine koholla. mitä itse olen lukenut,niin muita oireita ei pitäisi ollakaan.En sitten tiedä miten on.Onko lääkäri sanonut oireiden olevan tästä asiasta. Kalium on kyllä matala.Se voi tietysti jo aiheuttaa jotain.Eikö tuohon pitäisi saada kalium-lisä.
Mulla oli tuota luokkaa,niin sain heti reseptin kaliumille.Se oli kyllä ennen lääkitystä. - no sleep
spiresis1 kirjoitti:
onko verenpaine koholla. mitä itse olen lukenut,niin muita oireita ei pitäisi ollakaan.En sitten tiedä miten on.Onko lääkäri sanonut oireiden olevan tästä asiasta. Kalium on kyllä matala.Se voi tietysti jo aiheuttaa jotain.Eikö tuohon pitäisi saada kalium-lisä.
Mulla oli tuota luokkaa,niin sain heti reseptin kaliumille.Se oli kyllä ennen lääkitystä.Ei ole verenpaine koholla mutta tyttären lääkäri kertoi etä monesti juuri tuo alhainen kalium kielii jo tästä lisämunuaisen sairaudesta ja hänen mielestään tämä sairaus aiheuttaa vaikka millaisia oireita,ihan laidasta laitaan ja vaikein oire on juuri tuo tolkuton väsymys,nivel ja lihaskivut!!Se spironolactone lääke pitäisi auttaa myös kaliumin puutteeseen.
- klkllk
no sleep kirjoitti:
Tyttärellä juuri tuo sama lääke ja samalla annoksella,mietittiin vaan että onkohan lääke sitten liian pienellä annostuksella kun oireet ei helpota ollenkaan.Myös kalium arvo on aika alhainen eli 3.4.
viitearvon alaraja on 3.5 kaliumilla. Eli vain hiukan alhainen.
- Anonyymi
spiresis1 kirjoitti:
kyllä meitä löytyy. Reniini lähes nollassa ja aldesteroni 700.
Jos en itse olisi nettiä tutkinut ja mennyt melkein valmiin diagnoosin kanssa yksityislääkärille, ei selvyyttä olisi tullut kai koskaan,
Puhkesi tunne-elämään suuntautuneen stressin jälkeenSanovat terveyskeskuksisa ja sairaaloissa että ei pidä nettiä tutkia ja ovat sanoneet että ei niitä lääkkeiden varoituslistojakaan niin kauheasti tarvitse tutkia, ettei pelästy. Paljon puhutaan myös lääkkeiden yhteisvaikutuksista ja niiden ongelmista, mutta tiedot niistä aika pitkälle ovat erilaisten maksumuurien yms. oikeuksien takana eli piilossa.
- spiresis1
kaivoin noita vanhoja papereitani. Aldesteronismin diagnoosi tehdään reniinin ja suolahormonin suhteesta.
Oliko suhdeluku väärä teillä. Mulla suolahormoni ihan normaali 700 paikkeilla,mutta reniini lähes nolla.Niin suolahormoni touhuaa yksikseen. - no sleep
Millä nimellä/lyhenteillä kyseiset kokeet on??Tyttärellä S-aldos arvo 1227 ja Du-aldos arvo 42 eli molemmat koholla.
- spiresis1
se on fp tai p-renin .Googleta laboratoriokäsikirja.Sieltä saa tietoa näistä kokeista.Teillä näyttää olevan seerumin suolahormoni ja virtsan suolahormoni. Mulla otettiin aldesteronikin kokoverestä .Lyhenne fp tai p. ja siis reniinikin kokoverestä.
- no sleep
Joo,katselin noita labroja mutta sitä Reniini arvoa ei ole näköjään tyttäreltä otettu!!!!!
- Onneton
No sleep, voisitko kertoa kellä lääkärillä käytte? Minulla erittäin vaikeat ja samat oireet kuin tyttärelläsi, mutta en saa apua mistään, minua ei kuulemma vaivaa minkään enkä jaksa kohta enää ;( Olen nuori äiti ja aldos minulla melkein 900, kalium 3.4 vaikka olen kuukauden syönyt kaliumlisää. Ei voi kuulemma kuitenkaan olla mitään lisämunuaisperäistä kun verenpaine ei ole koholla yhtään, näin minulle lääkärit sanovat enkä saa hoitoa vaikken meinaa jaksaa edes kävellä enää :(
- no sleep
Voi.kylläpä kuulostaa aivan samalta kun tyttärelläni,aika selväähän tuo on kun aldos koholla ja kalium noin alhaall ja jos lisäksi noita väsymyksiä,nivelvaivoja ym ym!!!!!Meilläkään asia ei selvinnyt terveyskeskuksen kautta,siellä vain todettiin että kaikki on ok ja tytär vain masentunut,väsymys heidän mielestään johtui puhtaasti siitä eli kävimme sitten yksityisellä puolella sisätautilääkärillä joka sairauden sitten diagnosoi!!!!!
- Onneton
Olen käynyt eri lääkäreillä, mm. kahdella eri sisätautilääkärillä, molemmat yksityisesti, ja kummankin vastaus sama; ei vikaa. :( Olo on aika epätoivoinen. Vointi on aivan kamala ja pienen lapsen kanssa yritän sinnitellä, nostin jo omin päin kaliumiakin kahteen tablettiin, mutta oloa se ei kohentanut. Tarkistin labrat siis kaliumin, että tapahtuuko muutosta kun syö sitä lisää, mutta ei. Lisämunuaismagneetti sentään on ensi vkolla jos siitä mitään apua löytyisi.
Kun apua ei meinaa saada, siksi kysyinkin jos olisit voinut kertoa ihan lääkärin nimeä kellä kävitte tai jos et tänne halua julkisesti laittaa niin voin antaa sähköpostiosoitteeni. Olen epätoivoisesti yrittänyt etsiä asiasta jotain ymmärtävää lääkäriä, mutta turhaan :( Jos tytärtänne yhtään lohduttaa, täällä painitaan ihan samojen vaivojen kanssa, täsmälleen. Kyllä me vielä apu jostain saadaan, niin täytyy uskoa!- puuttee
LIsämunuaisen vajaa toiminnassa juuri verenpaine onkin alhainen tai normaali. Kohonut verenpaine liittyy yleensä lisämunuaiskasvaimeen tai liikakasvuun.
- ricor1
Mulla lääkäri tokaisi kohonneen lisäkilpirahas- ja munuaisarvon ja alhaisen kaliumin johtuvan siitä, että olin maininnut syöväni salmiakkia Mulla on siis ennestään kilpirauhasen vajaatoiminta(radiojodihoidon seuraksena) ja verenpainetauti.
- totta0
Salmiakki ja lakritsi nostaa aldos-arvoja. Pidä salmiakin ja lakritsin syömisessä pari kuukautta taukoa ja sitten vaadi uusi testi.
- Anonyymi
Oletko oysin potilas siellä kaikki saa salmiakista tuon itsellä hypofyysi ei käske tuottaa kortisolia niin ei osaa oys porukka
- no sleep
Hei nimim.onneton,,,jopa on TODELLA outoa ja käsittämätöntä että sisätautilääkäri ei asiaa vakavammin ole ottanut.Meille sanoi heti että lisämunuaisen sairaudesta selvästi kysymys.Myös magneetissa kävi tyttäreni juurikin sen kasvaimen varalta ja hyvä että sinullakin sinne jo aika koska kasvain voi myös pitää aldos arvoa korkealla.Laitappa s-posti osoitteesi niin kirjottelen lääkäristä.Ja sinulle ricor1...vai salmiakista kalium arvo alhaalla,no voihan se vähäksi aikaa nostaa mutta ei missään nimessä jatkuvasti.
- Onneton
En syö salmiakkia erityisen paljon ja olen nyt ollut ihan tarkoituksella kuitenkin kuukauden kokonaan ilman mitään karkkeja. Ihan sen takia, että ei voi lääkärit väittää, että olisi lakritsioireyhtymää koska siitä ei voi kohdallani olla kyse. Ja siinä pitäisi käsittääkseni olla korkea verenpaine, minulla on luokkaa 90/50 koko ajan.
Kiitos nimim. No sleep, osoitteeni on kaatelo @ gmail piste com. Hassusti laitettu, poista siis välit ja piste tietysti pisteenä eikä noin, yritän välttää roskapostitulvaa :)- Miten kilpirauhanen
Sivullisena kertoisin että minulla on kilpirauhanen sairas. Noita sivuoireita on ko. Taudissa. Aivosumua, kipeitä lihaksia, huimausta, hengenahdistusta ym.
- Onneton
Miten kilpirauhanen kirjoitti:
Sivullisena kertoisin että minulla on kilpirauhanen sairas. Noita sivuoireita on ko. Taudissa. Aivosumua, kipeitä lihaksia, huimausta, hengenahdistusta ym.
Itse olin pitkään sitä mieltä, että kyseessä on kilpirauhanen, mutta tsh luokkaa 0.4-1.14 ja t4v 12-13 ei ole saanut lääkäreiltä vastakaikua. Sama vastaus, ei ole siinäkään vikaa. Jos nuori ihminen ei jaksa olla kuin jonkin aikaa pystyssä ja lihakset ovat ihan voimattomat, se ei haittaa, koska olen kuulemma " terveennäköinen". Mitäpä siihen voi sanoa.
- spiresis1
olen juuri tilannut ulkomailta kilpirauhaspaneelin,ja lähetän näytteet sinne. T 3 saattaa olla matala,jota ei huomioida näissä Suomen kokeissa. Itselläni t4V 7,6 ja tsh 0.85. Sain kyllä tyroksiinia kokeeksi,mutta tutkitutan kunnolla ennenkuin lähden mitään syömään.
Tässä tulee 6 erilaista koetta kilpirauhasesta ja jodi pitoisuus elimistöstä- spiresis1
tätä ilta teettää. T4v oli 9,7
- no sleep
Myös meillä epäiltiin ensin kilpirauhasen vajaatoimintaa mutta arvot kuulemma ok eli TSH 1.72 jaT4V 17.15 koska oireethan kilpparin vajaatoiminnassa aika tavalla samanlaiset kun tuossa lisämunuaisen sairaudessa.
- Onneton
Sinulla spiresis1 onkin nuo molemmat arvot aika matalat viitaten käsittääkseni aivolisäkeperäiseen kilpirauhasen vajaatoimintaan? Tuo t4v ainakin meidän viitearvoilla olisi jo hyvinkin ulkona niistä. Minulla kun on tosiaan luokkaa 13 niin ei siitä oikein voi mitään selvää sanoa. Endo tosiaan sanoi, että paljon matalampi pitäisi olla, että olisi minulla aivolisäkeperäistä.
Minulla on myös otettu kaikki kilpparivasta-aineet ja ultrakin ja kaikki norm. Ei se oikein siihen viittaa ellei sitten noilla arvoilla tosiaan voisi olla sitä aivolisäkepuolen juttua, mutta siitä en itse tiedä sanoa mitään. - entinen luulosairas
Ikävä lukea näitä juttuja, että diagnoosin ja hoidon saaminen on tässä(kin) vaivassa näin työn ja tuskan takana:(
Itsellä epäily primaarista hyperaldosteronismista ja tutkimukset meneillään. Aldo ei ollut kovin korkea, mutta reniini vain 0,4. Myös pojalla alkanut olla vastaavia oireita, joten lisätutkimuksia aion vaatia hänellekin. Hyperaldosteronismi voi nimittäin olla myös perinnöllistä.
Täällä on selkokielistä asiaa aiheesta, lääkevaihtoehtoineen:
http://endokrinologiyhdistys.yhdistysavain.fi/potilasohjeet/primaarinen-hyperaldosteronismi/
Täällä puolestaan aldosteronin tutkimisesta:
http://www.fimlab.fi/lake/ohjekirja/nayta.tmpl?sivu_id=194;setid=6775;id=10393- hjmnkhj
Reniini voi olla jopa vain 0,2 ja on vielä viitearvoissa. Eli tarvitsee olla olematon, jos sen puitteissa aikoo saada hoitoa.
Suomessa ei haluta ihmisistä toimintakuntoisia. Näin se vaan menee.
- Tutkitaantutkitaan
Nostanpa tämän ketjun. Mulla menossa tutkimukset väsymyksen, lihasheikkouden, tärinäkohtausten ja rytmihäiriöiden takia. Kaikki alkoi kortisonitablettikuurista huhtikuussa astman pahennuttua. Kuurin jälkeen en ole ollut päivääkään normaali voinnissa.
Kaksi reissua tärinöissä päivystykseen, jossa ainoa poikkeava arvo ollut matalhko kalium ensin 3,2, toisella kerralla 3,4 (tippui 4,2 reilussa viikossa tuohon, kun en enää syönyt kaliumia). Toisella kerralla jopa paniikkikohtausta epäiltiin. Huono vointi alkaa yleensä siitä, että teen jotain vähänkään fyysisempää: kävelen vaikka korttelin ympäri koiran kanssa: pulssi nousee, tulee rymihäiriöitä, huono olo. Voi mennä tunteja, että tasaantuu.
Sain lähetteen sisätautipolille ja tällä viikolla kävin labroissa, joissa perusasioita sekä aldostreroni, reniini sekä lisämunuaisen toimintakokeita ACTH-koe. Epäilys on siitä, että kortisonikuuri ( suuri annoksinen astman hengitettävä kortisoni) olisi sotkenut lisämunuaiseni toiminnan... Voi olla, että oma lisämunuaiseni ei tuota kunnolla kortisolia ja toisaalta tuottaa liikaa aldosteronia... Saa nähä, tiistaina lääkäri.
Omat oireet on olleet hyvin samankaltaisia kuin teille aiemmin kirjoittaneilla. Onko hyperaldostreronismista kärsiville netissä omaa ryhmää? Olisi ihanaa saada vertaistukea, jos tätä sairautta sairastan.- entinen_luulosairas
Onneksi olet sentään päässyt kunnon tutkimuksiin. Odottele rauhassa, mitä sieltä selviää. Vertaistukea ei hyperaldosteronismiin taida ikävä kyllä löytyä keskitetysti oikein mistään. Lisämunuaisen vajaatoiminnasta kärsivillä on suljettu ryhmä FB:ssä, Addison ja apecd tms. ja kilpirauhanen.com:ssa on lisämunuaisvaivoista keskustelua ollut, ei kylläkään aldosteronin tiimoilta eikä aktiivisesti viime aikoina juuri lainkaan. Mutta täällä meitä on satunnaisesti, että ainakin jotain ymmärrystä löytyy. Toivottavasti myös lääkäreiltä, jotka sinua tutkivat.
- Vertaistukea
Täällä on yksi, joka on taas pedin oma kohonneen verenpaineen takia. Minulla on todettu primaarinen hyperaldosteronismi 9/2015. Kuorikerroksen liikakasvuna. Kasvainta ei löytynyt. Spironelactonea olen syönyt vuoden päivät. Elämäni tuntui olevan jo raiteilla, mutta nyt tultiin takapakkia. Verenpaineet ovat taas nousseet eikä selitystä nousuun löydy. Kaikki alkoi kesällä 2015, kun minulla endometrioosin takia tehtiin "keinotekoiset vaihdevuodet". Tilani romahti hetkessä, oli jopa neurologisella osastolla viikon, koska raajani tärisi niin voimakkaasti. Jouduin kävelemään rollaattorilla 2vkoa. Jos joku haluaa jakaa kokemuksia niin täällä on yksi, joka on odotellut vertaistukea ja keskustelu seuraa tästä taudista.
- mimustaja
Yli viisi vuotta minulla on ollut verenpainetta sen havaitsemisen jälkeen. Kaikenlaisia lääkkeitä on kokeiltu. Ainoa lääke jolla verenpaine selvästi laski oli Spiresis, mutta sillä kasvoi myös tissit, vaikka olen mies, joten vaihdettiin. Muilla ei mitään dramaattista vaikutusta ole, mutta Atacand , Zanidip ja Bisoprolol kombinaatilla on pidetty tähän asti 150/90 tasolla, kun Spiresiksen kanssa pääsi jopa normaaliin 120/80 tasoon. Sitten kesän jälkeen paineet on nousseet tästäkin. Kukaan työterveydessä ei ole puhunut lisämunuaisen liikatoiminnasta mitään, työterveyslääkärit tosin on vaihtuneet usein. Pari kertaa olen lähetteellä käynyt sisätautilääkärillä, joista paras ohje on ollut "laihduta" (en ole merkittävästi ylipainoinen, lievän rajoilla). Yli viiden vuoden jälkeen on havaittu että silmänpohjan verisuonisto on lievästi vaurioitunut verenpaineen johdosta, ja puoli vuotta on havaittu että munuaiset falskaa valkuaista virtsaaan. Nyt sitten minut on lähetteellä laitettu HUS:iin tutkimuksiin ensi vuoden alussa. Miten ihmeessä on mahdollista, että jos eräiden lähteiden mukaan 1-2% vaikeahoitoisesta verenpaineesta johtuu lisämunuaisen kuorikerroksen liikakasvusta, ei tätä silti tutkita yhtenä ensimmäisistä jos ei verenpaine lääkeillä laske? Varsinkin jos yksi ainoa varmasti vaikuttava lääke on ollut Spiresis, jonka vaikutus sopii hyvin lisämunuaisen ylivilkkauteen. Voiko aldosteronismin tutkia verikokeilla? Jos voi niin onko ne jotenkin hankalia tai kalliita, vai mikä tässä jutussa oikein mättää? Tiedon puute? Lääkäreiden taitamattomuus, tässä tapauksessa yhden yleisimmistä kansansairauksista diagnostiikassa?
- spirinisti
Pahoitteluni puolestasi. En tiedä, mikä tässä on niin vaikeaa lääkäreille. Varmaan on enimmäkseen tietämättömyttä, mutta myös asennekysymys ja mielelläänhän sitä syyllistetään potilasta, milloin mistäkin. Kun ei hyvin yleistä kilpparin vajaatoimintaakaan osata / haluta hoitaa, niin miten sitten tällaista harvinaisempaa tultaisiin edes ajatelleeksi. Todetaan, että eihän se nyt sitä voi olla, kun se on niin harvinainen tauti. Kyllähän sekin aina joltakin löytyy, vaikka kuinka harvinainen. Eikä edes taida olla niin harvinainen kuin luullaan. Kasvaimen aiheuttama ehkä on, mutta lisämunuaisen kuoren liikakasvu voi olla yleisempääkin, syitä voi olla monia. En tiedä näkyykö edes mg-kuvassa, mulla ei ainakaan mitään näkynyt, vaikka tämä ongelma lievänä onkin. Homealtistus ilmeisesti aiheuttanut. Voi olla että syön spironolaktonia lopun elämäni:(
Spiron lisäksi käytetään eplerononia ja amiloridia, ei pitäisi aiheuttaa naismaisia piirteitä miehellekään. Hyvä että pääset edes nyt lopulta tutkimuksiin. Ei ole vaikea eikä kallis seuloa labrassa perusasiat, jos tätä epäillään. Matala kalium, matala reniini ja korkea aldosteroni verestä, virtsan runsas kalium ja aldosteroni. Näillä pääsee jo pitkälle.
Virallista hoito-ohjeistusta täällä:
https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/primaarinen-hyperaldosteronismi/
- Vertaistukea
Kyllä minulle on jopa ylilääkäri sanonut, ettei ole koskaan hoitanut kyseistä tapausta. Ainoastaan lukenut. Jos lukee Yahoo Hyperadosteronismi ryhmästä niin aika vakajaavaista tietous on Suomeksi käännettynä. Itse olen ymmärtänyt aivan toisin liikakasvun ja adenooman välillä. Liikakasvu on harvinaisempaa kuin, että löytyisi kasvain. Olen jopa lukenut 75% PHA:sta on adenooman aiheuttama. Jolloin leikkaus hoito on aihellinen. Minun tapauksessa, kun on kyse molemman lisämunuaisen liikakasvusta niin ainoa mitä Suomessa tunnutaan tarjoavan on Spironolactone. Silti alapaineeni ei mene alle 100. Päiväaikaan alapaineeni seilaa 105-120 välillä. Jos englanti sujuu niin Yahoo ryhmästä löytyy paljon tietoa PHA:sta. Ryhmää pitää lääkäri, joka on tutkinut hyperaldosnomia kymmeniä vuosia. Virallinen hoito-ohjeistus www.endo.fi, ei todellakaan kerro oireita mitä löytää ulkomaalaisilta sivuilta ja minun oireita ei ole voinut laittaa edes mayalan kaliumin piikkiin. Pahimpaan aikaan väsymys, ns.aivosumu, lihasheikkous, korkea alapaine. Spironolatonen avulla kaikki muut on lähteneet, mutta alapaine ei laske. Lääkitys on minulla ollut nyt vuoden päivät ja on loppuelämän.
- spirinisti
Kannattaisiehkä kokeilla niitä muitakin vaihtoehtoja spiron lisäksi. Fimean listoilta kyllä löytyvät, taitavat olla erityisluvallisia, mutta se on vain pieni hidaste ja lääkärin asenteesta kiinni. Alapaineesi olis hyvä saada alemmas. Täytyypä käydä katsomassa tuokin yahoon ryhmä, paria muuta olen hyödyntänyt aiemmin, mutta tuosta en tiennytkään. Paljon olisi avoimia kysymyksiä, lääkärit kuuntelevat suu auki ja levittelevät käsiään. Itse on pitänyt ottaa asioista selvää. Endokrinologian kirjassakaan ei kaikkea kerrota. Mulla spiro (ja muutto pois homeasunnosta) on normalisoinut vernpaineen, mutta väsymys, lihasheikkous ja nykinät on jäljellä. Kalium laskee heti jos yritän vähentää spiroa. Aivosumu hoitui T3-painotteisella kilpirauhaslääkityksellä ja kortisonituella. Endokrinologin pakeille en tässä vaivassa koskaan päässyt, mikä johtui yksinomaan lääkärin ahdasmielisestä asenteesta :(
- Liisi67
Tämä viestiketju on alkanut jo monta vuotta sitten, mutta jatkan silti siinä toivossa, että löydän samanlaisen tapauksen, joka olisi vielä parantunut.
Minulla todettiin suolahormonin liikatuotanto syyskuussa 2016. Sain sitä ennen "kohtauksia", joissa tuli paha olo ja kaikki toiminta ns. pysähtyi. Kohtauksen jälkeen meni muutama tunti kunnes olo parani. Jouduin käymään usealla lääkärillä ja päivystyksessä ja vakuuttamaan usein ettei kyse ole paniikkihäiriöstä. Tämä on ilmeisesti diagnoosi, joka yritetään antaa kaikille oudoille oireille. LIsäksi jäsenet olivat aina puutuneet (myös jalat, ruokatorvi ja jopa silmät) Minulla ei ollut korkeita verenpaineita paitsi noiden kohtausten aikana, mutta kalium oli oli alle 3 tai vähän yli, joka huomattiin kun vihdoin joku lääkäri oli kiinnostunut ottamaan verikokeet. Kuukausia myöhemmin endokrinologi totesi tämän taudin.
Sain lääkkeeksi Spironolachtonen 2x 25mg.. Kohtaukset hävisivät heti, mutta puutumiset vasta muutaman kuukauden kuluttua.
Kun puutumiset taas lisääntyivät, menin lääkäriin ja kalium oli Spironolactonesta huolimatta laskenut 3.1:n. Spiroa lisättiin 3x25mg. Sen jälkeen alkoi muita oireita, jotka mielestäni liittyivät Sprionolactoneen, vaikka lääkärit eivät sitä usko. Sprironolactoone lopetettiin ja lääkitykseksi tuli Kaleroid 1 mgx4. Itse tiesin, että tuolla en tule pärjäämään sillä ennen diagnoosia söin jo isot määrät kaliumia, eikä auttanut.
Joten taas kalium laski. Yritin pyytää muuta lääkettä spironolactonen tilalla, mutta endokrinologi ei usko, että oireet johtuvat siitä. Niinpä aloitettiin spironolachtone 25mg x 1 ja lisäksi Kaleroid 1g x4. Tällä annostukselle on kalium pysynyt 3.5-3.7 välillä. Luulisi siis, että kaikki on hyvin, mutta ei. Puutumisoireet on vähentyneet, paitsi lisääntyneet yöllä. Päässä alkoi kova humina silloin kun Spiro aloitettiin syyskuussa ja lisäksi kropassa on inhottavaa värinää.
Sain lähetteen neurolle, jossa todettiin sen puolen asioiden olevan kunnossa, joten nyt taas lähete endokrinologiaan, jossa ei uskota, että mikään voi johtua mistään.
Onko muilla ollut tätä lääkitystä ja näitä oireita ja oletteko mahdollisesti saaneet ne loppumaan?
Ja tietääkö kukaan pääkaupunkiseudulla endokrinologia, jolla olisi halu parantaa potilas eikä vain sanoa kaikkiin oireisiin, että ei voi olla?- tiroi
Onko sulla kuvattu koskaan niitä lisämunuaisia ? Tulee mieleen,että eikös se feokromosytooma aiheuta noita kohtauksittaisia oireita myös,eli lisämunuaisytimen kasvain... tosin mulla myös pha oireilee osin kohtauksittain,mutta paineet oli kyllä ennen lääkitystä koholla enemmän jatkuvasti kuin piikkeinä...
- Liisi67
Juu kyllä on kuvattu. Ei ollut feokromosytooma. Senkin sain tarkastettua kun itse vaadin juuri noiden kohtauksien vuoksi.
- Ragnar2017
Etsin tänään netistä vuosia kestäneisin oireisiini ja löysin tämän ketjun. Ahmin läpi kaikki tekstit vaikka olo on hirveä ja väsynyt koska nyt tajusin että en todellakaan ole yksin ja apuakin voi saada. Täysin samoja vaivoja! Olen ollut vuosia kunnallisen sairaanhoidon varassa, leimattu ties miksi ja saanut mm. passituksen psyk polille oireideni takia. Tulos oli masennus, eikä ihme kun luin muidenkin kärsimykset! P****le! Miksei näitä asoita tunnisteta(TAI TUNNUSTETA) perusterveydenhuollossa, ihmisiltä menee turhaan vähintäänkin elämänlaatu hukkaan. Varsinkin nuorilla ja äideillä! Liian kallis hoito? Anteeksi tunnepurkaus...
Kiitos kaikille kirjoittajille tiedoistanne, olen nyt vahvempi hoitamaan ja etsimään apua sekä tiedän että TOIVOA ON! Nyt tiedän mitä testejä aion vaatia sairauksien poissulkemiseksi ja hoidan ne tarvittaessa yksityispuolella keinolla millä hyvänsä jotta saan tiedon. Tämän ketjun vaikutus on ollut tehokkaampi kuin kaikki lääkkeet yhteensä jota minulle on testattu mm. masennukseen, yli 10 masennuslääkettä eikä syystä mitään apua vaan hirveitä psyykkeeseen vaikuttavia sivuoireita ja pudotuksia apaattisuuteen. Testiputki olisi jatkunut ellen olisi aikoja sitten sanonut että ei tämä masennuslääkkeillä parane ja "marssinut ulos" ko. hoitosuhteesta. Ikävää että tämän sairauden tunnistaminen on kestänyt useimmilla kirjoittajilla vuosikausia. Kiitos kuitenkin että olette kirjoittaneet kokemuksenne muiden auttamiseksi, onneksi on keskustelupalstoja jossa voi löytyä vertaistukea. Voimia ja ajatuksia! - HUSpaska
HUS on ainakin ihan perseestä näissä asioissa, kannattaa vaihtaa koko sairaanhoitopiiriä, jos tällaisia vaivoja epäilee.
- Moccas
Onko täällä sellaisia kenelle on tehty lisämunuaislaskimokatetrisaatio? Kokemukset kiinnostaisi...
- yyno
Mikä tämän primaarisen aldosteronismin ("lisämunuiaisten uupumuksen") aiheuttaa ?
Onko stressillä osuutta ?
Juttua on niin paljon, että menee sekaisin, onko se lisämunuaisten liika- vai vajaatoiminta ?
Onko kellään jotain uutta aiheesta ?
Etsin diagnoosia outoihin kauan vaivanneisiin oireisiini, jotka rajoittavat elämää jo aika pahasti.
Aika tuttuja oireita löytyi täältä.
Lääkärit eivät ole kiinnostuneet, kunhan pvk, pieni verenkuva on ok.
On hyvin vaikea päästä mihinkään tutkimuksiin.
Ei oteta todesta kuinka huono olo on.- hyperuupumus
Primaarinen hyperaldosteronismi johtuu yleisimmin joko lisämunuaisessa sijaitsevasta hyvälaatuisesta kasvaimesta tai lisämunuaisen kuorikerroksen liikakasvusta. Kummassakin tapauksessa lisämunuaiset tuottavat liikaa aldosteronia eli suolahormonia. Tästä seuraa, että kaliumia karkaa pissan mukana enemmän kuin pitäisi, veren kaliumpitoisuus laskee ja siitä seuraa näitä erilaisia oireita, verenpaine ja lihasheikkous tyypillisimpinä. Tämä on yhdenlaista lisämunuaisten liikatoimintaa. Niistä voi erittyä myös liikaa kortisolia, jolloin voi epäillä mm. cushingin tautia.
"Lisämunuaisten uupumus" tai ehkä pikemminkin uupuneisuus lisämunuaisten riittämättömän toiminnan vuoksi ei ole koululääketieteen tunnustama sairaus. Siinä on siis kyse enemmänkin lisämunuaisten vajaatoiminnasta. Yleensä oireet tulevat siitä, että ne eivät tuota riittävästi stressihormoni kortisolia. Tämä voi aiheutua mm. pitkään jatkuneesta stressistä.
Eli hyperaldosteronismi on eri asia kuin "lisämunuaisten uupumus", vaikka molemmat liittyvät lisämunuaisiin ja saattavat aiheuttaa osin samantyyppisiäkin oireita.
- yyno
Kiitos hyvästä ja valaisevasta vastauksesta !
Haluaisin otattaa labrakokeet ko. oireista varmuudeksi, kun tietäisin mitkä ne kokeet olisi ?!
Olen otattanut joskus joitakin kokeita yksityisessä labrassa. Useimpiin kokeisiin ei tarvitse lääkärin lähetettä, tulkinta jää tietenkin itselle, mutta viitearvoja näkee netistä.
Jos paljon heittää, menen lääkärille.
Terveyskeskus on niin vastahakoinen kaikelle, en viitsi rukoilla sieltä mitään.
Mitenköhän yli 10 vuoden jatkuva aika kova ja ahdistava stressi vaikuttaa ihmiseen ?
Minulta ei ole mitattu mitään kortisoliarvoja koskaan, vaikka olen ollut uupumuksesta ja sen seuraamusvaikutuksista (unettomuus, ruokahaluttomuus, laihtuminen, lihasten surkastuminen ym) lähes sairaalakunnossa.- yyno
Lisäys vielä: sydänoireita on tullut paljon viime vuosina, mutta syytä ei tutkimuksissa löydy.
- hyperuupumus
Millaiset on olleet elektrolyytit, kalium ja natrium? Jos ovat vinksallaan, sydänoireita voi niistäkin tulla. Vaikka olisi viitteissä, mutta lähellä rajaa, voi aivan hyvin oireilla. Etsi vaikka vanhat labratulokset käsiisi, olisiko joskus otettu. Ihmettelen jos ei ole. Kaikki omat vanhatkin tiedot saa pyytämällä tulostettuna ko. th-yksiköstä.
Jos ei ole otettu, K, Na ja lisäksi aamukortisoli. Se ei ole mikään varma mittari mutta antaa
suuntaa. Jos alhainen, viittaa "lisämunuaisuupumuksen" suuntaan. Näillä pääset ainakin alkuun.
Selvitä myös verenpaineesi, osta hyvä mittari tai käy terveydenhoitajalla tai omatoimimittauspisteessä mittaamassa. Hyperaldosteronismissa vp monesti korkea, mutta ei aina. Matala kalium, vaikka viitteissäkin on myös tyypillistä HA:lle.
Kannattaa tutustua tähänkin, jos et vielä ole:
http://cfs.gehennom.org/?lisamunuainen
Huomioi, että ongelmasi voi olla myös/lisäksi jossain muualla kuin lisämunuaisen tuottamissa hormoneissa. Pitkään jatkunut stressitila voi saada elimistön monella tapaa sekaisin. - yyno
Kiitos, "hyperuupumus", tosi paljon vastauksesta ja artikkelista, joka pitänee lukea ainakin kolme kertaa :)
Siinä on niin paljon mielenkiintoista asiaa !
Kolmisen vuotta sitten kalium oli 1,9. Teke-lääkäri kirjoitti Kaleoridia.
Kontrollikoetta ei ole "suotu" tekessä. Kävin yksityislabrassa, se oli noussut 2,3:een.
Viime kesänä viimeksi otatin natriumin ja kaliumin. Kalium oli hiukan yli kolmen, natrium 146 !(vähän liikaa? en tiedä, onko se joku ongelma)
Liian korkea kalium voi aiheuttaa sydänoireita myös tietääkseni.
Verenpainemittarin olen hankkinut (Omron, 120€, voinen luottaa siihen?) .
Verenpaineeni on aina ollut alhainen, vielä keski-iässä 110/65.
Nyt se alkaa satunnaisesti nousta 140/85:n paikkeille ja oloni on silloin tosi huono ja lykkää erilaisia sydänoiretta ja huimausta päälle.
Olen yrittänyt huomioida kaiken, minkä maallikkona voin.
Yksityislääkäri neuvoi 1,5 vuotta sitten minua seuraamaan kilpirauhasarvojani, ne oli "rajamailla". Tekelääkäri ei millään voi laittaa kontrollilabralähetettä, kun on otettu 1,5 vuotta sitten. Ymmärtääkseni kilpirauhasarvot voi muuttua puolessa vuodessakin.
Olen menossa yksityislabraan, kunhan jaksaisin. Rahatkaan ei oikein riittäisi yksityiselle
kuin harvoin.
Ihmisellä pitäisi olla oikeus saada tarvitsemansa kokeet ja hoito kunnallisesti.
Olen tehnyt töitä 17-vuotiaasta ja maksanut veroina osaltani hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa.
En mitään kohtuuttomia ole pyytänyt enkä alinomaa "häiritse" tekeä (terveyskeskusta).
On masentavaa olla huolissaan terveydestään ja kuulla aina "ei ole aihetta, ei sulla mitään ole".
Näillä mennään !
toteaa yksi "yyno"
kuitenkin positiivisella asenteella... - hyperuupumus
Sulla on ollut vaarallisen alhaisia kaliumtasoja. Ei ihme että oireilet, sydänkin. Lääkäreiden olisi pitänyt selvittää tarkemmin. Liian alhainen K on sydämelle vaarallinen siinä missä korkeakin. Pelkkä kaliumin syöminen tuskin korjaa tilannetta. Sulta pitäisi kyllä ehdottomasti sulkea pois hyperaldosteronismi eli ainakin reniini- ja aldosteronikokeet myös. Jos vielä verenpaineesi on sinulle korkea ja noussut reippaasti viime aikoina. Ja voit vielä tosi huonosti. Hoitamaton HA on vaarallinen pitkällä tähtäimellä. Ne kilpparikokeetkin olis hyvä katsoa uusiksi. Voivoi taas yhden kerran tätä meidän terveydenhuoltojärjestelmää...
Sulla olis nyt aika ja paikka vaatia tutkimuksia, ihan julkiselta, ehdottomasti! Luepa vielä täältä, tulosta vaikka, alleviivaa ja ota lääkäriin mukaan:
https://www.endo.fi/tietoa-endokrinologisista-sairau/potilasohjeet/primaarinen-hyperaldosteronismi/
Älä anna periksi, tsemppiä!
- lisä-munuvainen
Joku kyseli että onko tehty lisämunuvaislaskimokatetrisaatio kyllä on Uppsalassa ruotsissa . Toimitus oli epämiellyttävä ja kesti kauan muistaakseni lähelle kaksi tuntia oli pakko olla valveilla tarjottiin pilleriä mutten ottanu . toinen puoli olikohan se vasen lisämunuvainen oli vaikeampi , riski oli epäonnistua ja se tuntu kipeemmältä . Joutu makaan seläällänsä koko ajan eikä saanu liikkua . Koeletku lykättiin verisuoneen nivustaipeesta lääkäri seurasi tilannetta ja letkun reittiä röntgenruudusta . Kun oli koe saatu vietiin se laboratorioon välittömasti . koepenkissä joutu oleen paikallaan olikohan se puolituntia kunnes tiedettiin että koe onnistui . Tämän jälkeen vedettiin letkut pois ja päätös oli paljon miellyttävämpi . Kaunis sisar painoi tukkoa nivustaipeessa olevien reikien päälle 15 minuttia . Riski että verta vuotaisi suonissa olevista reistä oli suuri .
Olen lukenut että monelle on määrätty Spironolactone nimistä lääkettä niin mulekki mutta tiesin että se vaikuttaa miehen hormonitoimintaan ( tissien kasvu ja impotennsi ) kieltäydyn sitä syömästä ! Sain tilalle Eplerenone nimistä lääkettä ( kallis ja aika uusi ) siitä on poistettu nämä haittavaikutukset mutta se maksaa... eikä sitä halusta anneta !!! - Anonyymi
Kalium ja Natrium verikokeet ovat perus tutkimuksia aina kun jotain sairautta etsitään. Jos em eivät ole normaaleja ja muita oireta on pitää tutkia syy. Minun PHA dg tutkittiin ja todettiin n. 10v sitten vasta kun vastuskyky heikkeni: olin väsynyt,voimaton, sairastin pahan kuumetaudin,yskän,flunssan ja myöhemmin tuli paha talirauhasen tulehdus jolloin otettiin viimein oikeita verikokeita, virtsankeräys myös. Kalium oli 2.9 ja verensokeri kohonnut. Runsasvirtsaisuutta oli myös ollut,ts oli hypokalemia. K oli alkanut laskea jo 4v aikaisemmin 3.2 aikaisemmin ollut lähellä 4, jota ei lääkärit huomanneet. Kalium tbl lisä vain alussa ja spirolactone aloitettiin heti. Kuntoni heikkeni eikä palautunut entiselleen enää lääkehoidosta huolimatta. Dg ja hoito viivästyvät.
Verikokeet ja magneettikuvaus ja TT paljasti lisämunuaisen liikakasvun ja suolahormonin liikatuotannon. K ja N arvot olleet nyt vuosia ok ja sama lääkitys vain Spirolactone 25mg. Käytin verenpainelääkkeitä jo ennen PHA toteamista. 50mg tuntui liialta enkä välitä suolaisesta ruuuasta,pansuolakin käytössä. Korsol arvo oli normaali 1.5v sitten. Sitä ei osannut arvata eikä tietää miksi,olo on liian väsynyt jatkuvasti en ollut verikokeissa vuosiin. Vastuskyky on ollut hyvä ei flunssaa,tulehduksia ole ollut mutta olo ei ole hyvä mikä voi johtua muustakin sairaudesta. Olisiko lisämunuaisen tilanne pahentunut ja syy heikkoon oloon? - Anonyymi
Löytyykö vielä aktiivisia keskustelijoita, kohtalotovereita täällä? T. Juuri aldosteroni tason tulokset saanut, ovat tuplasti koholla
- Anonyymi
Itse olen pian menossa kokeisiin, jossa mitataan aldosteroni ja reniini. Oireina on ollut todella korkea verenpaine, vuoden kestäneet rytmihäiriöt ja matala kalium. En vain ole ihan varma pitäisikö verenpainelääke (Perindopril) pistää tauolle ennen koetta vai ei. Lääkärin viesti oli vähän epäselvä tässä kohtaa.
- Anonyymi
hei, olen 23-vuotias ja minulla oli varhainen keskenmeno, kun minulla alkoi olla näitä oireita, sykkeeni nousee jopa 160:een ja siitä päivästä lähtien minulla on ongelmia sykkeeni kanssa.
Kävin tarkastuksessa 3-4 kuukautta, eikä niissä pystytty tunnistamaan mitään ja olen nyt raskaana ja ja he sanovat, että se on kasvanut raskauden jälkeen
elämä muuttuu erittäin vaikeaksi näiden oireiden kanssa
Minulla oli tämä ongelma, vaikka en ollut raskaana, ja halusin kysyä sinulta, mikä auttoi sinua selviytymään tästä ajanjaksosta tai missä sinua hoidettiin,
Toivottavasti vastaat minulle, kiitos paljon DG ….!!? Epäilen vahvasti että minulla on ollut aldosteronit jostain syystä koholla jo pidemmän aikaa, vuosikymmenen tai jotain. Pyysin lääkäriä ottamaan verikokeen, D-HEAS eli andosteroni joka mittaa PCOS-oireisella miestyyppistä hormonia. No mulla meni kieli solmuun vastaanotolla ja sanoin vahingossa ALDOSTERONI eli otettiin ihan eri testi kuin mitä olin ajatellut. Tästä yhden kirjaimen virheestä kuitenkin oli jotain hyötyä, meinaan se aldosteroni oli hurjat 1530! kun kaikilla pitäisi olla alle 530 tai 520. Koska en tietenkään tajunnut erehtyneeni verikokeesta, niin en tiennyt että samaan aikaan pitäisi ottaa reniini. Kyseinen omalääkäri on muuten pätevä, mutta tässä tapauksessa hänellä ei riittänyt tietotaito, ja päätteli väärin että koska olin toisen lääkärin vastaanotolla juonut hermostuksissani paljon vettä ja minulla on todettu PCOS sekä olen käyttänyt spironolaktonea hirsutismiin ja miestyyppiseen kaljuuntumiseen, niin ettei tarvetta lisätutkimuksille ole. Kalium oli tuossa samassa tutkimuksessa 4,1 ja natrium 140, käytän närästyksen vuoksi todella vähän suolaa ja silloin kun en vielä käyttänyt spironolaktonea, niin söin kaliumia lisäaineena purkista maksimiannostuksella.
Löysin vanhoista printatuista verikokeista tiedon että kalium on ollut vuonna 2013 3,5 mikä on hurjan matala, samalla kun natrium oli taas sen 140. Silloin käytin todella paljon suolaa ja rakastin suolaisia ruokia ja sipsejä. Olin myös lievästi/huomattavan ylipainoinen ja verenpaine oli yli turvallisten rajojen. En kuitenkaan jaksanut tehdä verenpaineseurantaa loppuun saakka, tai toimittaa sitä terveydenhuoltoon. Löysin senkin paperin ja lukemat olivat vaihdelleet lukujen 137/100 ja korkeimmillaan 148/97 välillä. Painoa oli 73-75 kiloa.
Mitään matalan kaliumin tutkimusia ei tuolloin tehty. Nyt aion vaatia julkista terveydenhuoltoa laittamaan joko lähetteen erikoislääkärille eli endokrinologi, tai että omalääkäri teetättää verikokeista ainakin aldosteroni, reniini ja kortisoli, jota minulta ei ole edes koskaan otettu. Hirvittää vaan joutua tauottamaan spironolaktone, enkä saa sitten käyttää kaliumlisääkään kuukauteen. Tiedän entuudestaan että paino nousee turvotuksen myötä useita kiloja ja verenpaine hyppää katosta läpi.
Nykyisin käytän todella todella vähän suolaa, verenpaine on turhan matala kun huimaa ja huippaa ja painokin on alle 60 kiloa (olen 161,5 cm pätkä).
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1323807- 851895
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151741Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541402Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1231284VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu961258Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi371229- 701146
- 691023
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k102985