Kertokaapas mihin ihmeeseen perustuu näin jyrkät dieetit ylipainoisilla ja huomattavasti ylipainoisilla henkilöillä? Omaan järkeeni en saa mahtumaan sitten millään.
Ajatellaanpa, että perusaineenvaihdunta (siis kaikki elimistön toiminnat lepotilassa) saattavat kuluttaa jo reippaasti yli 1000 kcal/vrk (1500 tai enemmän, mitä painavampi ihminen). Yleisesti ottaen ylipainosta kärsiviä tai painonpudotusta aloittavia kannustetaan myös terveellisen ruokavalion lisäksi aloittamaan/jatkamaan liikuntaa, joka on omiaan edistämään painonpudotusta sekä ehkäisemään/parantamaan monia elimistön sairauksia (diabetes, kolesteroli, verenpain yms.) Monelle diabeetikolle on annettu "tiukka dieetti", parhaimmillaan 600 kcal!! Jo pienen liikuntamäärän lisääminen ohjelmaan voi kuluttaa ylipainoisella ko. kalorimäärän ja turvallisia liikuntamuotoja alkuun kyllä löytyy!
Ja, jos ajatellaan, että liikuntaa ei sisälly painonpudotus projektiin (mikä on valla kummallista), silti tuo määrä ei täytä edes perusaineenvaihdunnan tarvetta. Mitähän elimistössä tapahtuu? Todennäköisesti kuurilla ei jakseta olla ja kovasta energiavajeesta kärsivä täydentää "varastojaan" repsahtelemalla mitä useammin, toisin sanoen korjaamalla liian suurta vajetta epäterveelisellä ruolla (sokerilla, rasvalla yms.)
Aineenvaihdunnasta puhutaan kovasti, toiset määrittelee se hitaaksi, ja näin varmasti onkin. Ainnenvaihduntaa voidaan parantaa ja liikunta on siihenkin hyvä lääke. Kehon ravaprosentin pieneneminen, rasvanpalaminen ja lihaskudoksen määrän kasvu ovat parhaita tässä. Lihasmassahan kuluttaa enemmän lepotilassakin ja kehon aineenvaihdunta vilkastuu. Myös laiduttajat tarvitsevat lihaskudosta, joka taas suojelee kehomme luita ja niveliä. Jos laihdutamme liian rajusti (ilman liikuntaa), ottaa elimistö tarvitsemansa arvokkaasta lihaskudoksesta. Eikä liikunnan lisääminen ravinnon ohella tarvitse olla aluksi mitään rajua, päinvastoin rauhallinen eteneminen on järkevämpää.
Mikäli palstalta löytyisi myös jokin ravitsemusterapeutti tai ohjaaja, kannanotot olisivat ihan mieluisia (jokunen terpeutti oli juuri näitä tiukkoja dieettejä antanutkin.)
Ajatellaanpa, että perusaineenvaihdunta (siis kaikki elimistön toiminnat lepotilassa) saattavat kuluttaa jo reippaasti yli 1000 kcal/vrk (1500 tai enemmän, mitä painavampi ihminen). Yleisesti ottaen ylipainosta kärsiviä tai painonpudotusta aloittavia kannustetaan myös terveellisen ruokavalion lisäksi aloittamaan/jatkamaan liikuntaa, joka on omiaan edistämään painonpudotusta sekä ehkäisemään/parantamaan monia elimistön sairauksia (diabetes, kolesteroli, verenpain yms.) Monelle diabeetikolle on annettu "tiukka dieetti", parhaimmillaan 600 kcal!! Jo pienen liikuntamäärän lisääminen ohjelmaan voi kuluttaa ylipainoisella ko. kalorimäärän ja turvallisia liikuntamuotoja alkuun kyllä löytyy!
Ja, jos ajatellaan, että liikuntaa ei sisälly painonpudotus projektiin (mikä on valla kummallista), silti tuo määrä ei täytä edes perusaineenvaihdunnan tarvetta. Mitähän elimistössä tapahtuu? Todennäköisesti kuurilla ei jakseta olla ja kovasta energiavajeesta kärsivä täydentää "varastojaan" repsahtelemalla mitä useammin, toisin sanoen korjaamalla liian suurta vajetta epäterveelisellä ruolla (sokerilla, rasvalla yms.)
Aineenvaihdunnasta puhutaan kovasti, toiset määrittelee se hitaaksi, ja näin varmasti onkin. Ainnenvaihduntaa voidaan parantaa ja liikunta on siihenkin hyvä lääke. Kehon ravaprosentin pieneneminen, rasvanpalaminen ja lihaskudoksen määrän kasvu ovat parhaita tässä. Lihasmassahan kuluttaa enemmän lepotilassakin ja kehon aineenvaihdunta vilkastuu. Myös laiduttajat tarvitsevat lihaskudosta, joka taas suojelee kehomme luita ja niveliä. Jos laihdutamme liian rajusti (ilman liikuntaa), ottaa elimistö tarvitsemansa arvokkaasta lihaskudoksesta. Eikä liikunnan lisääminen ravinnon ohella tarvitse olla aluksi mitään rajua, päinvastoin rauhallinen eteneminen on järkevämpää.
Mikäli palstalta löytyisi myös jokin ravitsemusterapeutti tai ohjaaja, kannanotot olisivat ihan mieluisia (jokunen terpeutti oli juuri näitä tiukkoja dieettejä antanutkin.)
Vastaukset 28
Vanhimmat
anoreksia!
ruoka on se mikä lihottaa ja millä laihdutetaan.
reilusti ylipainoisen voi olla hankala aloittaa liikuntaa, joten siksi on tärkeää painottaa tuota ruokavalion muutosta laihdutuksen alussa...
...mutta LIIKUNTA on tärkeää ja hoikemmalle laihduttajalle ainoa oikea keino tiputtaa painoa.
vaikka ei rakastaisi jumppaa tai juoksua, niin voihan sitä liikuntaa harrastaa kevyemminkin...
mielestäni kyse ei kuitenkaan ole enää dieetistä tai laihdutuksesta mikäli kalorit menee alle tuhannen ja vielä vähemmän, jos ihminen alle tuhannen menevillä kaloreilla harrastaa kovaa liikuntaa.
kyseessä alkaa tuossa tapauksessa olla vika, mikä kaipaa lääkitystä ravintoterapeutin sijaan.
kyllä lihava voi terveellisesti syöden laihtua kilon viikossa, mutta esim. 60kg nainen ei voi syödä mitään, jos ilman liikuntaa aikoo saada tuollaisen vajeen.
sopiva vaje liikunnan kanssa olisi maks. 500 kaloria.
täällä on mitä oudompia väitteitä ja suosittelisinkin lukemaan näiden terapeuttien vastauksia pilke silmäkulmassa;)
tietoa laihdutuksesta löydät aivan muilta sivuilta.
Noin jyrkät dieetit perustuvat siihen että ihmisen peruskulutus on hyvin alhainen. Sitten kun tulee vielä ikää tarpeeksi (yli 40) niin kulutus laskee iän myötä entisestään ja esimerkiksi naisilla raskauksien myötä tullut läski istuu yleensä aika tiukassa. Jos tällainen yli nelikymppinen ylipainoinen läski joka aina on kuluttanut tosi vähän haluaa vielä laihtuakin niin jostain se energia on vähennettävä ja silloin noi 600-800 kalorin dieetit ovat ainoa vaihtoehto. Minäkin harrastan liikuntaa joka ikinen päivä ja viisi päivää viikossa rankempaa liikuntaa, mutta tätä olen tehnyt koko ikäni enkä voi enää liikuntaa (ja sitä kautta kulutusta) lisätä jos haluan hoitaa muut elämänalueet kunnialla (työ, koti ja lapset). Jäljelle jää siis energiansaannin vähentäminen.
Perusaineenvaihdunta on kaikilla erilainen ja joillain se kulutus nyt vaan on alhainen ja sen kanssa on opittava elämään. Ihan niinkuin joillain on hyvin alhainen verenpaine tai joillain on punaiset hiukset tai jotain muuta.
Minulla on juuri tämä ongelma ja valitettavasti minulla ei ole ravitsemusterapeutistakaan ollut mitään hyötyä.Ne kaksi ravitsemusterapeuttia jonka luona olen ylipainoni takia käynyt ovat lukeneet keskivertomaijameikäläisten taulukoita kyllä varmaan hyvin, mutta eivät ole kyenneet perehtymään minun erityisongelmaan asiassa. Sen sijaan olen saanut hyvin tukea terveyskeskuksen omalääkäriltä joka tuntee liikuntahistoriani ja on tajunnut tämän alhaisen kulutuksen ja keski-ikäsiutymisen (hidastuneen aineenvaihdunnan) dilemman tässä kamppailussani ylipainoa vastaan.
...päinvastaista?
Eli niukan syömisen ja kalorimäärän sijaan (olettaen tietysti, että syöt terveellisesti) söisitkin hieman enemmän tiheämmin noin 2-3 tunnin välein? Ruansulatushan on perusaineenvaihdunnassamme se suurin "kalorisyöppö". Tottakai jokainen meistä on yksilö ja se täytyy ottaa huomioon, mutta nuo tosi niukat dieetit kyllä taistelevat mielestäni "fysiikan lakeja" vastaan. Ja toiseksi tuli mieleeni, että jos harrastat liikuntaa noinkin paljon, vika voi olla siinä, että se on aina viikosta toiseen hyvin samankaltaista eli kehosi on jo mukautunut tilaan. Silloin muutosta ei enää tapahdu.
Joo, olen kokeillut tuollaistakin. Painonvartijoissa. Lihoin noin kion viikossa ja parin kuukauden kuluttua kun paino oli melkein sata kiloa lopetin (vaikka pv ohjaaja vakuutteli että vielä pitäisi jatkaa ja kyllä se paino siitä tippuisi, mutta mielestäni pari kuukautta olisi pitänyt jo riittää sen suunnan näyttämiseksi).
Liikunta ei ole aina samanlaista vaan vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja joskus muutenkin kokeilen erilaisia juttuja (kuten esim. pallopelejä jotka eivät ole oikeastaan 'mun juttu' ollenkaan).
Painon saan tippumaan vaikka hitaasti menee tuolla 600 kalorin dieetillä. Pitkiä jaksoja sitä en jaksa pitää koska siinä on niin tarkkaa mitä suuhunsa laittaa ja jos jostain syystä lipsun jossain kohden päivää niin se on aika kidutusta sitten illan kun päivän kalorit on 'käytetty'.
että ylipainoisen pitäisi syödä max. 800 kaloria laihtuakseen, kuinka paljon sitten söit, että alunperin lihoit?
Mitkä ovat pituutesi ja painosi?
Jos liikkuu normaalisti, niin ei alle 1200 kalorin kannata edes mennä, jos ei tuolla paino tipu, niin ei ole des ylipainoinen.
Ihanaa kuulla että joku toinenkin on ollut tyytymätön ravitsemusterapeutin ohjeisiin! itseäni on palloteltu kolmella tyypillä, kunnes kohtasin urheilulääkärin, joka aidosti alkoi selvitää tilannettani.
Mitattiin kaikki hormonit, pituus (162) ja entinen paino 89kg, nykyinen 60kg. Tehtiin rasituskokeita, kuntotestiä, kehon analyysiä jne.
Meni lähes kaksi vuotta, että sain painoni kuluttavalla liikunnalla ja todella tiukalla dietillä alas. Söin 600-800kcl/pvä vuoropäivinä.
Tällä painolla (60kg) ja liikunnalla 5krt/vko, joista 4 on rasittavaa juoksua tai jumppaa tai spinningiä ja 1 kuntosalia, voin edelleenkään syödä maximissaan 800kcal / pvä. Jos syön enemän, alkaa heti läskit tulla vyötärölle.
Joten se siitä keskiverto-kulutustaulukoista jotka sanoo, että 1500kcal/pvä tai kuolet jne jne.
Niin ja kyllä, syön erittäin tarkasti ja lisäksi ravintolisiä, jotta varmasti tulee kaikki vitamiinit ja hivenaineet.
Ikää 45v ja nainen.
En voi tietenkään pakottaa sinua uskomaan jos et halua, vaikka olen oikeassa ja kokemukseni on tämä jonka olen kuvaillut. Olemme yksilöitä kaikki ja keski-iässä hormonaaliset muutokset ovat huomattavia ja vaikuttavat aineenvaihduntaan paljon ennenkuin mitään ns vaihdevuosioireita tuleekaan. Ja aika vähän niitä vaihdevuosioireita joillekin tuleekaan jos harrastavat säännöllisesti ja tarpeeksi liikuntaa ja syövät terveellisesti. Ja terveellisellä tarkoitan nyt nimenomaan yksilöllisesti omaa kehoaan kuunnellen enkä mitään 'taulukko-keskiverto-terveellistä' (joka ei kaikille ole terveellistä ollenkaan).
Mitä joskus alunperin söin että lihoin en tiedä koska en laskenut kaloreita. Kun painonvartijoissa lihoin (jo päätettyäni laihtua) söin heidän suosituksestaan 'dieetillään' ensin 1400kcal ja sitten 1300 kcal. Ja painoa tuli lisää. Pituuteni on 170 ja nykyinen painoni himpun päälle 80kg. Ennenkuin minulla oli lapsia eli noin 10v sitten olin tottunut olemaan 62-kiloinen joten ero on merkittävä. Silloinkaan en ollut laiha. Nyt olisin ihan tyytyväinen jos saisin edes kymmenen kiloa pysyvästi pois.
Hei. Kiva että kirjoitit! Minulla on ihan sama juttu! Tuntuu tosi hölmöltä kun kuulee sellaista että nyt kyllä valehtelet ja en usko ja ei voi olla ja ravitsemusterapeuttikin kehtasi epäillä etten osaa laskea energiansaantiani tai että syön 'salaa' tms :-(
Minulla (170cm) on nyt painoa 77kg ja yritän vielä saada muutaman kilon alas. Nuo päivittäiset kalorimäärät ja liikunta ovat minulla ihan samat (ikä ja sukupuoli myös)! Voin ihan maksimissa syödä 1000 kcal päivässä niin ettei paino tästä nouse, mutta jos haluan hinata sitä pikkuhiljaa alas niin tuo 600 ja 800 kcal on ok ja silloinkin laskee todella hitaasti. Eräs tuttava joka on fytoterapeutti on auttanut minua ravintolisien valinnassa (ja määrissä) jotta saan kaiken tarvitsemani. Minä en juokse mutta harrastan spinningiä ja kamppailulajeja 4-5 kertaa viikossa jota täydennän kuntosalitreenillä, jumpalla ja pitkillä kävelylenkeillä.
Vanha sääntö on, että jos syö vähemmän kuin kuluttaa, niin laihtuu. Itselläni oli tilanne se, että erinäisten hormonaalisten muutosten, syöpäleikkauksen ja sen sellaisen jälkeen paino alkoi nousta vaikka söin tarkoituksella vähemmän kuin ennen. Ajattelin että varmaan fuskaan jossain. Alon laskea tarkkaan kalorit ja syödä 1500 kcal/päivä ja lisätä kuntoliikuntaa viiteen kertaan viikossa. Tein sekä aerobista että lihaskuntoharjoituksia. Portaat kävelin aina ja ruokatunnillakin tein kävelylenkin ennen lounasta. Paino nousi. Omaohjaaja tulkitsi ruokapäiväkirjasta että söin liian vähän ja pyysi lisäämään proteiineja.
Haistatin pitkät koko ohjaajalle ja aloin syödä 600 kcal/päivä. Tuli väsynyt olo ja joitakin rankempia circuiteja ja spinnengejä piti jättää pois, mutta paino alkoi laskea. Nostin kalorimäärää 800 kcal:iin ja jaksoin erinomaisesti. Paino laski silti. Nykyään syön 1000 kcal/päivä ja paino pysyy kurissa, ei nouse eikä laske. Salilla käyn 5 päivänä viikossa. Ruoan laadun suhteen olen tarkka ja vitamiinejakin otan purkista välillä.
Ilmeisesti alkuperäinen kirjoittaja oli mies tai sitten nuori nainen, joaka ei vielä ole kokenut omakohtaisesti mitä tapahtuu keski-iässä. Mistä luulet että kaikki ne vanhat, lihavat mummot tulevat? Niitä on joka maassa ja joka maailman kolkassa. Silti missään päin maailmaa naiset eivtä halua lihoa. Yleensä ne ovat mieslääkäreitä jotka höpöttävät että perustuokaa- kolmen tunnin välein ym soopaa. Ja jokunen aivopesty nainenkin tietysti voi niin väittää :-) Mutta älkää naiset uskoko! Kokeilemalla jokainen tietää, mikä on itselleen sopiva määrä ruokaa.
...itselläsikään ole kuitenkaan ollut hyvä tuo 600 kcal dietti, ihan jaksamisen kannalta. Ja kyllähän liikuntakin vaikuttaa hormonitasapainoon, yleensä sitä tasoittaen (ylivietynä=liian kovaa rääkkiä pidemmän aikaan, ei palautusta, hormonitasapainoa heilautellen). Ja uskon vahvasti, että monien laihduttajien tapauksessa on kuitenkin kyse siitä, että elimistö viedään liian "armottomaan tilaan". Liikunta voi olla joko liian tehotonta tai ääripää, hyvin runsasta, liian kovaa ja aina samanlaista, viikosta toiseen. Toisin sanoen sykkeet eivät juurikaan vaihtele eivätkä jaksot. Samoin on dieettien kanssa, aloitetaan kerralla liian kovalla vajeella ja tätä ei jakseta pitää yllä. Ja läskin (nyt karkeasti sanottuna) muuttuminen lihaskudokseksi vie oman aikansa, kyllä laihdutuksessa muutamat kuukaudet ovat ovat vielä liian lyhyt aika. Ja alussahan jopa paino voi joillakin nousta (esim.voimakas liikunta saataa lisätä kudosnesteen määrää).
Eivätkä kaikki mummot ole lihavia lainkaan :) Ja jos ovat, luulen, että syy on enemmänkin siinä, että ovat sukupolvea, jotka ovat tottuneet syömään kuten ennen syötiin ja liikkumaan kuten ennen liikuttiin (= tehtiin kotitöitä ja ommeltiin vaatteita jne.) Tottakai iän myötä kehon lihasmassa pyrkii vähenemään, mutta sen vähenemistä voi myös hidastaa.
Yleisesti ottaen en kyllä lähtisi kellekään suosittelemaan 600 kcal dieettejä. En edes alle tuhannen.
Olemme kaikki yksilöitä ja joillekin tuo alle tuhannen kalorin dieetti on ainoa joka tepsii vaikka henkilö olisi miten hyväkuntoinen ja monipuolisesti liikkuva tahansa. Minusta pitäisi varoa tuollaista normiajattelua että luullaan esim. että kaikki tarvitsevat vähintään 1200 kcal päivässä tai jotain muuta. Ihmiset eivät ole ohjelmoitavia koneita ja toimimem kaikki eri tavoin. Siinä missä joku laihtuu 1800 kcal 'dieetillä' toinen tarvitsee ehkä sen 600 kcal laihtuakseen. Yhtä vakavasti molempien laihdutuspyrkimykset on otettava silti. Olen nähnyt paljon erilaisia laihdutustarinoita ja päällepäin ei todellakaan näy miten paljon ihminen kuluttaa. Se ei siis ole myöskään koosta kiinni. Painokaan ei näytä aina läskiltä, mutta ihan terveyssyistä se paino pitäisi yrittää varmuuden vuoksi pitää jonkinlaisten suositusten haarukassa.
Minulla on tällä hetkellä 40 ikäinen naisasiakas joka painaa yli 80 kiloa mutta sitä ei ulkomuodon perusteella ikinä uskoisi. Hyvin sopusuhtainen kroppa. Liikuntaa hän harrastaa kuutenä päivänä viikossa ja monipuolisesti. Hän syö terveellisesti mutta 1200kcal on ehdoton maksimi jottei lihoisi. Laihduttaakseen hänen on laskettava kalorimäärä alle tuhanteen jotta jotain liikettä vaaalla näkyisi. Dieettiä on joskus vaikea pitää koska vaikka hän ei herkuttele niin paljon liikkuva ihminen haluaa syödä ihan perusruokaakin hyvällä ruokahalulla, ja kun sitä on rajoitettava se on joskus vaikeaa.
..kommentoida jotain. Sanoit, että on hyvin sopusuhtainen? Eihän silloin tarvitse edes laihduttaa? Jos painon ja pituuden suhde on sopiva? Eihän jollain 80 kg tarkoita ylipainoa, jos pituuttakin on lähes saman verran tai enemmän?
Ja onko ihmisillä, joille laaditaan näitä tiukkoja dieettejä esim. laskettu jotenkin kalorinkulutusta /päivä (aktiviteetit=kaikki liikunta mukaan lukien), laskettu (asiakas itse kirjaa mahdollisimman tarkasti syömänsä) saatavat kalorit vai heitetäänkö suurinpiirtein lonkalta? En väitä etteikö elämään vaikuta muutkin tekiät (lääkkeet jotka manipuloi kehoa), mutta väitän se terveys tulee kuitenkin syömisen ja liikkumisen, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasapainosta. Jokuhan on saattanut sen ihmsen siihen tilaan?
en tiedä mikä siinä on niin kovin vaikea tajuta, että ihmiset ovat yksilöitä. Tuolla edellähän on peräti kolmen naisen tarinaa siitä, miten ensimmäiset ravitsemusterapeuttien ohjeet eivät tehonneet. Vasta todella tiukka ja alle 1000kcal/pvä alkoi tulla tuloksia.
Joten ei pidä yleistää sitä, mikä sopii vaikkapa sille 70kg miehelle, 25v neidolle ja vaikkapa 60kg ja yli 50v naiselle.
Pienten ja yli 40v-vuotiaitten ihmisten energian tarvetta, kulutusta ja ravintosuosituksia pitäisi muutenkin tutkia enemmän. Tulisi paremmat ohjeet kaikille ikäluokille ja painoryhmille. Nythän kaikki tutkimukset ja lääkekokeilut jne tehdään vain nuorilla miehillä.
"Sanoit, että on hyvin sopusuhtainen? Eihän silloin tarvitse edes laihduttaa? Jos painon ja pituuden suhde on sopiva? Eihän jollain 80 kg tarkoita ylipainoa, jos pituuttakin on lähes saman verran tai enemmän?"
No sopusuhtaisella tarkoitin lähinnä sitä ettei näytä lihavalta eikä ole lihavan oloinen. Kyllä se laihduttamisen tarve silti on koska painaa huomattavan paljon enemmän kuin suositukset (mitä niitäkään ei tietysti pidä lukea kuin piru raamattua) ja yhdistettynä ylipainoon (170cm, 85kg) vyötärömitta on myös aika paljon yli suositusten. Nuo yhdessä tekevät kyllä jonkinlaisen terveysriskin ja ennenkaikkea vaikuttavat jaksamiseen vaikka henkilö ei näyttäisikään lihavalta. Ja ennenkaikkea hän on nuo tekijät huomioiden itse motivoitunut lahduttamaan. Painon ja pituuden suhde siis ei ole sopiva/terveellinen, mutta hyvässä kunnossa olevalla ja liikkuvalla ihmisellä se ei välttämättä näy päällepäin saati että näyttäisi jotenkin pahalta.
En viitsi kommentoida enempää, mutta sen vielä sanon että keski-iässä ne kilot tulevat aika salakavalasti. Jos on synnyttänyt ja lapset vieläpä tulleet aika tiheään (alle 2½ vuoden välein) siitäkin helposti jää ylimääräistä ja jos on muuten matala kulutus niin on vaikea sopeutua keski-iän hidastuneeseen aineenvaihduntaan vaikka olisi miten liikkuva ihminen jos tyypiltä on sellainen että "kaikki näkyy vyötäröllä". Siihen tuhanteen kaloriin kun ei mahdu kovin paljon syötävää ja jos joskus ottaa pullan tai sokeroidun jogurtin tai laittaa sokeria ja maitoa kahviinsa niin oikeasti saa kyllä olla aika tarkkana siitä mitä suuhunsa laittaa. Kuitenkin, ihmisiä olemme kaikki ja jossain määrin kai myös herkkusuita :-) Ja olisi ihanaa suoda se makeutettu jogurtti tai keksi kahvin kanssa, mutta sekin on yksilöllistä kenen dieetti sen sallii ja miten usein.
Lainattua tekstiä, mutta vallan niin kuin asia taitaa olla:
"Ankarat laihdutuskuurit lihottavat!
Koska aineenvaihdunta hidastuu ankaran laihdutuskuurin aikana ja lihasmassan osuus laskee pikaisessa painonpudotuksessa, painon pitäminen alhaalla vaikeutuu jokaisen rankan pikakuurin jälkeen.
Voiko oravanpyörästä päästä ja laihtua pysyvästi joutumatta loppuikäänsä menemään nälkäisenä nukkumaan?
Toistuvat ankarat laihdutuskuurit ja painonnousut jättävät jälkensä elimistöön. Ellei elämäntapoja muuteta, aina kun paino nousee entisiin lukemiinsa, kehossa on entistä enemmän rasvaa. Tämä johtuu siitä, että ankaran ja nopean laihdutuskuurin aikana painonpudotus verottaa etenkin lihaskudosta. Epäonnistuneen kuurin jälkeen kehoon on siis kertynyt prosentuaalisesti entistä enemmän rasvaa, kun taas lihasmassa on vähentynyt.
Aineenvaihdunta on painon jojoilun jälkeen aikaisempaa tehottomampaa, sillä lihas- ja rasvakudosten energiankulutus eroaa toisistaan. Lihaskudos kuluttaa paljon energiaa, kun sen sijaan rasvakudos kuluttaa vain vähän energiaa, sillä se ennen kaikkea varastoi sitä.
Jos lihaskudokset ovat päässeet hupenemaan laihdutuskuurin myötä, kilot tulevat helposti takaisin.
Koska aineenvaihdunta on kuurien myötä hidastunut, tavoitepainon säilyttämiseksi on syötävä jatkuvasti entistä vähemmän. Koska ruokahalu ei ole pikakuurin aikana ehtinyt muuttua miksikään, paino nousee vikkelästi entistä korkeampiin lukemiin.
Jos pitkän päälle tehottomia pikakuureja jatketaan vuosi toisensa perään, paino todennäköisesti nousee pikku hiljaa kilokaupalla, ja aineenvaihdunta säätyy pysyvästi säästöliekille. Myös kyky erottaa nälkä ja mieliteko voivat hämärtyä, mikä vaikeuttaaa painonhallintaa entisestään.
Aineenvaihduntaansa pystyy onneksi kuitenkin vaikuttamaan, ja pysyvä laihtuminen on mahdollista, vaikka takana olisikin useita epäonnistuneita yrityksiä. Tämä kuitenkin edellyttää ruokavalion pysyvää muuttamista."
Joo, saattaa pitää paikkansa jos on kyse muutenkin paljon tai edes normaalisti kuluttavista henkilöistä, mutta tämä ei suinkaan koske kaikkia. Ensinnäkään kaikkien kropat eivät reagoi tuolla tavoin ja tuollaisiin dieetteihin. Toiseksi kun puhutaan tuollaisesta mahdollisesta reagoinnista niin tuo ei koske heitä joilla muutenkin on hyvin alhainen kulutus, koska se alhainen kulutus on joillekin se luonnollinen tila. Ja maalaisjärkikin sanoo että jos henkilöllä on alhainen kulutus ja ylipainoa niin pakko sitä saatavaa energiaa on vähentää entisestään jotta ei lihoisi tai voisi jopa laihtua.
Sitä en voi ymmärtää miksi erilaisuuden hyväksyminen tuntuu olevan joillekin ihmisille kovin vaikeaa.
juuri siitä, että ihmisillä ei ole malttia laihdutuksessa. Halutaan tuloksia viikossa tai kahdessa, pinna palaa, jos ei parissa kuukaudessa ole saatu 10 kiloa pois. Juuri näillä ihmedieeteillä ym. 500 kalorin dieeteillä viedään vain arvokas lihasmassa (ainakin ehkäistään sen syntyminen), mitä jää jäljelle- läskiä! Ja sitten perustellaan kun minulla on alhainen aineenvaihdunta, enkä voi syödä mitään kun lihon- no ei varmasti voi syödä. Itse olen maltilla saanut painon pois ja oikeasti lihasmassaa tilalle ja minulla on lapsia ja raskauksista on jäänyt kiloja! Mutta tiedän myös sen, että puolesta vuodesta- vuoteen on varattava aikaa (joskus jopa enemmän), että tulos alkaa näkyä. Kun kerralla hankkii läskin tilalle lihasta, voi joskus nauttia siitäkin, että voi syödä kaikenlaista eikä kaikkea tarvitse piirulleen laskea. Ja ihan oikeasti, ei 500 eikä 600 kcal dieeteillä voi taata, että lihasmassaa tilalle kasvaisi, valitettavasti. Jo kaikki elimistön prosessit tarvitsevat riittävän määrän oikeassa suhteessa ravintoaineita. Ihminen on luotu liikkumaan, ravinto ja liikunta on lääkkeemme. Jo esim. hormonitoimintamme säätely tarvitsee riittävän määrän oikeassa suhteessa eri ravintoaineita. Mutta elelköön kuka haluaa 500 kcal dieeteillä ja kantakoon rahansa apteekkiin ja lääkäreille ym. instansseihin.
Nyt et lukenut tätä keskustelua kunnolla!
Tuosa edeltävässä viestissähän nimenomaan korostettiin sitä että energiantarve on erittäin yksilöllistä ja sinä puhut omassa viestissäsi taas normi maija meikäläisestä joka lihoo ja laihtuu normitaulukoiden mukaan.
Nyt ei ollut kyse siitä että normikuluttajan raskaudet vaikuttaisivat jne jne vaan siitä että heillä joilla on LUONNOSTAAN ALHAINEN KULUTUS raskaudet, tiheästi saadut lapset ja ikä vaikuttavat (usein, ei toki kaikilla heilläkään) niin että liikakiloista on entistä vaikeampi päästä. Tai siis raskaudet ja ikä usein tuovat niitä kiloja kun kropassa tapahtuu sellaisia muutoksia että sitä painoa tulee helpommin (ja ehkä hieman 'salakavalasti'). Lasten ollessa pieniä ei useinkaan jää riittävästi aikaa liikunnallekaan yms ja kun on kyse henkilöstä jolla jo luonnostaan on hyvin alhainen kulutus niin tämä tekee aika vaikean tilanteen kun tuo kulutus iän myötä entisestään laskee.
Kuten sanot niin ravinto ja liikunta on lääkkeemme vai miten se nyt menikään.. mutta ota huomioon että se ravinnon ja liikunnan määrä/tarve EI ole kaikilla sama. Toiset tarvitsevat hyvin vähän ravintoa siinä missä joku toinen tarvitsee enemmän. Ota vielä huomioon sellainenkin seikka että nälän ja kylläisyyden tunteella ei ole paljoakaan tekemistä sen todellisen tarpeen kanssa.
niitä perusteluja, miksi ja monellako näitä alhaisia kaloridieettejä on. Minkä kokoisia ja ikäisiä ihmisiä. Ei varmasti ole järkevää aivan itse lähteä syömään noin vähän, ennen kuin asiaa on tutkittu, vaarassa voi olla ettei eri ravintoaineita saakkaan tarpeeksi.
itse ainakin löysin näin palstalle eksyneenä heti tästä ketjusta usean tarinan. taitavat olla kaikki keski-ikäisiä naisia ja pienikokoisia.
Joo, tuossa viestiketjussa oli useampikin tarina ja esimerkki ihmisistä joilla on hyvin alhainen kulutus ja laihduttamisen vaikeudesta kun niitä kiloja on matkan varrella jäänyt mukaan.
Ei me kaikki olla pienikokoisia tai keski-ikäisiä joilla on hyvin alhainen kulutus. Minulla on ollut _aina_ hyvin alhainen kulutus, tosin olen myös _aina_ liikkunut todella paljon. Kun sain lapsia sitä liikuntaa en pystynyt samoissa määrin enää harrastamaan kuin aikaisemmin ja siinä tuli sitten vähän ylimääräisiä kiloja, jotka nyt on todella vaikea saada pois kun minäkin alan keski-ikäistymään ja iän vaikutukset vaikuttavat tähän kulutukseen ja laihtumiseenkin. Olen 172cm ja 81kg, enkä oikein kyllä miellä itseäni pienikokoiseksi..
Olet varmaan huomannut, että meitä, joiden kulutus on jo luonnostaan alhainen, ei oikein tahdota ottaa vakavasti :)
Ohjeet laaditaan keskiverto-matin ja maijan mukaan, vaikka pitäisi laatia ne ohjeet vaikka iän, sukupuolen ja hormonikierron mukaan.
Eniten se päätös muuttaa elämäänsä ja tehdä siitä pysyvää on vaikeaa.
Ei ole enää paluuta samaan ruokamäärään kun nuorempana ja mitä enemmän painoa saa pois, sitä vähemmän saa jatkossakaan syödä.
Kurjaa, mutta totta.
Mitä jos kokeilet ensin jotain 1000kcal/pvä ja testaat tapahtuuko kuukaudessa mitään?
Jos ei, sitten vähän vielä pois ja hyvä olisi ehkä hakea vitamiinipurkki varoiksi, että saa kaikki ravinteet varmasti.
Tsemppiä, kyllä onnistut jos vaan jaksat ja ensikevättä voi ajatella uutena hoikkana minänä! :)
Joo, ärsyttävää kun ei oteta vakavasti. Tässä näiden kilojen kanssa kamppaillaan ja tiedostan että minun on mentävä reippaasti tuion tuhannen kalorin alle jotta saan painoni hallintaan. Vitamiinipurkit ovat mukana jo nyt.
Vaihtakaa nee puuduttavat lenkit, ravistelkaa kehoanne jollain toisella tapaa, menkää vaikka kuntosalille! On se aineenvaihdunta sitten mitä vaan, lihakset kuitenkin kuluttaa enemmän ihan missä tilassa tahansa olette! Mutta pidempijänteisyyttä, hitaasti hyvä tulee :)
En tiedä mistä tuonkin kommentin tänne lynttäsit koska en ole huomannut että kukaan olisi liikunnasta noin yksityiskohtaisesti tässä viestiketjussa puhunut. Lihaskunto on toki tärkeää, mutta jos haluaa rasvaa polttaa niin aerobinen liikunta kohtuullisella sykkeellä ja tarpeeksi pitkään ja usein harjoitettuna tekee ihmeitä. Tähän ovat hyviä juuri ne lenkit, pitkät kävelyt ja spinning. Monipuolisuus liikunnassa on hyväksi meille kaikille, mutta sitä liikuntaa on myös harjoitettava tarpeeksi usein ja tarpeeksi pitkään kerralla jos näkyviä tuloksiakin haluaa.
Että kaikki on nyksilöällistä ja kqaikilla on erilainen kroppa ja kulutus ja siten ei voi olla mitään takuuvarmoja laihdutusmenetelmiäkään. Jos on pieni kulutus niin sehän on selvä että kalorim,äärää on vähennettävä tarpoeeksi että tulee jokun ero ja voi laihtua. Sen sijaan jos jollain on se peruskulutuskin jo iso niin voi syödä kunnolla ja silti laihtua. Ei kukaan sen vuoksi ole parempi tai huonompi ihminen tai enemmän oikeassa tai väärässä.
ihmiset ovat hyvin taulukkoriippuvaisia ja kaikkea joka ei sovi siihen sorsitaan.
Syy siihen, miksi näitä 600kcal/päivä diettejä on olemassa, on se että niillä laihtuu! Tulokset painossa näkyvät pian, ja yleensä niitä jaksaa noudattaa juuri sen verran, että saa pari kiloa pois. Se yleensä riittää siihen, että dietistä kertoo kaverille, ja sitä kokeilee uudestaan tarpeen tullen.
Mutta pidemmällä aikajaksolla kilojen tippuminen tyssää ja repsahdus ja masennut iskevät. Siinä sitten helposti jää junnaamaan noiden parin kilon väliä ylös ja alas, niinkuin itselläni on usesti käynyt.
Ja mitä aineenvaihduntaan tulee... eri ihmisillä ON eri energiankulutus, riippuen perimästä, hormoneista, iästä, tms. Ihmisen kalorinkulutusta ei voi laskea pelkällä pituus-paino-ikä-aktiivisuus -kaavalla. Mielestäni juuri nämä laskurit ovat suurimpia syypäitä ihmisten muottiin sullomiselle. Niihin sitten yrittää luottaa, vaikkeivät ne SINUSTA mitään tiedä.
Itselläni on myös "epänormaali" aineenvaihdunta, jonka vuoksi lihon pari - neljä kiloa viikossa, jos noudatan ravintoterapeutin ohjeita. Olen nuori (26v), normaalipainoinen, rasvaprosenttini on 21 enkä syö hormonivalmisteita, eli syy ei voi olla mikään näistä.
Jäljelle jää selitykseksi, että olen vain syntynyt kuluttamaan vähemmän kaloreita kuin "normi ihminen". Uskon, että kyseessä on yksinkertaisesti pohjoinen geeniperimä. Lumessa, kalastuksella ja keräilyllä eläneitä ja kehittyneitä ihmisiä vain ei voi verrata keski- ja etelä euroopan lämpimillä seuduilla kehittyneisiin ihmiskansoihin. Tämä ravitsemusterapeutillinen eroavaisuus ihmisrotujen energiantarpeiden välillä on todettu ja tunnustettu monien ihmisryhmien kohdalla, (mm. Australian Aboriginaalit). Kuitenkin kaikki ihmiset pyritään sullomaan samaan kaavaan joka määrää, kuinka paljon voit syödä. Sula mahdottomuus.
Kannustan kaikkia löytämään, kehoanne kuunnellen ja kommellustenkin kautta OMAN tasapainonne kulutuksen ja ravitsemuksen välillä. Kyllä omaa sisintään kannattaa kuunnella enemmän kuin laskureita ja terapeutteja.