Kirjoitan aiheesta, joka on jokaiselle (ainakin nuoremmalle) asianajotoimistossa työskentelevälle lakimiehelle, muttei juurikaan laajalle yleisölle, tuttu ja surullinen itsestäänselvyys.
Suurin osa keskikokoisista ja suurista asianajotoimistoista on keskittynyt Helsingin seudulle. Kuten kaikki näissä toimistoissa työskentelevät nuoret lakimiehet tietävät, työnteko tapahtuu vakiokuukausipalkoilla ilman mitään ylityökorvauksia tai muutakaan pakottavan työaikalainsäädännön edellyttämiä korvauksia. Kyse on siis puhtaista työaikarikoksista. Nuoret lakimiehet työskentelevät viikoittain normaalisti ainakin noin 60 - 80 tuntia ilman mitään ylityökorvausta. Toimistoissa ei toteuteta minkäännäköistä työaikakirjanpitoa todennäköisesti yksinomaan ym. rikosten peittelemiseksi.
Koomisinta tilanteessa on lakimiesten "edunvalvoja" lakimiesliitto, joka toimenkuva koostuu käytännössä erilaisten palveluiden tarjoamisesta lakimiehille. Mitään edunvalvontaa liitto ei tällä sektorilla harjoita. Lakimiesliitto on varmasti tietoinen tässä kuvatuista epäkohdista, muttei ole koskaan tehnyt eikä varmasti tulekaan tekemään asialle yhtään mitään. Käytännössähän vallitsevan käytännön paljastaminen merkitsisi eräänlaista vallankumousta asianajosektorilla, kun toimistojen tulokset laskisivat yhtäkkisesti lain vaatimiksi kohonneiden työntekijäkustannusten seurauksena tai vaihtoehtoisesti pienempinä toimeksiantomäärinä kasvaneiden ylityökustannusten välttämiseksi.
Alan työntekijät eivät asialle voi tehdä mitään, koska minkäännäköistä järjestäytymistä ei ole, eikä kukaan ymmärrettävästi uskalla uhrata itseään "asian puolesta" kun varmuutta muiden tuesta ei ole. Ei siis uskalleta lähteä järjestäytymään. Tämänkään asian eteen lakimiesliitto ei ole koskaan tehnyt mitään.
Kiinnostavan tästä kysymyksestä tekee myös se, etteivät työaikavalvontaa toteuttavat viranomaiset ole koskaan kiinnittäneet huomiota saati puuttuneet näin systemaattiseen työaikalainsäädännön rikkomiseen. Asianajosektorilla työskentelevät lakimiehet eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä, mutta pakottava työlainsäädäntö heihinkin soveltuu, tai ainakin pitäisi soveltua.
Käytännössä tilanne on siis se, että nuori lakimies työskentelee standardina päivässä ainakin 2,5 tuntia yli normaalin työajan ja aina ilmaiseksi. Mikäli ylitöitä tehdään välillä jopa 12 tuntia normaalin työajan jälkeen, ei tästä saa mitään korvausta. Tilanne on suoranaisesti järkyttävä ja kyse on tosiasiassa enemmän tai vähemmän "orjatyöstä".
Tämä olkoon selvennyksenä myös niille ei-lakimiehille, joiden käsitys lakimiesten tulotasosta vastaa viime aikoina lehdissä esitettyjä asianajajien palkkioita. On syytä erottaa nämä asianajajat eli omistamansa asianajotoimiston osakkaat sekä näissä toimistoissa työskentelevät nuoret lakimiehet. Jälkimmäiset kun eivät saa mitään korvausta normaalin työajan ylittävästä työstä ja työskentelevät näin tuntipalkalla, joka aina ilmaisen, naurettaviin tuntimääriin nousevan ylityön seurauksena putoaa epäinhimilliselle tasolle.
Ongelmana tämä kohdistuu nimenomaan nuoriin lakimiehiin, jotka eivät ole päässeet toimistoissa käytettävien provisio- tai bonusjärjestelmien piiriin. Näiden järjestelmien myötä epäinhimilliset työmäärät ainakin korvataan rahallisesti. Bonusjärjestelmiin pääseminen edellyttää kuitenkin tyypillisesti parin vuoden työskentelyä tässä kuvatulla "orjavaihteella". Harvinainen kierre ei lienekään se, että ennen bonuksiin pääsemistä, työntekijä on niin loppuun ajettu että vaihtaa työpaikkaa, jonka seurauksena hänen paikkansa ottaa uusi ilmaiseksi ylitöitä tekevä nuori lakimies.
Pohtikaa ja kommentoikaa...
Suurin osa keskikokoisista ja suurista asianajotoimistoista on keskittynyt Helsingin seudulle. Kuten kaikki näissä toimistoissa työskentelevät nuoret lakimiehet tietävät, työnteko tapahtuu vakiokuukausipalkoilla ilman mitään ylityökorvauksia tai muutakaan pakottavan työaikalainsäädännön edellyttämiä korvauksia. Kyse on siis puhtaista työaikarikoksista. Nuoret lakimiehet työskentelevät viikoittain normaalisti ainakin noin 60 - 80 tuntia ilman mitään ylityökorvausta. Toimistoissa ei toteuteta minkäännäköistä työaikakirjanpitoa todennäköisesti yksinomaan ym. rikosten peittelemiseksi.
Koomisinta tilanteessa on lakimiesten "edunvalvoja" lakimiesliitto, joka toimenkuva koostuu käytännössä erilaisten palveluiden tarjoamisesta lakimiehille. Mitään edunvalvontaa liitto ei tällä sektorilla harjoita. Lakimiesliitto on varmasti tietoinen tässä kuvatuista epäkohdista, muttei ole koskaan tehnyt eikä varmasti tulekaan tekemään asialle yhtään mitään. Käytännössähän vallitsevan käytännön paljastaminen merkitsisi eräänlaista vallankumousta asianajosektorilla, kun toimistojen tulokset laskisivat yhtäkkisesti lain vaatimiksi kohonneiden työntekijäkustannusten seurauksena tai vaihtoehtoisesti pienempinä toimeksiantomäärinä kasvaneiden ylityökustannusten välttämiseksi.
Alan työntekijät eivät asialle voi tehdä mitään, koska minkäännäköistä järjestäytymistä ei ole, eikä kukaan ymmärrettävästi uskalla uhrata itseään "asian puolesta" kun varmuutta muiden tuesta ei ole. Ei siis uskalleta lähteä järjestäytymään. Tämänkään asian eteen lakimiesliitto ei ole koskaan tehnyt mitään.
Kiinnostavan tästä kysymyksestä tekee myös se, etteivät työaikavalvontaa toteuttavat viranomaiset ole koskaan kiinnittäneet huomiota saati puuttuneet näin systemaattiseen työaikalainsäädännön rikkomiseen. Asianajosektorilla työskentelevät lakimiehet eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä, mutta pakottava työlainsäädäntö heihinkin soveltuu, tai ainakin pitäisi soveltua.
Käytännössä tilanne on siis se, että nuori lakimies työskentelee standardina päivässä ainakin 2,5 tuntia yli normaalin työajan ja aina ilmaiseksi. Mikäli ylitöitä tehdään välillä jopa 12 tuntia normaalin työajan jälkeen, ei tästä saa mitään korvausta. Tilanne on suoranaisesti järkyttävä ja kyse on tosiasiassa enemmän tai vähemmän "orjatyöstä".
Tämä olkoon selvennyksenä myös niille ei-lakimiehille, joiden käsitys lakimiesten tulotasosta vastaa viime aikoina lehdissä esitettyjä asianajajien palkkioita. On syytä erottaa nämä asianajajat eli omistamansa asianajotoimiston osakkaat sekä näissä toimistoissa työskentelevät nuoret lakimiehet. Jälkimmäiset kun eivät saa mitään korvausta normaalin työajan ylittävästä työstä ja työskentelevät näin tuntipalkalla, joka aina ilmaisen, naurettaviin tuntimääriin nousevan ylityön seurauksena putoaa epäinhimilliselle tasolle.
Ongelmana tämä kohdistuu nimenomaan nuoriin lakimiehiin, jotka eivät ole päässeet toimistoissa käytettävien provisio- tai bonusjärjestelmien piiriin. Näiden järjestelmien myötä epäinhimilliset työmäärät ainakin korvataan rahallisesti. Bonusjärjestelmiin pääseminen edellyttää kuitenkin tyypillisesti parin vuoden työskentelyä tässä kuvatulla "orjavaihteella". Harvinainen kierre ei lienekään se, että ennen bonuksiin pääsemistä, työntekijä on niin loppuun ajettu että vaihtaa työpaikkaa, jonka seurauksena hänen paikkansa ottaa uusi ilmaiseksi ylitöitä tekevä nuori lakimies.
Pohtikaa ja kommentoikaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
ehdottaa Sinulle liittymistä Loimaan kassaan.
Vaikka täällä muuta väitetään, ei työnantaja hyvyyttään maksa/nosta Sinun palkkaa.
Työntekoa ei kyllä rajoiteta, kuten olet saanut huomata.
Yksittäinen työntekijä on täysin turvaton neuvottelemaan omista eduistaan.
Jaksamista valitsemallasi uralla!!
... kuin että noin asiat menevät, kun työntekijäpuoli ei ole järjestäytynyt. Jokainen vääntää omat työehtonsa työnantajansa kanssa niin hyväksi, kuin ne saa. Jos uskaltaa mitään sanoa.
Ainoaksi lääkkeeksi tuohon voisin sanoa, että palkansaajana työskentelevien lakimiesten pitäisi yhdistää rivinsä ja yhdestä suusta kajauttaa työnantajille tiukka EI tuollaisille ylityönteettäjille. Kun saisi jollain tavalla rivit kuntoon ja olisi sellainen "yhteis-porukka" tässä asiassa, niin voisi olla paikallaan perustaa ammattiyhdistys tai vaikka useitakin, jos potkua eri puolilla sellaisten pyörittämiseen riittää. Sitten se yhdistys tai yhdistykset neuvottelemaan jäsenyyttä jostain ammattiliitosta. Tod.näk. jokin Akavalainen liitto voisi tulla kysymykseen, tai eihän sitä tiedä vaikka ne työelämän ja työsuhteen asiat ja ongelmat olisivat vastaavanlaisia jonkin toimihenkilöliitonkin kanssa.
Voisi kai melkein sanoa, että mitä korkeammin koulutetuista yksityisellä sektorilla työskentelevistä ihmisistä on kyse, sitä heikommalla tolalla heidän työsuhdeturvansa on tämän kaltaisissa asetelmissa. Itse näkisin, ja olen kuullutkin, että tällainen työelämän edunvalvonta ei oikein sovi korkeasti koulutettujen ihmisten "imagoon". Heidänhän pitäisi pystyä hoitamaan omat asiansa fiksusti ja filmaattisesti ilman mitään ammattiliittoja. Ehkä jo sana "ammattiliitto" kalskahtaa sananakin työväen toiminnalta, minkä käsitteen kanssa he myös eivät halua tulla yhdistetyksi millään lailla.
Mun mielestä näissä hommissa on kuitenkin siitä samasta asiasta kyse, oli sitten herra tai narri kyseessä: vuorokaudessa on tunteja 24 kappaletta ja tietty tuntimäärä pitäisi nukkuakin. Sitten jos on perhettä, niin senkin kanssa pitäisi ehtiä elämään ja olemaan muutenkin. Työstä pitäisi saada vielä sen verran tuloja, että sillä tulee toimeen siinä maassa, missä töitä tehdään ja asutaan.
Se on sitten vähän valintakysymys, että "Onko työ minua varten?" vai "Olenko minä työtä varten?".
Kurkkasin asiaa vielä sen verran, että Lakimiesliitto on Ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunnan (YTN) jäsen. Eli teoriatasolla tällainen järejstäytyminen onkin olemassa. Liekö lakimiehille mitään omaa työehtosopoimusta kuitenkaan olemassa? Ainakin tuolta lakimiesliitosta pitäisi saada tieto siitä, onko olemassa työehtosopimusta, mistä löytyvät työehdot työaikalain, työsopimuslain ja työsuojelupykälien lisäksi.
Kai te lakimiehinä kuitenkin ymmärrätte, ettei alle sen ole mitään syytä tehdä töitä, mitä laki ja sovellettavat sopimukset sisältävät? Jos te ette pysty valvomaan omia etujanne edes lakiin nähden, niin joku ilkeämielinen voisi jopa ajatella, että miten kukaan uskaltaa teidän asiakkaaksikaan ruveta?
Jos ei homma käytännössä meinaa toimia, niin ei muuta kun keräät porukan reippailta lakimiehiä ja alatte pöllyttelemään lakimiesliittoa teidän asioidenne suhteen. Pistätte kyselyä, että mitäs tämä edunvalvonta oikein on käytännössä? Kun kansa saa lukea esim. Hesarista suivaantuneiden lakimiehien avointa kirjettä lakimiesliitolle, kun liitto ei hoida heidän etujaan, niin kyllä siellä ainakin puhetta asiasta tulee, jos ei muuta. Oma veikkaukseni on, että muutakin.
Olen tällä hetkellä ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija ja olen ajatellut uraa asianajotoimistossa. Kiinnostaisi kovasti asianajajan ura, mutta minulla ei ole mitään kokemusta asianajajan työstä.
Onko totta, että nuorten lakimiesten olot ovat näinkin huonot, eikä lakimiesliitto tee mitään. Paljonko tälläinen nuori lakimies sitten tienaa kuukaudessa? Onko se lähinnä hanttihommaa, että osakkaat ottavat kaiken kunnian ja lakimiehet tekevät huonoimmat hommat vai miten asianajotoimistoissa oikein menetellään? Mitä tekevät osakkaat ja mitä vastavalmistuneet juristit tai varatuomarit?
Ps: muukin tieto asianajoelämästä olisi tärkrää
Kypsynyt lakimies. Et todellakaan ole yksin. Tämä on aihe, joka pitäisi saada suuren yleisön ja varsinkin asianajotoimistojen asiakkaiden tietoisuuteen. Henkilökohtaisesti vaihtaisin sellaisen toimiston asiakkaaksi, jossa työntekijöitä kohdellaan, jollei hyvin, niin ainakin lain edellyttämällä tavalla.
Työskentelen asianajotoimistossa vakiokuukausipalkalla, joka on huomattavasti alle liiton suositusten. Ylitöitä teen säännöllisesti. Ylityökorvauksia tai muita korvauksia en saa.