Nyt se ikävä iski...
Miesystäväni lähti aamulla tyttärensä kanssa kolmeksi viikoksi kotimaahansa.
Olen tosi onnellinen hänen puolestaan, koska hän odottanut matkaa todella paljon (ei ole pariin vuoteen nähnyt perhettään). Mutta tuntuu todella pitkältä ajalta olla kolme viikkoa yksin... sitä vaan kaipaa toisen läheisyyttä ja vierellä oloa.
Uskon ajan menevän nopeasti, kiitos kiireisen työn, mutta ajatus kolmesta viikosta tuntuu pitkältä. Onneksi on puhelin, mese ja sähköposti.
Tosin tuntuu turhalta voivotella asiaa, kun monen rakas asuu toisessa maassa ja näkevät harvoin. Minä onneksi tiedän päivän kun rakkaani tulee takaisin.
Keväällä mennään sitten yhdessä kyseiseen maahan lomalle :)
Jaksamisia teille kaikille joiden rakkaat ovat muualla kuin fyysisesti vierellänne !
Miesystäväni lähti aamulla tyttärensä kanssa kolmeksi viikoksi kotimaahansa.
Olen tosi onnellinen hänen puolestaan, koska hän odottanut matkaa todella paljon (ei ole pariin vuoteen nähnyt perhettään). Mutta tuntuu todella pitkältä ajalta olla kolme viikkoa yksin... sitä vaan kaipaa toisen läheisyyttä ja vierellä oloa.
Uskon ajan menevän nopeasti, kiitos kiireisen työn, mutta ajatus kolmesta viikosta tuntuu pitkältä. Onneksi on puhelin, mese ja sähköposti.
Tosin tuntuu turhalta voivotella asiaa, kun monen rakas asuu toisessa maassa ja näkevät harvoin. Minä onneksi tiedän päivän kun rakkaani tulee takaisin.
Keväällä mennään sitten yhdessä kyseiseen maahan lomalle :)
Jaksamisia teille kaikille joiden rakkaat ovat muualla kuin fyysisesti vierellänne !
Vastaukset 6
Vanhimmat
....onko miesystäväs pohjois-afrikasta?
ei ole
jonkun kanssa???? sitähän se....
Tiedän tunteesi aivan hyvin..itselläni oma mies on tällä hetkellä omassa maassaan,mutta nyt olemme jo voiton puolella..mieheni tulee kotiin jo tiistaina!
Aika äkkiä se kuukausi meni vaikka luulin jo kuolevani ikävään!
Koita jaksaa,onneksi päivät menee nopeasti,mutta illat oli se vaikein juttu!!
Saanko udella mistä maasta miehesi on?
Oma mieheni on afganistanista,joten vielä se jatkuva sota,pommit ym siellä lisäsi pelkoa olla yksin kotona!onneksi kaikki meni hyvin ja saan käpertyä tiistaina mieheni kainaloon!!
tuossa pientä lohdutusta sinulle,jaksamista!
http://www.youtube.com/watch?v=o7oY-1Odchs&mode=related&search=
... voimia tässä tarvitaan...
Herranjestas.. eka päivä vasta menossa ja niin kauhea ikävä, itku pukkaa väkisin silmään kokoajan. Tosin kokemuksesta tiedän että ensimmäinen päivä pahin, sitten helpottaa. Onneksi vuorotyö pitää kiireisenä.
Hän on kotoisin arabimaasta, ei sen enempää.
Nautihan tiistaista minunkin edestä :) Ihana tietää että se päivä tulee minullekin vielä kun saan hänet takasin tänne...
Kyllä kuule täälläkin on itkut itketty moneen kertaan,se rakkaus on vaan maailman kaunein asia,ikävä,joka tulee väistämättä jo heti samana päivänä,on aivan normaalia...se on vaan niin vaikeaaa olla yksin!
Juuh mulla onnenpäivä kohta edessä,kiitos!Kyllä on juhlantuntua ja pientä säpinääkin sattaa tiedossa olla:)
Yritä jaksaa..aika menee kyllä nopeasti!
-----