Kertokaa miehet pitääkö paikkansa että miehet pitävät parisuhteen aikanakin naisista joita on vaikeampaa saavuttaa henkisesti ja fyysisesti (kuten urheilijat ja "omistautuneet uranaiset"), vai merkitseekö se vain sitä että mies ei ole oikeasti rakastunut jos haluaa enemmänkin vain omaa tilaa.
Omassa suhteessani olen huomannut saavani jonkin verran parempaa kohtelua kun olen ollut etäinen tai uppoutunut johonkin muuhun. Tämä tuntuu tavallaan hullulta, että pitäisi alkaa näyttelemään ettei nyt niin paljoa välitäkään. Monessa tapauksessa tuntuu siltä että jos nainen on todella rakastunut ja sitoutunut suhteessa, ja se konkreettisesti näkyy, miehen kiinnostus loppuu helpommin. Vai johtuuko tämä kenties siitä että suhde on suunniteltu liian läheiseksi kun pitäisi sen sijaan antaa enemmän tilaa kummankin "omille jutuille"?
Vai tulisiko naisen tosiaan parisuhteen aikanakin kohdella miestä "elämän jälkiruokana"?
Onko ylipäätään olemassa miehiä, joille rakkaus ja suhde toiseen olisi se elämän tärkein asia ja muut, kuten ura tulevat sen jälkeen? Onko miehiä jotka ovat valmiita tekemään paljon parisuhteen eteen? Tuntuu että naiset ovat luonnostaan taipuvaisia sitoutumiseen ja kodin rakentamiseen, entä miehet? Haluaisin ainakin uskoa että minäkin voisin saada parisuhteen osalta myös mieheltäkin enemmän kuin puolittaista kohtelua, jotta suhteessa voisi oikeasti tuntea saavansa rakkautta.Minkä takia siinä nyt ylipäätään ollaan..
Omassa suhteessani olen huomannut saavani jonkin verran parempaa kohtelua kun olen ollut etäinen tai uppoutunut johonkin muuhun. Tämä tuntuu tavallaan hullulta, että pitäisi alkaa näyttelemään ettei nyt niin paljoa välitäkään. Monessa tapauksessa tuntuu siltä että jos nainen on todella rakastunut ja sitoutunut suhteessa, ja se konkreettisesti näkyy, miehen kiinnostus loppuu helpommin. Vai johtuuko tämä kenties siitä että suhde on suunniteltu liian läheiseksi kun pitäisi sen sijaan antaa enemmän tilaa kummankin "omille jutuille"?
Vai tulisiko naisen tosiaan parisuhteen aikanakin kohdella miestä "elämän jälkiruokana"?
Onko ylipäätään olemassa miehiä, joille rakkaus ja suhde toiseen olisi se elämän tärkein asia ja muut, kuten ura tulevat sen jälkeen? Onko miehiä jotka ovat valmiita tekemään paljon parisuhteen eteen? Tuntuu että naiset ovat luonnostaan taipuvaisia sitoutumiseen ja kodin rakentamiseen, entä miehet? Haluaisin ainakin uskoa että minäkin voisin saada parisuhteen osalta myös mieheltäkin enemmän kuin puolittaista kohtelua, jotta suhteessa voisi oikeasti tuntea saavansa rakkautta.Minkä takia siinä nyt ylipäätään ollaan..
Vastaukset 6
Vanhimmat
pelkkä koti ja parisuhde riittää.
Nainen saa vapaasti olla pesänrakentaja, jos niin haluaa, mutta itse ainakin tarvitsen kaverit ja harrastukset työn ja parisuhteen lisäksi. Onneksi oma rouva on ns. aktiivinen nainen, jolla omia menoja ja tekemisiä riittää. Ei tarvitse jatkuvasti olla niin kuin paita ja perse. Silloin kun ollaan kaksistaan, niin siihen tulee enemmän panostettua, kun ei ole niin jokahetkistä.
"Tämä tuntuu tavallaan hullulta, että pitäisi alkaa näyttelemään ettei nyt niin paljoa välitäkään."
-eikö sulla ole mitään muita mielenkiinnon kohteita kuin mies/suhde, joihin voisit aidosti uppoutua, niin ettei tarvitsisi näytellä?
-eikö se ole välittämistä, että annat toisen uppoutua muihinkin juttuihin (eli annat sitä omaa tilaa)?
Se mitä nimität sitoutumiseksi, saattaa miehen näkökulmasta tuntua sitomiselta.
Itse olen valmis sitoutumaan ja kuulun niihin miehiin, jotka pitää siitä kun nainen on aloitteellinen, tunteellinen, rakastava ja myös näyttää sen kaiken. Eli en ala perääntymään.
ulkoa päin? Itse olen törmännyt vain niihin joiden kanssa täytyy pitää peliä ettei kiinnosta. Tai sitten mua ei oikeasti ole kiinnostanut, ja ne miehet ovat halunneet mua sitä enemmän, mitä enemmän olen torjunut.
Jos kiinnostuneelle miehelle ilmaisee olevansa jollain tasolla kiinnostunut (tututstumaan, ottamaan selvää millainen on tämä mies ja siitä katsomaan voisiko toimia edes omasta mielestä) niin se mies on sitten äkkiä menettänyt kiinnostuksensa. Sitähän ei sitten millään viritä uudelleen.
Olen tullut siihen tulkoseen että täytyy joko hyväksyä mies, jota lähes inhoan tai oppia nuo naisten pelit kunnolla tai olla loppuikäni yksin. Minulle kun riittäisi yksi sopiva mies.
Olisipa mielenkiintoista tavata edes yksi mies joka on kuten sen sanot. Mistähän kaltaisesi tunnistaisin?
Enpä kyllä osaisi sanoa mitään ulkoisia piirteitä mistä tunnistaisi. Baarista mua/meitä ei ainakaan löydä. Kaltaiseni löytäminen voi olla ehkä hakuammuntaa ja hyvässä lykyssä voit osua..heh.
Sä olet selkeesti törmännyt näihin miehiin, jotka tykkää metsästää ja heti kun nainen on alkanut näyttämään itsekin kiinnostustaa, niin se miehen kiinnostus tyssää siihen.
Mä en edes jaksaisi koskiskella naista, joka on kylmä mua kohtaan ja näyttää ettei kiinnosta. Ajattelen, että jos en kelpaa sellaisena kuin olen, niin hyvästi vaan.
miettinyt tuota samaa asiaa ja tullut siihen tulokseen, että varsinkin semmoiset miehiset miehet eivät kestä liian pitkiä jaksoja läheisyyttä kerrallaan. Se jotenkin imee niiden voimat tyhjiin ja sitten ne haluaa omaa tilaa saadakseen voimansa takaisin. Tunteiden maailmassa eläminen voi olla vaikeaa miehelle, joka on tottunut elämään lähinnä päässään. Ajan kanssa asia voi helpottua, jos nainen on fiksu ja osaa opettaa miehelle läheisyyden hienoja puolia. Jotkut miehet ei varmaankaan opi koskaan, eikä semmoisten kanssa kannatakaan alkaa suhteeseen.
Se, mikä naiselle on just sitä hyvää parisuhteessa ei sitä miehelle välttämättä olekaan. Se, mikä miehelle on parisuhteessa hyvää, ei naiselle riitäkään. Miehelle hyvää parisuhteessa voi olla vaikkapa se alkutilanne, missä ei tunneta toisia vielä turhan hyvin ja kaikki on helppoa ja hauskaa ja jännää. Läheisyys voi olla pelottavaa. Naisen mielestä se suhteen alkuvaihe saattaa olla hauskaa, mutta tavallaan pinnallista ja nainen haluaisi sitä oikeata läheisyyttä.