olemme tapailleet parina viikonloppuna, hän asuu kaukana, ja tuli käymään luonani. Viimeisellä kerralla menimme sänkyyn, se oli hyvää. Nyt en enää kuule hänestä! Minulle ei ole koskaan ennen käynyt näin! Okei, hankala sanoa synkkaisiko meillä pidemmän päälle ja kannattaisiko tämä juttu edes, mutta tuntuu vähän ikävältä ettei hänestä enää kuulu! Vähän hyväksikäytetty olo, vaikka mies olikin ihan fiksu. Ikävää on sekin, että ehkäisy ei ollut ehkä kaikkein viimeisen päälle, siis osittain suojaamatonta, mitä jos hän on tartuttanut minuun jonkin taudin?! Vaikea kyllä olisi uskoa mutta eihän sitä koskaan tiedä. Aika paskaa. Kyllä nyt jotain pitäisi kirjoittaa ja sanoa suoraan ettei halua enää treffata! Kohteliaasti ja turhia selittelemättä.
Rupean varmaan miettimään tätä tosi paljon, minulle ei ole ennen käynyt näin! Voisin melkein tuntea itseni naiviksi, mutta onneksi en tunne.
Rupean varmaan miettimään tätä tosi paljon, minulle ei ole ennen käynyt näin! Voisin melkein tuntea itseni naiviksi, mutta onneksi en tunne.
Vastaukset 8
Vanhimmat
juuri noin...
Tuo se on kyllä paskamaisin temppu! :/
Tiedän sen..niimpä,miksei voi sanoa suoraan että
ei kiinnosta,sattuuhan se jos tyyppi kolahti mutta
parempi sekin kun vain kadota.Mut jospa sinä soittaisit tai laittaisit viestiä että vois toki ilmottaa jos ei napannu..että pääsee elämäs eteen päin! Tsemppiä sulle kuitenkin!!!
Tohon olen törmänyt muutaman kerran ja minusta se on tosi raukkamaista kun ei uskalleta kertoa suoraa , mutta vika ei ollut sinussa vaan törmäsit keskenkasvuiseen henkilöön.
...miehet, joita olen tapaillut on toimineet samalla tavalla kuin alkup. tapauksessa... Ei tunnu miehissä olevan munaa sen vertaa, että sanoisivat oma-aloitteisesti, ettei kiinnostanut sen enempää.
Kun sitten nainen alkaa kyselemään, niin voivat vastata jotain ympäripyöreitä tai sitten vasta sanoa sentään suoraan. Tosin tässähän vaiheessa naisesta on tehty jo "hirveä takertuja/kyselijä" jos haluaa tietää syyn yhteydenpidon loppumiseen...
*itse just täs tilantees taas*
Varattu mies. Ehkä ottaa taas yhteyttä, kun kotona menee huonosti. Onhan näitä koko Suomi väärällään....sinuna unohtaisin ja jättäisin vastaamatta jos ottaa vielä yhteyttä.
Eli viimeisen kuukauden aikana olen tapaillut erästä miestä ja nyt hänestä ei vain ole enää kuulunut mitään (ja viimeksi juttu jäi tosiaan niin että hänen olisi pitänyt ottaa yhteyttä eikä minun, en nyt jaksa tarkemmin kyseistä tilannetta selittää). Onko tosiaan niin vaikeaa sanoa toiselle, että tämä oli nyt tässä, ei vaan kiinnosta?! Olisi huomattavasti helpompi jatkaa taas eteenpäin. Ei minusta tarvitse pitää mutta haluan, että minua kunnioitetaan!
Näinhän se on, mikähän kumma siinä on, että miehet menettelevät juurikin näin. Sitten sitä jää itse miettimään aina, että mitä ihmettä, tässäkö tämä taas oli. Mitähän mä sanoin tai tein niin väärin että "naps" ja mies lopettaa yhteydenpidon...
Mulle kävi samal taval jälleen tässä kans, kuukausi ehdittiin pitää yhteyttä ja nähdä kolme kertaa (ja sitä ennen tunnettu puolisen vuotta) Ensimmäisen seksikerran jälkeen miehestä tuli etäinen ja yhteydenpito loppui hänen puoleltaan, vielä sentään vastailee viesteihin mutta en jaksanut enää sitäkään. Yksi viesti kuudessa päivässä mitä hänelle laitoin kun ajattelin, että ottaisi itse yhteyttä jos kiinnostaa vielä nähdä.
Mietin kaksi viikkoa (ja näiden viikkojen aikana pidettiin yhteyttä minun aloitteestani parisen kertaa...) ja kirjoitin hänelle lyhyen kirjeen ja annoin käteen. Ajatukset siitä mitä hän ilmeisesti etsi ja mitä minä etsin (tutustumista paremmin häneen) Totesin, että hän menetti paljon. En ota enää yhteyttä mitenkään ja annan olla. Tuskin mies ottaa mitään yhteyttä enää (tosin joudun häntä näkemään viikottain kuitenki olosuhteiden pakosta) Sitä vaan alkaa pikkuhiljaa tottumaan tällaseen ja toteamaan, että kaipa ne on kaikki ukot samanlaisia. Tekisi joku edes poikkeuksen ja sanoisi suoraan, mutta ei.
Meidän yhteydenpito alkoi työasioissa, tosin emme olleet koskaan tavanneet aiemmin. Minä varattu, hän vapaa viikonloppuisä.
Ensin kuulosti siltä, että hän ehdottomasti haluaa tavata kun tulen hänen paikkakunnalleen..
mutta hän tuliki minun paikkakunnalle ja tapasimme.
Tapaamisen jälkeen, joka ei johtanut seksiin, alko sähköpostit vähetä ja nyt hän ei tiedä saako hoitajaa, vaikka alkuun se oli muka jo hoidettu.
Mietin, josko tää perääntyminen johtuu siitä ,että olin tosi paniikissa kun tapasimme en osannut olla oma itseni. Kuvan hän oli nähnyt jo.
Hän itse sanoi että pelkää rakastuvansa,välimatka ja se,että olen varattu ei tee asiaa helpoksi. Nyt vaan sattuu, kun ehdin ihastua.
Joo tiedän, että on väärin kun olen varattu, joten moralisoinnit voitte jättää väliin.