Seurustelusta?

minä tutustuin vaimooni siten, että kysyin kadulla osoitetta ja hän ilmoitti menevänsä samaan suuntaan. Niin sitten kävelimme rinnakkain ja kun hänen oli mentävä tapaamiseensa (ammatiltaan toimittaja) näytti minne minun pitää mennä. Hän oli sen verran miellyttävä henkilö, että peruin oman tapaamiseni ja jäin odottamaan hänen paluutaan. Sitten noin 1,5 tunnin kuluttua tuli ulos ja ehdotin kupillista kahvia "kiitokseksi hänen antamastaan neuvosta". Sitten vaihdettiin puhelinnumerot ja nyt on takana jo 14 vuoden onnellinen avioliitto ja kaksi lasta. Minua erityisesti viehätti hänen huoliteltu ulkonäkö ja tyylikkäät vaatteet, vaikka sitten avioliiton aikana havaitsin, että perheen budjetista menee vähän liikaa vaateostoksiin, mutta kun ilmoitin, että rahat ovat vähissä, sain vastaukseksi: "täytyypä elää säästeliäämmin". Aviooiduimme, koska hän tuli raskaaksi ja ajattelin, että pitäähän lapsella olla isä.

Näin söpön pojan. Olin yhdessä tapahtumassa ja hää oli sit siellä töissä infossa. Mä menin toisen työpaikkani asiossa siihen tiskille ja sit hää autto mua.
Juteltiin ja sit päätettiin tavata tapahtumassa seuraavana iltana. Sitten juteltiin iltayönä neljä tuntia.
Seuraavana päivänä menin hänelle sitten yöksi. Ja se oli sillä selvä. Molemmat vaan heti kiinnostuttiin toisistamme.
Välillä kyllä tulee fiilis "ei tällaista tapahdu oikeassa elämässä."
Etenkin ku oltiin todellakin täysin ventovieraita toisillemme.

Tapasimme baarissa nykyisen poikaystäväni kanssa. Juttu lähti luistamaan ja päädyimme samaan paikkaan yöksi. Juteltiin niin paljon että ei sitte nukuttukaan kuin 1,5 h :P ..mitään fyysistä kanssakäymistä ei vielä tapahtunut, vaikka samassa sängyssä oltiinkin. Aamupäivällä vaihdettiin numerot ja puhuttiin että voitaisi tavata seuraavana viikonloppuna.

Niistä seuraavista treffeistä tulikin sitten kymmenen tunnin pituiset, kun huomattiin miten hyvin viihdytään toistemme kanssa. Tapailtiin muutama viikko, sitten vierailtiin toistemme kodeissa (molemmat siis asuvat vanhempien kanssa) ja tutustuttiin toistemme perheisiin ja siitä se sitten meni seurusteluksi.

Vasta reilu 2 kk on nyt yhdessä pyöritty, mutta molemmat ollaan ensimmäistä kertaa elämässämme rakastuneita. En ole uskonut "sen Oikean" olemassaoloon, mutta nyt on usko muuttunut :)

Ja siinä miehessä (24v) viehättää koko paketti; äärettömän suloinen, romanttinen, luotettava, avoin, hyvä sängyn puolella, on kiinnostunut asioistani ja välittää minusta aidosti, luonnollinen ja rehellinen, yhtä sairas huumorintaju kuin minullakin (pieru-paska-huumoria), samanlaiset perusarvot elämässä, tietyt ilmeet ja eleet, tavat koskettaa... Kaikki