Miksi kaikki naiset haluavat itsellensä pitkän miehen? Mikä kumma siinä on? Itse olen 165cm ja itse koen pitkät miehet jotenkin uhkaavina ja pelottavina(siis useimmiten). Lyhkäisten kanssa mulla on vain aina synkannut paremmin. Tosin hieman pitempi mua kyllä täytyy olla eli sellainen 166-173cm olisi mun ihannemieheni mitta.
Oli vain pakko tulla kertomaan, että kyllä lyhyillekin miehille on kysyntää;) Ettei lyhyiden tarvitse erikseen kysyä.
Oli vain pakko tulla kertomaan, että kyllä lyhyillekin miehille on kysyntää;) Ettei lyhyiden tarvitse erikseen kysyä.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pitkät miehet on kyllä kieltämättä ihkumpia kun tumpit. Mua on aina miellyttänyt isot ja raamikkaat miehet. Mutta makujahan on monia.
Itse olen 165-senttinen neito ja oma mies on 188-senttinen ja hurjan harteikas. Ja sitten kun hän on myös luonteeltaan lutuinen, niin eipä tässä voi nainen juuri muuta toivoa. Iso koko ei vielä tee miehestä ihanaa, mutta jos siihen vielä yhdistetään upea persoonallisuus, niin sitä yhdistelmää ei kyllä voita mikään.
Eli tykkään isoista miehistä, mutta luonne on se mikä ratkaisee. Isokin mies voi todella vastenmielinen paskapää, jos korvien välissä ei toimi mikään.
Olen itsekin 165cm ja katsot sitten mistä näkökulmasta tahansa, olen erittäin hyvin menestynyt elämässä. Ikää lähes 40v. kaunis vaimo, 2 lasta, hieno omakotitalo, Volvo jne.
Kaikki on kiinni itsetunnosta! On totta, että pitkät miehet yrittää lannistaa lyhyempiä, mutta ei saa antaa tuumaakaan periksi.
Jos kuitenkin koet elämän Suomessa ylivoimaiseksi, muuta Etelä-Eurooppaan tai vaikka Thaimaahan (jos haet eksotiikkaa) niin voit tuntea itsesi vähintään keskimittaiseksi.
Mulla on muuten yksi hieno muisto Thaimaasta, kun ensimmäisen kerran elämässä koin olevani pitkä mies.
Onko 193 cm sitten jo ylimittainen ? Eipä ole paljoa kiinnostusta ollut tai en ainakaan ole huomannut :(
ja ihan lääpälläni erääseen mieheen, joka on ehkä noin 170cm ;)
Minusta itsestäni tuntuu että lyhyet miehet usein tuntee olonsa uhkaavaksi lähelläni kun olen heitä pidempi, mikä on harmi. Tykkään kaiken mittaisista miehistä...
pelkästä pituudesta, vaan siitä että miehellä on kokoa. Siis riittävästi myös leveyttä.
Itse olen aina kuolannut todella pitkien miesten perään. Onhan siinä jotain uhkaavaa, kun toinen on parikymmentä senttiä pidempi, mutta pidän siitä. Sitä tuntee itsensä pieneksi ja naiselliseksi. Pitkä ja hoikka mies, nami nami!
Minä olen 174 senttinen naisimmeinen ja olen seurustellut sekä yli kaksimetrisen että alle 170 senttisen kanssa ja kaikkea siltä väliltä ja en ole huomannut, että koko olisi ratkaiseva tekijä. Luonne ja käyttäytyminen yms. on paljon tärkeämpiä kuin pituus.
Unelmoin toki aina harteikkaista 190 pitkistä isoista miehistä, mutta ne on vaan unelmia. Eli eiköhän täällä netin treffipalstoillakin pyritä enemmän toteuttamaan unelmia, joten siksi toiveet on huimia. Totuus on useimmilla varmaan samanlainen kuin itselläni, että ne raamikkaat isot miehet on harvassa ja hyvä niin.
Eikös miehetkin unelmoi muodokkaista pitkäsäärisistä isorintaisista ja totuus on jotain muuta. Päiväunia saa ja pitää olla.
Niin, tällä palstalla ainakin ihaillaan pitkiä...normielämässä olen huomannut, että ihan muut tekijät ratkaisevat naismenestyksessä kuin pituus. Parhaat tietämäni naistenmiehet ovat n. 175-senttisiä, eli totuus on tarua ihmeellisempää...itse en halua pitkää miestä vaan sellainen 170-178 cm on ihanne. Makuja on todellakin monia, ja itse haluan ennemminkin sellaisen suloisen ja söpön miehen, kuin raamikkaan jättiläisen. Ja tiedän paljon muitakin, jotka ajattelevat näin ;) Jokaiselle löytyy varmasti ottajansa. Rakkaus ja rakastaminen ovat ihan eri asioita kuin haaveet ja päiväunet sekä todellisuus. Ratkaisevinta on itsetunto!
Mäkin olen ihmetellyt pituuden ihailua. Itsekin koen ainakin vieraat oikein pitkät miehet vähän pelottavina ennemmin kuin puoleensavetävinä. Olen ihastunut jo monta kertaa lyhyisiin, ja eräskin tuntemani aivan erityisen kuuma tyyppi (taitaa kyl ollakin pelimies) on lyhyenpuoleinen. Mulle kävis kyllä vähän itseäni lyhyempikin, kunhan ei nyt ihan kääpiömittaisiin mennä kun itse olen vain 160... Ei sillä et hirveesti dissaisin pitkiäkään, oon ollu kyl sellastenkin kans mut se kokoero on lähinnä vaan ärsyttäny mua. Mulla on kai niin iso ego et mä en ollenkaan tykkää tuntee itseeni hentoiseksi ja pieneksi miehen rinnalla. Oma mies on keskimittaa ja hyvä niin, kelpais paljo lyhyempänäkin.
Et mäkin tahdon tsempata lyhyitä miehiä! Älkää antako pituuden puutteen typistää koko olemustanne. Luonteella ja itsevarmuudella ne naiset kaadetaan!
Omasta mielestäni pituudella ei ole väliä, rakkaus ei katso pituutta. Jos mies on luonteeltaan ihana ja kemiat kohtaa kaikin tavoin, niin sillä ei tosiaan ole mitään merkitystä, kuinka paljon pituuseroa on. Itse olen 175 cm. Pidän sekä pitkistä että lyhyistä miehistä :)
Joillekin pituus ilmeisesti on iso asia: Syyskuun Cosmopolitan -lehdessä oli todella oudoksuttava kysymys Ihmissuhde -palstalla: "Olen seurustellut poikaystäväni kanssa 2 vuotta. 6 kk sitten tapasin pojan, jonka luonteista olen aina etsinyt. Jätin poikaystäväni hänen takiaan ja aloimme seurustella. Poika on kuin luotu minulle. En yleensä ole pinnallinen ihminen, mutta pituuseromme häiritsi minua todella paljon. Olen häntä 12 senttiä pitempi. Jätin hänet sen takia ja palasin vanhan luo. Pelkään että tein ison virheen ja kadun sitä aina. Nykyinen poikaystäväni ei ole mitään verrattuna tähän toiseen. Oliko pituusero järjetön syy eroon? En saa häntä mielestäni. Hän on joka tytön unelma."
- Ei voi kuin ihmetellä, miten typerä joku voi olla. Kyseinen henkilö olisi siis löytänyt itselleen kaikinpuolin sopivan kumppanin, mutta ei huoli tätä, vain siksi, että tämä sattuu olemaan häntä lyhyempi. Uskomatonta.
Älkääs nyt lyhyitä miehiä ihailko ku täällä ois pitkä ja raamikas urheilijanuorukainen vapaana. Kaiken lisäks äiti sanoo, että oon kiltti poika ja kamalan viksu.
Monet naiset ilmeisesti painottavat yli keskimitan olevaa pituutta, raamikkuutta, olemuksen luomaa turvallisuuden tunnetta jne
Itse asiassa nuo vaatimukset sulkevat ulkopuolelleen huomattavan osan jopa huippu-urheilijoista. Esim maailman nopeimmalla miehellä (tai toiseksi nopeimmalla) Tyson Gaylla ei ole mitään asiaa koitoksessa vaikka pikajuoksijoita pidetään näemmä useiden lehtien perusteella jotensakin ihannevartaloisina. Suurella osalla "nallekarhuista" on hartioissa leveyttä reilusti enemmän kuin vaikkapa Jan Zeleznyllä tai Saku Koivulla, mutta käden liike saa juuri ja juuri vain kaljapullon kohotettua huulille asti. :)
Pointti on nyt siinä että ulkomitat ja toiminnallisuus ovat kaksi eri asiaa.
Omaa kokemusta on jonkun verran siitä turvallisuusargumentista. Olen kuulunut jonkun aikaa karatemaajoukkueeseen (kevyissä sarjoissa kuten saattoipi varmaan arvata). En väitä että tuo kertoo mitään siitä miten voi "puolustaa naistaan" tai mitä lie muuta typerää. En ole koskaan tapellut joten en edes tiedä puolustautumisasioista yhtään mitään... Monissa illanvietoissa tms joissa on reilusti porukkaa koossa, näkee tai on näkevinään että on näitä raamiperusteisia naisia (asioita voi päätellä esim peräkkäisten poika/miesystävien olemuksesta) paikalla ja heille on jotenkin outoa tai vaikea käsittää että iso-vahva-turvallinen yms kuvio ei ole oikeasti yksioikoinen asia. Hohhoijaa.
Itse pidän naisista jotka eivät pidä erityisemmin shoppailusta ja muodista eivätkä ole vain rahan perään, joka tuntuu olevan ylikorostunutta myöskin. Naisten pinnallisuus siis lähinnä häiritsee. Silloin kun ajatusmaailma yms kolahtaa niin ei pituutta tule edes ajateltua paitsi jos toinen osapuoli tuo sen jotenkin esiin. (En ole kauhean lyhyt mutta hieman alle keskipituuden - näin tarkennuksena). Yksi havainto ton pituusasian suuntaan on kyllä semmonen että jos kävelee kaupungilla pitkän/pitkien kaverin kanssa niin saa osakseen huomttavasti enemmän naisten katseita (tai kaveri saa) kuin lyhyessä seurassa. tästä on sen verran useita kokemuksia, että jotain yleistystä vois tehä muttei ehkä liikaa. Typerältä tuo tuntuu - varsinkin kun tuntee katseiden kerääjät melkoisen hyvin :) Myöskään ryhmän sisäinen rankingi (tai sellainen että kuka on minkäkin asian "ykkönen" jossain porukassa) ei välttämättä noudattele ulkoisia puitteita. Tämänkin tajuamisessa näyttäis naisilla vievän jonkin aikaa enemmän kuin miehillä ja varsinkin komeus-raamikkuus tms hämää asiassa alkuun. Nyt alkaa mennä jo sovinismin puolelle :) Miesasialiikkeelle kyllä olis todella kysyntää ja tarvetta! Valtaväestöön kuuluva mies on prototyyppi ihmisestä jota saa täysin ilman tunnontuskia kritisoida tai väheksyä aivan minkä tahansa asian puitteissa. Oiskos syöttiä/ärsykettä keskustelulle? Ei ole. off-topic
Arkihavainnot itsellä ja muilla puhuvat sen puolesta, että jos hyvännäköisiä naisia haluaa saada, pitää olla komea. Pituus yms. nousevat esiin vasta sitten kun mies alkaa olla naisen pituinen tai alle.
Makuja on tietty monenlaisia ("pituusfriikkejäkin löytyy"), mutta aika harva väitteistään huolimatta selvästi preferoisi pituutta.