Mistä luulette johtuvan, etteivät jotkut miehet tai naiset koskaan tunnu tapaavan miellyttäviä vastakkaisen sukupuolen edustajia? Onko vika miehissä tai naisissa ylensä vai kyseisessä henkilössä itsessään?
Miksi jotkut pettyvät seurustelusuhteissaan kerta toisensa jälkeen?
Miksi jotkut pettyvät seurustelusuhteissaan kerta toisensa jälkeen?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Löytyy kyl aina kyseisestä henkilöstä itsestään.
Monet sitä eivät vaan itse havaitse vaan tuntevat ja luulevat olevansa hyviä yksilöitä mut todellisuudessa ovat jotain ihan muuta.
se johtuu siitä, että tavoite on liian korkealla. Jos taas tulee pettymyksiä, se johtuu siitä, että naisesta on saatu vähemmän hyötyjä, kuin panoksien perusteella olisi voinut odottaa.
Meit on niin moneks. Jotkut on lähempänä "keskiarvoja" - siis sellaisia, et usseempi tulee heidän kanssaan toimeen. Sit on tapauksia, jotka edustavat harvinaisempaa lajiketta. Ei kait se kenenkään vika ole - siis se, et missä kohtaa akselilla sijaitsee. Mä luulen, et niitä sopivia on jokaiselle, mut kysyntä ja tarve ei vaan aina kohtaa.
Jos tilastoista tykkää, niin keskimäärin liitot toimivat paremmin jos henkilöt ovat kohtuu lähellä toisiaan esim. ulkoisissa mitoissa, arvoissa, sosioekonomisessa asemassa, älyssä etc. Noistakin vois vetää sen johtopäätöksen, et uniikeilla yksilöillä on vähemmän kysyntää.
vika on kyllä ihan minussa. Minuun vetoo seksuaalisesti vääränlaiset/tyyppiset miehet, joiden kanssa ei "normi" elämä tulisi mitenkään toimimaan (arvot eri pohjalla) ja joiden kanssa toimisi, niin siihen se sit jääkin kaveruus tasolle.
että naisen ajattelu on tosiasiassa eläimellistä
kyse oli minusta ja koska tiedostan asian, niin ehkä mä joskus tunnen seksuaalista vetovoimaa "kiltteihin" "poikiin"
Mulla sama juttu, mutta toisinpäin.
Semmoiset naiset joiden kanssa homma voisi jopa toimia, eivät vain nappaa. Tosin en ole sinkkuillut tässä vasta kuin vuoden ja pari tapailuviritelmääkin on tässä saatu aikaiseksi, mutta aika selvää on että ristiin menee kiinnostukset.
Jos tuntuu, että kaikki muut ovat hulluja paitsi minä itse, on aika varata aika kallonkutistajalle. Pätee mielestäni loistavasti tähänkin.
suurin osa ihmisistä satsaa pelkkään ulkokuoreen, sit kun alkukiima on ohi niin vaihdetaankin seuraavaan kun tajutaan että ei perkele, enhän mä pysty ees kattoon tota äijää / ämmää jos ei olla 69:ssä muna / toossa huulilla.
et jos satsais pelkästään siihen sisäiseen kauneuteen niin lopputulema on sama. Kyllä mä uskon, et suurin osa on ihan oikeasti uskonut jakavan ko. henkilön kanssa koko elämänsä, mutta aina ei onnaa. Ulkonäkö/haju/tunto/maku on vaan heti alussa helpompi todeta oikeaksi.
mutta ajatellaanpas nyt ihan oikeasti tätä juttua, eiks aika helvetin moni nainen oo Suomessa sen verran hyvän näköinen että hänen kanssa haluttais ottaa pikku mattopainit, musta ainakin on. Sit kun taas miettii sitä et kuinka monen naisen kanssa pystyy oleen luontevasti, keskusteleen asioista järkevästi ja tulee muutenkin helvetin hyvin toimeen niin niitäpä ei enää niin paljoa sit olekkaan, ei ainakaan mulle. Eli kumpaanko puoleen tuossa tilanteessa sit kandeis satsaa, siihen puoleen missä on helvetisti ehdokkaita vai siihen missä niitä ei oo kuin muutama sadassa.
Toki jos ajattelee silleen et pitäis saada mahdollisimman kaunis, hyvännäköinen ja seksikäs nainen niin eikait siinä sit mitään, kyllähän noitakin tyyppejä on mutta mitä nyt oon sitä menoa katellu niin vituilleenhan ne näyttää menevän jokaikinen juttu.
uskon, et se ns. oikea sijaitsee tuolla silmää miellyttävien ryhmässä. Siis enää täytyy vaan niiden joukosta löytää se jonka kanssa muutkin asiat osuvat kohdalleen. Ja on aikas vaikea kuvitella, et kuinka tuon luonteen testaa ilman näkökontaktia. Kirjoittamisen rajat tulevat aika nopeasti vastaan. Mut ei se minusta ole valintakysymys, et kumpaan puoleen satsaa. Mä en ainakaan tule toimeen ilman kumpaakaan.
Se on toki toinen juttu, et kuinka valikoivaksi tuon ulkonäön suhteen ryhtyy. En mä tiiä onko joillakin ihmisillä vain niin kaponen hyväksymiskynnys luonnostaan, et siitä ei pääse yli.
sijaitsee mutta voiks sulla sit oikeesti olla noin valikoiva silmä :-) Ei helvetti sentään, musta Suomi on täynnä kauniita naisia.
tainnut itseäni valikoivaksi sanoa. Mut joo kauniita on paljon - sellaisia "voisin katsella sinua lopun elämääni" jo vähemmän.
osua kohdalleen, että tunnet löytäneesi sen? Oletko joskus löytänyt sen? Kuinka kauan haluat jaksaa? Mistä jaksaminen on kiinni? Mitä sitten, jos väsyttää ja ei jaksa? Mitä olet valmis itse antamaan? Kuinka kauan? Kertooko historiasi siitä, jaksatko ja onko sinua helppo jaksaa?
Toiset oppii siitä ja toiset ei. Joku vaihtaa seinää, toiset lopettaa pään hakkaamisen kokonaan. Sit joku on niin kärsivällinen että kun hakkaa tarpeeks sitä seinää niin se murtuu.
Sellaista se on valssi kesällä. Jos parisuhdetta vertaa kolikonheittoon niin vaan puolet on klaavoja.
Nopan heitossa yks kuudesta osuu. Korttipakka ilman jokereita antaa 25% todennäköisyyden saada rakkaus.
Nyt se syy riippuu enemmän ihmisen elämänfilosofiasta, mitä tahtoo uskoa
En koskaan tapaa ketään, niin miten sitten voisin tavata naisia tai vieläpä miellyttäviä sellaisia.
Kuka muuten määrittelee mikä on normaalia ja mikä on "vika"? Omasta mielestäni oma erakkouteni ei ole vika :)
ihmissuhteissaan epäonnistuneiden stereotyypit väittävät joka kerta tultuaan jätetyksi, että vika oli siinä toisessa.
Se on vähintäänkin kummallista, että kerta toisensa jälkeen kohtaavat niin heille "sopimattomia" kumppaneita. En kuitenkaan epäile etteivätkö he olisi aivan mahtavia tyyppejä! Omasta mielestään ainakin.
menneisyydessä. Siellä on jotakin, mikä estää ihmistä luomasta hyviä suhteita vastakkaiseen sukupuoleen,ja mistä ei ole päästy yli.
Lisäksi ihmiset etsivät vääristä paikoista kumppania.
Otollisilla morsmaikkuehdokkailla tapaa olla miehiä, perskutarallaa sinkku olen.
Let´s face it. Jos olisin hyvää vaimomateriaalia, olisin jo mennyt tai varattu.
Täytyy yrittää pelata korteilla, jotka on saanut.
pelata roskakädellä??
Järkevämpää on foldata.
on asenteissa, jotka liittyvät perheeseen ja seurustelusuhteeseen. Oloni eivät olleet nuorena parhaat mahdolliset. Niistä jotkut asiat mietityttävät minua yhä, mutta eivät enää kovin paljoa. Ihmiset vaistoavat minussa sen ehkä, että minun täytyy tehdä vielä vähän työtä ajatusteni ja asenteideni kanssa, jotta hyvä yhdessäolo onnistuu. Ehkä se on vain hyvä asia, koska kukaan ei kärsi minun takiani. Ajattelen niin, että kun olen tarpeeksi valmis niin hakeudun miesten seuraan ja he minun seuraani.
sana "foldata"...mennä virran mukana? Vaiko valehdella?
No saa nyt nähdä tulevaisuudessa miten minun on. Nyt en viitsi miettiä näitä asioita.
= luovuttaa (juuri se käsi). Ei häviä kuin alkupanoksen. Huonolla kädellä voi muuten hävitä koko pääoman.
Sivistyit tänäänkin.
ajateltu. Ensin voisit muuttaa asennettasi itseesi. Mikset olisi vaimomatskua? Kuka niin on sanonut?
tuo, et voisin olla vaimomateriaalia. Ongelma on sellainen, että en tiedä, mikä on hyvä vaimo tai mies.
Kukaan, onneksi, ei tullut sanomaan että en olisi vaimomateriaalia. Vedän keskivertomielipideleikkauksen siitä, kun harvoille näytän kelpaavan, lähestytään vähän, ja vakavissaan kanssani on seurusteltu harvoin
--> jätetty. Itsesääliin ei vajota nyt :)
juttuja...
Toisen hyvä vaimo on toisen huono. Ei ole mitään yhtä hyvää ihmistyyppiä. Kai kaikki lähtee itsensä hyväksymisestä, mutta ensin ois tietty otettava selvää, että kuka ja mikä se itse on, minkä voi sitten hyväksyä. Kyllä se siitä lähtee purkautumaan.
"Identiteetti/ego-juttuja..." Joo, varmaan näin. Mut katsellaan eteenpäin.
Ja taakse päin ja nykyiseen tilanteeseen.
Kyllä olen tavannut mukavia ja miellyttäviä miehiä. Mutta ihan niin kuin minäkin...niin ne miehetkin on luulleet toisesta jotain muuta. Minähän vaikutan 'rääväsuiselta perunankuorijalta'...semmoisella normaalikielellä sanottuna vahva ja ruuanlaittajaksi sopiva. Mutta kun olen kaikkea muuta.
En ole vahva enkä mitenkään järjestysihminen. Kadotan omianikin tavaroita, miten voisin pitää järjestyksessä toisen asiat.
Ainoa asia, joka on ihan omaa tasoaan, on työni. Kaikki sen rinnalla on aika toissijaista sitten kun alan tekemään.
Olen oikeastaan luopunut siitä ajatuksesta, että minulle löytyy mies. Hänhän joutuisi kuin avustajan rooliin. Eihän miehet ole naisilleen sihteereitä! Kuka muka suostuu vetäytymään hiukan takavasemmalle ja sivuun...odottamaan omaa vuoroaan?
Toinen täytyy tuntea pintaa syvemmältä, ja tykätä siitä mitä sieltä pinnan alta paljastuu.
on sitten ollut 'tunteminen'.
Eihän sitä valttämättä tapaa miellyttäviä vastakkaisen sukupuolen edustajia, jos ei liiku missään, opiskelee/työskentelee homogeenisessa yhteisössä tai on muuten vain ujo tutustumaan ihmisiin ja vaikka liikkusi jne, niin ei sitä välttämättä törmää itselleen sopivaan ihmiseen, joka olisi samaa mieltä itsestä ja vieläpä vapaa. Elämä on arpapeliä ja tuskin sitä kannattaa olemassaolonsa rakentaa vastakkaisen sukupuolen edustajan ja prinsessa-satujen varaan. `Seurustelupakosta` johtunee useimmat pettymykset.
syytekijää. Suhteet vastakkaiseen sukupuoleen voi mennä pieleenkin, vaikka olis kuinka sosiaalisesti lahjakkaista ihmisistä kyse ja vaikka kuinka olis aitojen tunteiden pohjalta kimppaan menty.
Tietysti, jos nyt joku kerta kerran jälkeen toistaa samoja virheitään ja hankkiutuu jatkuvasti suhteisiin sellaisten ihmisten kanssa, jotka vaan väheksyy, mitätöi ja alistaa, uskon, että kyllä sellaisella ihmisellä täytyy olla joku 'alitajuinen' viehtymys kys. luonteen omaaviin ihmisiin. Jotkut ihmisethän esimerkiksi ikäänkuin tavallaan 'pitävät' marttyyrin roolistaan alistavan miehen/ naisen kumppanina, vaikka eivät tätä voi itselleen tunnustaa.
Nuo ihmiset ovat joissain tapauksissa varmaan jollain tapaa riippuvaisiakin siitä, että heitä kohdellaan huonosti, luulen. Vaikea on joskus ollu keksiä mitään muuta järkevää syytä sille, miksi joku pysyy huonossa ja vahingoittavassa suhteessa vuosikymmeniä.
Yksi syy sille, etteivät jotkut ihmiset koskaan tunnu tapaavan miellyttäviä vastakkaisen sukupuolen edustajia on tietysti vääränlaiset odotukset. Ja ylipäätään vääränlaiset perusteet koko suhteeseen ryhtymiselle.
Tavataan väärissä paikoissa, ihmisten pinnallisuus, ihmisten kusipäisyys...jne
koska ihmiset tuntuu olettavan seurustelun takaavan saletin onnellisuuden. asenne on "laitetaan kaikki onnellisuus yhden kortin varaan...kun seukkailu loppuu, niin ei ole mitään.
suhteissa tai sinkkuudeessa ei ole mitään syytä tai vikaa...ne on kaikki oikein
Vika on aina henkilössä itsessään, muita on turha syytellä. Jokaiselle löytyy joku, mutta ei ilman etsimistä, rohkeutta ja panostusta. Ei saa uskoa liikaa kohtaloon, kuvitella että tullaan kotoa hakemaan. Ei saa myöskään olla liian nirso, pitää katsoa peiliin ja miettiä mitä todella tarvitsee ja ansaitsee ja mitä pitäisi itsessään kehittää, että ansaitsisi enemmän.
Itse olen pettynyt suhteissa kerta toisensa jälkeen, syystä että aloitan seurustelun ihan liian helposti, miettimättä onko tyyppi edes sopiva minulle. Väärän ihmisen kanssa tulee tietysti ongelmia ja sitten kun näitä kokemuksia on tarpeeksi, katkeroituminen alkaa... Oma vika, kun innostun liian helposti vääristä ihmisistä. Pitäisi olla tarkempi kenet päästää seuraansa.
naisen ei tarvitse eväänsä liikauttaa saadakseen heti seuraa. Mitä naiset voi tästä ymmärtää?
Tää gallup on just sulle tarkoitettu!
pitää lomaa palstalta kun on alkanut tympimään mut tottakai tää gallup sattui silmään, samalla öhhh, kun luin työpaikan sähköpostia.
Mun ongelma on se että katselen pitkiä ja komeita miehiä, koska olen itse pitkä ja komea. Pitkät ja komeat miehet vaan saa kenet vaan ja he käyttävät tätä iloa hyväkseen eivätkä halua sitoutua. Pitkä ja komea mies saattaa myös haluta pienen ja hauraan tyttösen.
Olen toki itsekin kranttu. On tiettyjä edellytyksiä joita miehellä täytyy olla. Tietyistä asioista en tingi.
Annan periksi aika helposti. Oma elämäni ja ajatukseni on niin paljon tärkeämpi kuin toinen ihminen.
se jotain hyväksikäyttö, jos mies tekee mitä haluaa??
jotain hyväksikäytöstä, häh?!
sinun sanoin.
Mun ongelma on se että katselen pitkiä ja komeita miehiä, koska olen itse pitkä ja komea. Pitkät ja komeat miehet vaan saa kenet vaan ja he KÄYTTÄVÄT TÄTÄ ILOA HYVÄKSEEN eivätkä halua sitoutua. Pitkä ja komea mies saattaa myös haluta pienen ja hauraan tyttösen.
Puhuin ILON hyväksi käytöstä, en naisten hyväksi käytöstä. Ja tuomitsinko kyseiset miehet? Sanoin että se on MUN ongelma, että katselen sellaisia miehiä.
kaikki miehet haluavat sitoutua kun löytävät ns. vertaisensa ja jonka kanssa tulee kaikenlisäksi vielä toimeenkin. Musta tuntuu että sulla ja Susanna Sievisellä vois olla aikapaljon yhteistä, niin hyvässä kuin pahassakin.
eikä kommenttisi liittynyt mitenkään asiaan.
ihan tosi...en tajunnutkaan =)
ne sunkaan vittuilut mulle aina oo niin asiapitoisia olleet. Kyl se liittyy siinä mielessä et Sussu on hyvä esimerkki naisesta jota juuri kukaan tervejärkinen mies ei jaksais katella mutta melkein kaikki miehet haluais panna sitä.
Kyllä se on vähän niin, että jos katselee vain pitkiä ja komeita, niin jää aika paljosta hyvästä paitsi.
Minulla oli pitkä ja komea mies, jota kaikki naiset himoitsi. No sepä meni ja petti kun tilaisuuksia oli ja minun rakkautta ei arvostanut.
Nyt minulla on ihana, mutta suht tavallinen mies. Mutta hän on minulle niin ihana, että päivä päivältä hän näyttää paremmalta ja nyt jo paremmalta kuin se pitkä ja komea. Ei silti, etteikö pitkä ja komea voisi olla kiltti ja uskollinenkin, mutta monelle se ulkonäkö on liian iso juttu.
Ja siksipä olen onnellinen, että olen itse suloinen ja hellyyttävä enemmän kuin jäätävän kaunis ja komea.
en voi sanoa sulle takaisin että samat sanat koska tuskin kaikki naiset tai miehetkään haluais panna sua.
Toivottavasti tuntuu hyvältä kun pääsit vittuilemaan.
ulkonäköä katso, lisäksi pitää olla fiksu, sympaattinen, luotettava, huomioonottava jne :)
käydään. Kumpi on sit loppupeleissä parempi scenaario, se et melkein kaikki haluaa panna sua mut juuri ketään ei kiinosta mikään muu sussa vai se että harva ja valittu haluaa sekä panna että muutakin susta. Tällä iällä mä melkein satsaisin jo tohon jälkimmäiseen.
neuvomaan!? Saatanan besserwisser.
Sitäpaitsi on niitä miehiä jotka haluaïs mun kanssa seurustella, harmi ettei vaan halut ole osunut yksiin, että mäkin olisin halunnut seukata heidän kanssaan.
Mä luulen että ne joitten kanssa olen vain pannut eivät ole halunneet seurustella ylipäätään siinä elämänvaiheessa, enkä minäkään. Miesten yleiset halut mua kohtaan taas on yks hailee, mulle merkkaa vain ne ihmiset joista mä välitän.
mikään, silti tunsit tarvetta jonkinsortin selittelylle :-)
että olen puutteessa ja onneton, silti käännät veistä haavassa. Olet kyllä äärettömän epämiellyttävä ihminen.
Pitäskö sun antaa sen mimmin ol jo rauhas. Karrikoihan hää, mut karrikoikoon. On niis jutuis aina siemen mukana - jos ei suoran totuuden niin aitouden aineski.
tänne yleensä kirjotella sen vuoksi että joku lukis ja kommentois niitä, eihän sen dialogin aina tarvi mitään ihq-positiivista tai rakentavaa olla. Sitäpaitsi mä tässä vähemmän oon vainonnu ja vittuillu kuin vastapuoli jos lasketaan pitkässä juoksussa.
kuinkahan mä olen sua vainonnut...kukahan se on aina hokenut sitä ettei kukaan mies huoli mua, vaikket ole edes tavannut mua.
Ihan sama, nyt loppui kommunikointi sun kaa. Käytän aikani johonkin piristävämpään.
Joo, molin vääräs.
Pikku kinasteluhan on kesk.palstojen idea. Vituttaa - valitetaan - provosoidutaan - jatketaan. Kivaaaa.
Teillä voi hyvinkin olla Maddie Hayes / David Addison -suhde. Nekin teki sen lopulta.
tiiä, musta sulla oli tossa jokin aika sitten jonkun sortin vittuilukausi meikäläiselle, ainakin muistelen niin. Mä en välttis vielä oo valmis sun kanssa, ei se vittu vastakaikua tarvi tyydyttääkseen kieroutuneen mielen :-)