Tästä aiheesta on keskusteltu jossain ketjussa jo aiemmin, mutta nostan tämän nyt ihan Otsikoksi kun olen miettinyt, että...
...entä jos monet onnettomat suhteet ja lukuisat erot johtuvatkin monesti siitä, että ihmiset eivät nykyään uskalla olla yksin, vaan ottavat mielummin (ainakin siihen "ekaan onnettomaan liittoon") vaan jonkun ihan ok tyypin? Entä jos ihmiset uskaltaisivat pidempään olla sinkkuja ja vasta kun joku todella kohtaa ja kolahtaa, uskaltaisivat sitoutua? Entä jos ihmiset tyytyvät kakkoseen ja turhautuvat (ja lopulta eroavat), koska pelkäävät jäävänsä yksin loppuelämäkseen?
Entä jos ihmiset uskaltaisivat odottaa?
...entä jos monet onnettomat suhteet ja lukuisat erot johtuvatkin monesti siitä, että ihmiset eivät nykyään uskalla olla yksin, vaan ottavat mielummin (ainakin siihen "ekaan onnettomaan liittoon") vaan jonkun ihan ok tyypin? Entä jos ihmiset uskaltaisivat pidempään olla sinkkuja ja vasta kun joku todella kohtaa ja kolahtaa, uskaltaisivat sitoutua? Entä jos ihmiset tyytyvät kakkoseen ja turhautuvat (ja lopulta eroavat), koska pelkäävät jäävänsä yksin loppuelämäkseen?
Entä jos ihmiset uskaltaisivat odottaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siksi tuntuukin oudolta, että usein sinkkuja, joilla on ollut rohkeutta olla ottamatta kakkosvaihtoehtoa, pidetään epätoivoisina. Epätoivoisempaa on mennä suhteeseen ja pysyä suhteessa vain siksi, että "suhde on pakko olla".