Tuossa alempaa kysyttiin voiko kahdessa viikossa rakastua. Mielestäni voi, mutta onko kukaan muu rakastunut kahdessa viikossa mieheen/naiseen, jota on ensisilmäyksellä pitänyt aivan mahdottomana tapauksena??
Näin erään miehen ohimennen. Vaihdoimme pari lausetta. Ajattelin, että onneksi en joudu tuon kanssa useammin tekemisiin kunnes selvisi, että joudunkin.. Pari päivää myöhemmin tapasimme pidempään. Miehellä oli erittäin vahvoja ja juuri päinvastaisia ajatuksia asioista joista puhuimme. Toki sanoa täräytin myös omat mielipiteeni julki ja siitähän mies "innostui". Olin ilmeisesti ainoa nainen/mies, joka vaivautui kertomaan omat mielipiteensä, koska miestä pidetään yleisesti todella vaikeana tapauksena. Vielä siinä puhuessamme ajattelin, että hän todellakin on vaikea tapaus, mutta tunsin, etä sydämessäni alkaa tapahtua jotain käsittämätöntä.
Kotimatkalla aloin ajatella miehen lausahduksia tarkemmin ja ymmärsin häntä niin täydellisesti, etten ketään (edes omaa miestäni) ole ikinä ymmärtänyt. En enää luottanut itseeni.
Vajaan kahden viikon päästä ensitapaamisesta tunsin, että olen rakastunut tuohon vaikeaan tapaukseen enkä kestä ajatusta vieläkään, vaikka tuosta ensisilmäyksestä on jo kuukausia. Olen onnellisesti naimissa enkä missään tapauksessa halua erota. Silti en missään tapauksessa haluaisi lopettaa tuon miehen tapailuakaan ja onneksi se on mahdotontakin.
Kertokaahan mistä tällainen "sydänvaiva" johtuu ja paranisiko se jotenkin?
Näin erään miehen ohimennen. Vaihdoimme pari lausetta. Ajattelin, että onneksi en joudu tuon kanssa useammin tekemisiin kunnes selvisi, että joudunkin.. Pari päivää myöhemmin tapasimme pidempään. Miehellä oli erittäin vahvoja ja juuri päinvastaisia ajatuksia asioista joista puhuimme. Toki sanoa täräytin myös omat mielipiteeni julki ja siitähän mies "innostui". Olin ilmeisesti ainoa nainen/mies, joka vaivautui kertomaan omat mielipiteensä, koska miestä pidetään yleisesti todella vaikeana tapauksena. Vielä siinä puhuessamme ajattelin, että hän todellakin on vaikea tapaus, mutta tunsin, etä sydämessäni alkaa tapahtua jotain käsittämätöntä.
Kotimatkalla aloin ajatella miehen lausahduksia tarkemmin ja ymmärsin häntä niin täydellisesti, etten ketään (edes omaa miestäni) ole ikinä ymmärtänyt. En enää luottanut itseeni.
Vajaan kahden viikon päästä ensitapaamisesta tunsin, että olen rakastunut tuohon vaikeaan tapaukseen enkä kestä ajatusta vieläkään, vaikka tuosta ensisilmäyksestä on jo kuukausia. Olen onnellisesti naimissa enkä missään tapauksessa halua erota. Silti en missään tapauksessa haluaisi lopettaa tuon miehen tapailuakaan ja onneksi se on mahdotontakin.
Kertokaahan mistä tällainen "sydänvaiva" johtuu ja paranisiko se jotenkin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
kävi samoin vuosia sitten seurustellessani silloisen poikaystäväni kanssa. Nyt olen ollut naimisissa tuon ärsyttävän ;D rakkauteni kanssa useita vuosia, tapailen silti exääni ja mietin maailman menoa.
Niin se vain on, että monia voi rakastaa, mutta vain yhden kanssa jakaa elämänsä.