Poikaystäväni menetti isänsä pitkän sairauden päätteeksi. Haluan tietää, miten voin parhaiten tukea häntä surussa.
Tuntuu pahalta katsoa vieressä, halaan häntä ja olen sanonut, että kuuntelen kyllä jos hän haluaa puhua. Hän sanoi, että ei nyt pysty puhumaan. Suhteemme on melko tuore, mutta minut on otettu todella hyvin vastaan hänen perheensä parissa.
Hautajaisetkin ovat pian ja minut on kutsuttu paikalle. Äitini sanoi, että koska suhteemme on niin tuore, en saa istua omaisten pöydässä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että istun jossain yksin, koska en tunne kuin hänen lähiomaisiaan. Pitääkö tämä paikkansa? Ei se minua haittaa, koska toivon, että on tärkeää, että olen paikalla istuin sitten missä hyvänsä. Mitä mieltä olette?
Tuntuu pahalta katsoa vieressä, halaan häntä ja olen sanonut, että kuuntelen kyllä jos hän haluaa puhua. Hän sanoi, että ei nyt pysty puhumaan. Suhteemme on melko tuore, mutta minut on otettu todella hyvin vastaan hänen perheensä parissa.
Hautajaisetkin ovat pian ja minut on kutsuttu paikalle. Äitini sanoi, että koska suhteemme on niin tuore, en saa istua omaisten pöydässä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että istun jossain yksin, koska en tunne kuin hänen lähiomaisiaan. Pitääkö tämä paikkansa? Ei se minua haittaa, koska toivon, että on tärkeää, että olen paikalla istuin sitten missä hyvänsä. Mitä mieltä olette?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Äitisi on tavallaan oikeassa, mutta voit kyllä keskustella asiasta poikaystäväsi kanssa ihan realistiselta pohjalta. Ja ottaen huomioon hänen ja hänen perheensä mielipiteet. Sano, että otat asian siksi puheeksi, että tarkoituksesi on toimia niin, ettet loukkaa omaisia vahingossakaan, vaan haluat toimia oikein. Kyllä he ymmärtävät.
Olet kuinka tuore tyttöystävä tahansa, niin ei kait se sun istumapaikkaa määrää. Se tuskin on tärkeintä noin suuren surun aikana. Itse menetin vuosia sitten äitini ja todella kaipasin ystävieni tukea....eipä heitä näkynyt samassa eikä viereisessä pöydässä. Oma mies oli paras tuki, life-saver. Kysy poikakaveriltasi, haluaako hän sinut istumaan hänen vierelleen, mutta älä pahastu vaikka hän sanoisi että ei. Ole kuitenkin lähellä, kosketus on tärkeää ei niinkään sanat.
Itse en pitänyt lauseesta "otan osaa"...jotenkin tyhjä lause. Paremminkin "jaksamista" olisi parempi.
Kannattaa kysyä poikakaverin äidiltä voitko tulla lähiomaisten pöytään, omasta mielestäni voit, koska olet rakkaasi tukena.
Poikakaverini mummo kun kuoli, olin itse omaisten pöydässä, vaikkakin olin mummon nähnyt vain kerran ja silloinkin hän oli niin huonossa kunnossa, et tuskin ymmärsi mitään.
SE ON KAIKESTA TÄRKEINTÄ. HÄN PUHUU KUN ON VALMIS, JOS PUHUU. MUTTA OLE LÄSNÄ, EI SINUN PIDÄ KYSELLÄ.