minä otan miehestä eron alkoholin takia. Tunteet seilaa laidasta toiseen. Miten muut olette pärjänneet eron kanssa kun on pieniä lapsia? Koittaako se huominen aurinkoisempana koskaan? Sekoittaa tunteita sekin että koko aika ei tällaista ole ollut, on ollut hyviä ja huonoja hetkiä. Yksinäisyys pelottaa paljon.
miten olette pärjänneet erosta?
eroava......
101383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
No ainakin mulla oli aluksi rankkaa,mutta kyllä siitä kuules selviää ja nykyään elelen onnellisesti yksin lasteni kanssa,Voimia sulle!
ja meillä on myös niin että vaikea erota kun on niitä hyviäpuolia liitossa myös.Mulla ratkaisis tilantees jos saisin tietää onko mieheni luotettava oikeasti vai ei.Lpasilta ei millään haluais viedä isää.Oli asiat jo aika varmalla eron kannalla kun mies halus sitä,niin ajattelin että tyydyn siihen,mutta nyt ei miehenikään tiedä...Eniten pelottaa itellä se miten mä jaksan ilman ihmisläheisyyttä.Arjesta kyllä selviän ja kaikki muut oon käsitelly mieles,mut se toisen läheisyys ja yhteiset asiat,en tiä miten kestäsin ilman niitä,kun seksikin on mulle niin iso asia elämäs,en ilman kauaa pärjää...Irtosuhteisiin en pystys,enkä halua,ei niissä ole muuta kun se seksi ja mä haluan enemmän.Oon romantikko,niin yksinäisyys tuntuu kamalalta ajatukselta.Saa nähä kuinka meille käy.Onneks en ole yksin päättämäs...
ja miten aika on muuttunut. Rovaniemellä riehuu HIV-mies ja tasan tarkkaan en ukkoni kanssa ole ollut missään sukupuolisuhteessa -98 jälkeen. Tämä ei liity siihen mitenkään vaan on suojannut minua vuosikaudet koska ukko vehtaili irtonaisten kanssa. Siihen se kuolikin siis meidän avioliittomme, onneksi! Löysi mies naisen, joka ensitöikseen levitti haaransa miehelle. (Tiedän), Hupasaa, ennenkuin tiesin koko Hiv.miehestä, ärjyin ukolle etten pese sinun pyykkiäsi omien vaatteiteni kanssa ja desinfioin vessan. Minua onnisti, en ota samaa äijää edes kilonkappaleina takas. Hyi olkoon mokoma häntäheikki. YÄK!
Harva mies (tai nainen) ei eksy vieraisiin jos joutuu yksipuoliseen vuosikausien selibaattiin.
Siitähän niitä HIV:n levittäjiä juuri syntyy.
Kyllä nämä kymmenet naisetkin sitä levittävät tietämättään (?) edelleen. Miksi heitä nimittäisit? Etkö itse todellakaan ole harrastanut seksiä -98 vuoden jälkeen? Jos et, olet omituinen!
aviomieheni oli todellakin häntäheikki. Eipä huvittanut olla kanssakäymisessä. Aika palkitsee, heh.En todellakaan tahdo kuulua siihen ryhmään, joka pelkää nyt henkensä puolesta, joko tahtomataan tai tahdosta, oltuaan suojaamattomassa kanssakäymisessä jonkun kanssa. Jotkut miehet on vaan sellaisia, että he naivat ketä sattuu ja osuu kohdalle ja onnistuu vaikka olisivat naimisissa. Minä onneksi vältyin armottomalta kohtalolta. Kiitos luojan!
Sama tilanne mulla, mies alkossa niin tiukasti kiinni ettei järkipuheet tai järjettömätkään puheet auta. Töissä vielä jotenkuten pystyy käymään, muuta ei pysty. Tilanne menee pahemmaksi koko ajan. Yhteiseloa lähes 15vuotta, koululaislapset nyt tilannetta näkemässä. Ei hyvä. Mutta mistä saa sen rohkeuden? Koko ajan vaan mielessä etten enää jaksa, ja lähden lasten kanssa pois... mutta jotenkin aivan ja ainoastaan lapsia ajattelen-että ihan kuin pilaisin heidän elämän rikkomalla kodin... vaikkei se todellakaan normaalia perhe-elämää ole... Epätoivoni on käsinkosketeltavaa.
Olen tällä hetkellä niin ahdistunut, että rintaani puristaa.
Ollaan kymmenen vuotta oltu yhdessä. Alkoholi on ollut vahvasti mukana tässä liitossa.
Olin viime keväänä jo melkein eronnut, mutta mies lähti katkolle ja tyhmä vedin II-vaiheen eron takaisin juuri viimeisenä päivänä.
Olihan se hetken juomatta, mutta sitten taas löytyi lattialta makaamasta tuhannen päissään.
Nyt halua tämän miehen pois elämästäni. Tosin se on ollut aika selvänä viime aikoina, mutta kaikki nämä vuosien aikoina nähdyt kännireissut ovat jättäneet jälkensä sydämeeni.
En voi kuvitella enää edes koskevani tuohon ihmiseen. Lapsetkin kiertävät kaukaa.
En pysty edes katsomaan sitä. Ja täällä se pyörii, niin kun mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan.
Eniten tässä tarvitsisin voimia sen toteuttamiseen, eli eropaperit uudestaan sisään.
Ja voimia siihen, että saan sanottua sille, että lähde lätkimään.
Sinulle kuitenkin haluaisin sanoa, että keskity itseesi. Tee asioita joita olet halunnut tehdä ja huolehdi itsestäsi, ettän jaksat hoitaa lapsiasi.
Onnea yritykseen!
on vuoden voimassa. Eli saat eron heti, jos haluat.
Ensimmäinen vaihe meni jo umpeen. Hain sitä maaliskuussa 2006 ja siitä on jo rapeasti yli vuosi.
Olisin päässyt tästä liitosta vapaaksi 25/5, ukko löytyi kännissä eteisen lattialta 27/5 kauan se jaksoi yrittää.
Mun käsitys on, että koko rumba alkaa ekasta vaiheesta uudestaan.
harkinta-ajan päättyessä, on vielä vuosi aikaa laittaa kakkosvaihe vireille.