Miten suhtaudut vuokralla asumiseen?
Taannoin eräässä eläkeläisten ryhmässä (kyseessä oli maaseutukunta, ei siis kaupunki) oli puhetta siitä, miten kukin asui. Oli kerrostaloasuntoa, oli rivitaloa, omakotitaloa, kaikilla oli omistusasunto.
Eräs läsnäolija tunnusti kuitenkin asuvansa vuokra-asunnossa, jolloin keskustelu jotenkin tyrehtyi. Voi kuvitella, mitä ajateltiin: Yli kuusikymppinen eikä ole pystynyt hankkimaan edes omaa asuntoa.
Niin, mihin on käyttänyt varansa se, joka elämäntyönsä tuloksena ei ole päässyt omaan asuntoon? Tätä kai mietittiin.
oma tupa, oma lupa
aatu a
40
2109
Vastaukset
- asunto onkin
Niin olen miettinyt omistusasunnossa asumisen mielekkyyttä.
Saa uhrata hirveän summan rahaa ja vaivannäköä.
Aina on kuluja ja huolehtimista.
Vuokralla asuessa voi muuttaa pois jos naapurit alkavat tympäisemään tai haluaa ympäristönvaihdosta.
Voihan omistusasunnonkin myydä mutta ei siitä niin helppoa ole lähtä kuin vuokra-asunnosta.
Sijoitushan asuntokin on, mutta jos nekin rahat sijoittaa johonkin muuhun tuottavaan saa pitää rahansa ja vapautensa vaihtaa asuntoa.
Myös aikansa voi käyttää mihin haluaa kun ei ole ainakin omakotiasujan ainaisia piha ja remonttihommia.
Myös luxusmökin voisi vuokrata loppuelämäkseen loma-ajoiksi kesämökkiin sijoittamillaan varoilla.
Saisi nauttia mökkeilystä ilman vaivannäköä. - 1943
vuokralla suurimman osan elämästäni, koska minulla oli edullinen työsuhdeasunto. Nyt asun omistusasunnossa. Mielestäni vuokralla asuminen on hyvä vaihtoehto, monille ainoa. Näyttää olevan niin, että oma(pankin) omakotitalo on monelle se ainoa oikea. Itse en enää haluaisi asua kovin kaukana palveluista. Kerros- tai rivitalo paras, ei tarvitse huolehtia niin paljon. Lisäksi samalla alueella pitäisi olla monenlaisia taloja sekä vuokra-, että omistusasuntoja.
- leski!
Teki omakotitalon omistusjärjestelyt lastensa kanssa.
Myi talon toiselle lapselleen. Lapset hoitivat keskinäiset järjestelynsä.
Leskirouva muutti kaupungin vuokrayksiöön keskustaan.
Hyväkuntoinen ihminen.
Elelee ilmeisen tyytyväisenä lähellä palveluja ja eläkeläisten ( ja muidenkin ) aktivitetteja.- Toinen leski
Voi kauhistus, jos minun olisi pitänyt antaa taloni lapsille ja muuttaa kaupungin yksiön. Monet perustelee vuokra-asuntoon muuttoa sillä, että saa asumistukea. Jos on myynyt talonsa niin kyllä ne rahat otetaan huomioon tuessa. Mitä sitten yksiön vuokra on, meillä päin ei alle 400€ saa minkäänlaista yksiötä. Jos yksiö on oma niin vastikkeeseen uppoaa 150€ ja sillä samalla rahalla asuu omakotitalossa ja saa pitää omat rakkaat tavaransa.
Omassa talossa on vapaus päättää millainen remontti tehdään vai tehdäänkö ollenkaan, osakeyhtiöissä ei juuri ääni paina ja maksaa kyllä saa toistenkin koheltamiset.
Olen todennut, että monet vanhukset, jotka ovat omakotiasujia ovat parempi kuntoisia kuin kerrostalo asukkaat. Muutaman kohdalla muutto on ollut syynä täydelliseen eristäytymiseen ja kunnon romahtamiseen. Hyvänä esimerkkinä on pari yli 85-vuotiasta naapuria, joiden pihat ovat mallikelpoisessa kunnossa ja varmaan se selittää myös hyvän yleiskunnon. - leski!
Toinen leski kirjoitti:
Voi kauhistus, jos minun olisi pitänyt antaa taloni lapsille ja muuttaa kaupungin yksiön. Monet perustelee vuokra-asuntoon muuttoa sillä, että saa asumistukea. Jos on myynyt talonsa niin kyllä ne rahat otetaan huomioon tuessa. Mitä sitten yksiön vuokra on, meillä päin ei alle 400€ saa minkäänlaista yksiötä. Jos yksiö on oma niin vastikkeeseen uppoaa 150€ ja sillä samalla rahalla asuu omakotitalossa ja saa pitää omat rakkaat tavaransa.
Omassa talossa on vapaus päättää millainen remontti tehdään vai tehdäänkö ollenkaan, osakeyhtiöissä ei juuri ääni paina ja maksaa kyllä saa toistenkin koheltamiset.
Olen todennut, että monet vanhukset, jotka ovat omakotiasujia ovat parempi kuntoisia kuin kerrostalo asukkaat. Muutaman kohdalla muutto on ollut syynä täydelliseen eristäytymiseen ja kunnon romahtamiseen. Hyvänä esimerkkinä on pari yli 85-vuotiasta naapuria, joiden pihat ovat mallikelpoisessa kunnossa ja varmaan se selittää myös hyvän yleiskunnon.Tiedossani olevia muutoksen syitä leskellä.
- perintöverojärjestelyt
- halu matkustella ilman OK-sidonnaisuutta
- kyllästyminen talon töihin
- ikävät, puolison kuolemaan liittyvät muistot
- jotain, minulle tuntematonta
Minäkään en ymmärrä joidenkin ihmisten rakastumista samoihin lastulevyseiniin ja irtaimeen roinaan.
Ehkä se on jotain turvallisuuden tunteen etsimistä?
Oman äitini ja anoppini kohdalla näin miten pahaksi "mökkiytyminen" voi päästä.
Elämän sisältö supistuu niiden lastulevyjen sisään ja samojen rojujen tuijotteluksi.
Kaikki uusi koetaan uhkana.
Säälittävää!
Positiivista tietenkin on se että elämän sisällön köyhdyttyä tuohon pisteeseen, on edes jotain tuttua mihin tarrautua.
Ps. Muutimme 70-luvulla rakentamastamme OK:sta keskustan kerrostaloon 4-vuotta sitten, -60 ikäisinä.
Ajatuskin entiseen jäämisestä kauhistuttaa.
Tästä on helppo lähteä pitemmäksikin ajaksi.
Ei ole piha- eikä kiinteistötöitä.
Kolmion huolto vaatii vähän vaivaa! - Toinen leski
leski! kirjoitti:
Tiedossani olevia muutoksen syitä leskellä.
- perintöverojärjestelyt
- halu matkustella ilman OK-sidonnaisuutta
- kyllästyminen talon töihin
- ikävät, puolison kuolemaan liittyvät muistot
- jotain, minulle tuntematonta
Minäkään en ymmärrä joidenkin ihmisten rakastumista samoihin lastulevyseiniin ja irtaimeen roinaan.
Ehkä se on jotain turvallisuuden tunteen etsimistä?
Oman äitini ja anoppini kohdalla näin miten pahaksi "mökkiytyminen" voi päästä.
Elämän sisältö supistuu niiden lastulevyjen sisään ja samojen rojujen tuijotteluksi.
Kaikki uusi koetaan uhkana.
Säälittävää!
Positiivista tietenkin on se että elämän sisällön köyhdyttyä tuohon pisteeseen, on edes jotain tuttua mihin tarrautua.
Ps. Muutimme 70-luvulla rakentamastamme OK:sta keskustan kerrostaloon 4-vuotta sitten, -60 ikäisinä.
Ajatuskin entiseen jäämisestä kauhistuttaa.
Tästä on helppo lähteä pitemmäksikin ajaksi.
Ei ole piha- eikä kiinteistötöitä.
Kolmion huolto vaatii vähän vaivaa!Ei talo minua estänyt lähtemästä, matkustanut olen ympäri maailmaa. Lämmityksen hoitaa sähkö, ei ole suurempia huolia ja pikku rempat pitävät muuten kunnossa ja vireänä. Nytkin olen taas lähdössä, syystyöt on tehty ja pieni säätö nappulasta ja talossa pysyy tietty lämpötila poissa ollessani.
Toisaalta voin sanoa, että jos asuisin yksiössä en pystyisi harrastamaan, pian naapurit kyllästyisivät meluun ja saisin häädön. Eikä harrastus välineeni sinne mahtuisikaan. Toinen leski kirjoitti:
Ei talo minua estänyt lähtemästä, matkustanut olen ympäri maailmaa. Lämmityksen hoitaa sähkö, ei ole suurempia huolia ja pikku rempat pitävät muuten kunnossa ja vireänä. Nytkin olen taas lähdössä, syystyöt on tehty ja pieni säätö nappulasta ja talossa pysyy tietty lämpötila poissa ollessani.
Toisaalta voin sanoa, että jos asuisin yksiössä en pystyisi harrastamaan, pian naapurit kyllästyisivät meluun ja saisin häädön. Eikä harrastus välineeni sinne mahtuisikaan.asui ensin vuokralla muutettuaan pois kotoa.
En puutu heidän asioihinsa millään tavalla muuten, mutta silloin kun alkoivat talon ostoa suunnittelemaan, olin kannustamassa.
Mielestäni vuokrarahat ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa. Tietysti vuokralla asuminen huoletonta on, ei tarvitse remonteista huolehtia, mutta ei sitten ole mitään omaakaan.- vaikuttaa
Tellastiina kirjoitti:
asui ensin vuokralla muutettuaan pois kotoa.
En puutu heidän asioihinsa millään tavalla muuten, mutta silloin kun alkoivat talon ostoa suunnittelemaan, olin kannustamassa.
Mielestäni vuokrarahat ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa. Tietysti vuokralla asuminen huoletonta on, ei tarvitse remonteista huolehtia, mutta ei sitten ole mitään omaakaan.Aloittaja tarkoitti kai eläkeikäisiä?
Olemme asuneet kuudessa työsuhdeasunnossa = vuokra-asunto.
Ensimmäinen oli kolmio. Vuokra oli noin 8% nettopalkastani ml. sähköennakko.
Sähkön saimme tehtaan maksamaan tukkuhintaan.
Paikkakunnnan vaihto on ylivoimaisen helppo vuokra-asunnossa asuvalle.
Työnantajat järjestivät aina asunnot, myöhemmin verotusarvoa vastaavalla vuokralla ja muuttoavun = auto, kuski ja apumiehet.
Vakiinnuttuamme ja perheen kasvaessa rakensimme keskustan tuntumaan omakotitalon.
Lasten poistuttua omilleen vaihdoimme sen ostamaamme kerrostalokolmioon.
Vuokra-asunto olisi ollut varteenotettava vaihtoehto.
Päädyimme omistusasuntoon koska sen hoitovastike on todella paljon alhaisempi vastaavan vuokraan nähden.
Asunto on vuodessa tyhjillään useita kuukausia.
Eiköhän ikä ja elämäntilanne ole ratkaisuun vaikuttavia tekijöitä?
Omaisuus voi olla muussakin kuin asunnon muodossa.
- tyhmyyttä ei tarvitse kylvää
Ihmettelen sitä kuusikymppisten ryhmää, joka ei ole vielä tajunnut, että elämä voi olla hyvinkin rankkaa ja ns. kohtalo puuttua peliin siten,
että siinä omat suunnitelmat ja aikomukset menevät päin prinkkalaa useamman kuin kerran. Omahyväisyys ei ole hyve, se on typeryyttä mittaamattomaan potenssiin.
Mihin ne onnettomat raukat ovat tosiaan rahat käyttäneet? Naisten palkkakuoppa on tunnettu tosiasia, oli ala mikä hyvänsä. Aikaisemmin naisten palkat olivat vielä enemmän miesten tuloista jäljessä. Yksinhuoltajia on paljon nykyisten kuusikymppisten joukossa, useammalla enemmän kuin yksi lapsi. Lapsilisä oli koko -70 luvulla synyttäneille (ja sitä aikaisemmin) ainoa tukimuoto ja ne lapsilisät olivat yksinhuoltajalle tarpeeseen leipään ja vaatteisiin. Ei niitä kerennyt talletella.
Kaikki eivät ole ehtineet akateemiseen koulutukseen, monilla ei ole edes ammattikoulun tasoista koulutusta. Palkat eivät sellaiselle kohoa (= nimenomaan naiselle) koskaan korkeiksi, niillä juuri elää, mutta ei omistusasuntoa hankita. Monet sairastavat ja silti käyvät töissä, sairauskulut nielevät osan tuloista. Lainat ovat olleet kiven alla ennen -80 lukua, vasta silloin tähän ns. löysään lainapolitiikkaan on menty.
Jos on päätynyt sellaisiin naimisiin, missä molemmat tienaavat kohtuullisen hyvin tai ainakin toinen, rahaa jää varmasti säästöön, vaikka olisi lapsiakin. Näin onnellisesti ei kuitenkaan ole kaikilla. Eivätkä kaikkien vanhemmat jätä perintöä minkäänlaista.
Miten voi olla mahdollista, että suomalaista arkitodellisuutta ei tajuta, sitä että kaikki eivät asu onnellisessa perheessä tiilitalossa? Tekisi mieleni ravistaa tätä joukkoa, joka luultavasti ryhtyy vielä väittämään, että jos ei omista asuntoaan on itse siihen syypää. Kun ei valitse oikein... Just joo. Tervetuloa elämään ja menkääpä katsomaan leipäjonoja. Sielläkin näkee suomalaista todellisuutta.- täysin
Tuon tekstisi allekirjoitan joka osalta. Aina elämä ei mene niin kuin kuvittelee, toisille se totuus ei koskaan valkene. Lamakin on näköjään jo vaipunut unholaan. Silloin pankit veivät ihmisiltä asunnot, moni joutui takajana maksamaan toisten velkoja.
Itse selvisimme omasta asuntovelasta ja kahden omavastuullisen velan (lasten ja sukulaisen) takaustaakasta myymällä oma asunto ja muuttamalla vuokralle. Puolella hinnalla siitä mitä olimme maksaneet, lama romahdutti asuntojen hinnat.
Mieheni sairastui vakavasti samoihin aikoihin. Monelle on käynyt paljon huonommin, maksoivat velkoja vuosia, monelta meni siinä rytäkässä terveys, jopa henki.
Perintöjä ei tullut kummaltakaan suvulta, köyhiä olivat. Omilla on toimeen tultu. Olen kiitollinen siitä elämästä mitä olen elänyt, läheisistä ja rakkaista. Vaikeudet ovat kasvattaneet sen verran, että osaan nauttia elämästäni, ei tarvitse omahyväisenä sylkeä toisten päälle. täysin kirjoitti:
Tuon tekstisi allekirjoitan joka osalta. Aina elämä ei mene niin kuin kuvittelee, toisille se totuus ei koskaan valkene. Lamakin on näköjään jo vaipunut unholaan. Silloin pankit veivät ihmisiltä asunnot, moni joutui takajana maksamaan toisten velkoja.
Itse selvisimme omasta asuntovelasta ja kahden omavastuullisen velan (lasten ja sukulaisen) takaustaakasta myymällä oma asunto ja muuttamalla vuokralle. Puolella hinnalla siitä mitä olimme maksaneet, lama romahdutti asuntojen hinnat.
Mieheni sairastui vakavasti samoihin aikoihin. Monelle on käynyt paljon huonommin, maksoivat velkoja vuosia, monelta meni siinä rytäkässä terveys, jopa henki.
Perintöjä ei tullut kummaltakaan suvulta, köyhiä olivat. Omilla on toimeen tultu. Olen kiitollinen siitä elämästä mitä olen elänyt, läheisistä ja rakkaista. Vaikeudet ovat kasvattaneet sen verran, että osaan nauttia elämästäni, ei tarvitse omahyväisenä sylkeä toisten päälle.Monikohan meistä on selvinnyt ilman vaikeuksia elämässään, olivatpa ne taloudellisia tai henkisiä. Kukaan tuskin todellisuudessa vaihtaisi elämäänsä jonkun toisen elämään. Joskus on itsekin vain ollut todettava, että mikä ei tapa, se vahvistaa. Tosin, monelta on mennyt terveyskin vaikeuksissa. Jos kuitenkin on selviytynyt hengissä, on parhaassa tapauksessa oppinut iloitsemaan pienistä hyvistä asioista.
- sairastuminen oli tyhmyyttä
Kuinka osasitkin kuvata noin hyvin meikäläisen elämänvaiheet. Yh:na tuli maksettua oma asuntokin. Raha siihen tuli omista menoista säästämällä. Itse tein kaiken mahdollisen. Käsistäni kun olen kätevä. Suuri unelma ”eläkepäivät maksetussa asunnossa”. Toisin kävi. Sairaus lopetti työnteon ja eläke on sen mukainen. Nyt maksan asuntoa toiseen kertaan. Taloyhtiössä kun ei kysytä onko kaikilla rahaa maksaa typeriä huuhaa juttuja.
Leipäjono on tullut tutuksi jo jonkin aikaa. Lääkkeitä ja lääkärissä käyntejä on pitänyt vähentää. Nyt on pakko etsiä vuokra-asuntoa. Siihen saa asumistukea. Toimeentulotukea saa lääkkeisiin. Lääkärin laskuihin, lomiin jne ….Johan noita veroja tuli töissä ollessa maksettuakin. Jahka asunnon myynnistä saadut rahat häviää niin rupian elämään veronmaksajien kustannuksella. - ei tiedä
sairastuminen oli tyhmyyttä kirjoitti:
Kuinka osasitkin kuvata noin hyvin meikäläisen elämänvaiheet. Yh:na tuli maksettua oma asuntokin. Raha siihen tuli omista menoista säästämällä. Itse tein kaiken mahdollisen. Käsistäni kun olen kätevä. Suuri unelma ”eläkepäivät maksetussa asunnossa”. Toisin kävi. Sairaus lopetti työnteon ja eläke on sen mukainen. Nyt maksan asuntoa toiseen kertaan. Taloyhtiössä kun ei kysytä onko kaikilla rahaa maksaa typeriä huuhaa juttuja.
Leipäjono on tullut tutuksi jo jonkin aikaa. Lääkkeitä ja lääkärissä käyntejä on pitänyt vähentää. Nyt on pakko etsiä vuokra-asuntoa. Siihen saa asumistukea. Toimeentulotukea saa lääkkeisiin. Lääkärin laskuihin, lomiin jne ….Johan noita veroja tuli töissä ollessa maksettuakin. Jahka asunnon myynnistä saadut rahat häviää niin rupian elämään veronmaksajien kustannuksella.Elämä ei kaikilla mene siten kuin on suunnitellut.
Ei ole mennyt minullakaan.
Kerrostalo kolmio on, mutta myös itselläni eläke jäi niin pieneksi että en jaksa maksaa vastiketta.
Nykyisin vielä pärjään kun hoidan vuoteeseen sidottua puolisoani, hänen eläkkeensä on lisänä.
Vuokra-asunnossa näillä tuloilla saisi asumistukea.
Jotain on keksittävä jos ja kun puoliso joutuu laitokseen, hän on jo nyt melko mahdoton kotona hoidettava, päivä kerrallaan on mennä retuutettu.
Asun sellaisella paikkakunnalla missä asuntojen hinnat ovat halpoja. ei tiedä kirjoitti:
Elämä ei kaikilla mene siten kuin on suunnitellut.
Ei ole mennyt minullakaan.
Kerrostalo kolmio on, mutta myös itselläni eläke jäi niin pieneksi että en jaksa maksaa vastiketta.
Nykyisin vielä pärjään kun hoidan vuoteeseen sidottua puolisoani, hänen eläkkeensä on lisänä.
Vuokra-asunnossa näillä tuloilla saisi asumistukea.
Jotain on keksittävä jos ja kun puoliso joutuu laitokseen, hän on jo nyt melko mahdoton kotona hoidettava, päivä kerrallaan on mennä retuutettu.
Asun sellaisella paikkakunnalla missä asuntojen hinnat ovat halpoja.Jos vastikkeesi on niin suuri, ettei eläkkeestäsi jää riittävästi elämiseen, niin saattaisitkohan saada asumistukea siinäkin tapauksessa? Kannattaisi varmaan ottaa selvää asiasta. Myyminen ja pienempään muuttaminen kun ei ole ihan halpaa sekään, vastike kyllä varmaan tulisi jatkossa olemaan pienempi. Toivottavasti asumisasiaasi löytyy sinulle hyvä ratkaisu!
Voimia sinulle, varmasti osasi omaishoitajana on raskas!- paljon itkenyt
-Tosiasiaa kirjoitat.-Kipeää on itsellenikin tehnyt "kodittomuus" ilman omistusasuntoa.Elämä sisälsi uurastamista yrityksen ja oman palkkatyön merkeissä.Puolison velat kaatuivat päälle,taistelu velkasaneeraukseen,takana yli 30 muuttoa ja ajoittaista asunnottomuutta.Viisi lasta kasvatin omilla tuloillani aikuisiksi.Perinnöt menetin mieheni velkoihin.-Aina oli yritys saada oma=omistuskoti,vaan kaikki valui tyhjiin tavalla ja toisella puolison taitamattoman rahankäytön vuoksi.
-Ahkeruus,raittius,rehellisyys ei auttanut.-Elämä ei todellakaan ole kaikille tasapuolista.-Liika anteeksiantaminen,luottaminen,uskominen ei välttämättä tule palkituksi.-Mutta uusiksi ei voi elämäänsä ottaa.-Vuokralaisenakin ihminen on arvokas.Yli 60 on mittarissa ja terveyttäkin vielä kohtuullisesti jäljellä.
Onneksi on ikioma pieni pesä, sillä ei eläkkeestä jäisi mihinkään mukavaan, jos siitä pitäisi pääkaupungin korkeita vuokria maksaa. Näin on myös turvallinen olo. Kukaan ei voi häätää kotoaan, kun kohtuus kaikessa eli ihmisiksi elää. Esim. sisarellani on selkeästi parempi eläke kuin minulla, mutta vuokranmaksun jälkeen rahaa ei olekaan enää kuin kädestä suuhun pantavaksi. Hänellä oli työsuhdeasunto, josta eläkkeelle jäädessä oli luovuttava.
Täällä pääkaupunkiseudulla on onni, jos on oma koti, sillä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei todellakaan ole kaikille halukkaille, jos ylipäätään hyvän vuokra-asunnon löytää. Korkeilla vuokrilla jo lyhentäisi omistusasuntoaankin kummasti, jos ei ylisuurta haaveile. Mutta jos ei halua sitoutua asumiseensa, niin toki sekin on henkilökohtaisesti valittavissa eikä muille kuulu.
En arvottaisi ihmisiä asumistavan mukaan, kuten en koulutuksenkaan, iän, varallisuustason enkä muunkaan tuontapaisen mukaan. Sen sijaan arvotan tosi korkealle ihmisen ja elämäntavan, joka antaa arvon itselleen ja antaa arvon toisellekin.- apunailona
Oikea elämän asenne, ei mitään korostuksia koulutukseen tai muuhun elämän habitukseen.
Toisaalta en edes oudoksunut noita kommentteja, kun puhuttiin akateemisen koulutuksen tarpeellisuudesta.
Tunnen useita ihmisiä, jotka pokkuroivat niiden edessä, mutta minä en.
Kauppaneuvos esimiehenikin juhlissa teki sinunkauppoja ja useimmat johtajat "ehdotuksia"!!!
Se oli silloin, mutta ei nyt....en osannut käyttää tätä hyväkseni.
Enkä kadu. En todellakaan. Minusta suomalainen yhteiskunta kyllä huolehtii hyvin vähäosaisista ja heillä onkin kova työ karsia nämä "luuserit", jotka yrittävät pummata toimeentulonsa sossulasta mitä vaikeimmilla kiemuroilla.
Siksi jää nämä avuttomat, oikeasti apua tarvitsevat vaille turvaa ja joilla ei ole auttajaa selvittää tätä viidakkoa.
Jäin itse ihmettelemään sellaista epäkohtaa, kun puhelin osakkeista piti luopua, että sai toimeentulotukea, mutta kännykkä laskuja silti maksettiin! Olin silloin työssä sossulassa.
Toinen asia, mihin kiinitin huomioni oli se, kun järjestelin heidän arkistonsa.
Mitä isät edellä, sitä pojat perässä, mutta tämä olikin niin, että kun vanhemmat olivat päässeet ilmaisen rahan perään, niin kaikin keinoin opastettiin myös lapset samaan "ihanuuteen".
Jatkumohan jatkui isoisästä/mummista lapsenlapsenlapsiin.
Härskein sossulan tuen käyttäjä oli meidän hyvin tuntemamme kunnallispolitiikko ja valtiomies. Hän tunsi pykälät ja rahaa tuli.
Kuten pahat pojat sanovat, repikää siitä! apunailona kirjoitti:
Oikea elämän asenne, ei mitään korostuksia koulutukseen tai muuhun elämän habitukseen.
Toisaalta en edes oudoksunut noita kommentteja, kun puhuttiin akateemisen koulutuksen tarpeellisuudesta.
Tunnen useita ihmisiä, jotka pokkuroivat niiden edessä, mutta minä en.
Kauppaneuvos esimiehenikin juhlissa teki sinunkauppoja ja useimmat johtajat "ehdotuksia"!!!
Se oli silloin, mutta ei nyt....en osannut käyttää tätä hyväkseni.
Enkä kadu. En todellakaan. Minusta suomalainen yhteiskunta kyllä huolehtii hyvin vähäosaisista ja heillä onkin kova työ karsia nämä "luuserit", jotka yrittävät pummata toimeentulonsa sossulasta mitä vaikeimmilla kiemuroilla.
Siksi jää nämä avuttomat, oikeasti apua tarvitsevat vaille turvaa ja joilla ei ole auttajaa selvittää tätä viidakkoa.
Jäin itse ihmettelemään sellaista epäkohtaa, kun puhelin osakkeista piti luopua, että sai toimeentulotukea, mutta kännykkä laskuja silti maksettiin! Olin silloin työssä sossulassa.
Toinen asia, mihin kiinitin huomioni oli se, kun järjestelin heidän arkistonsa.
Mitä isät edellä, sitä pojat perässä, mutta tämä olikin niin, että kun vanhemmat olivat päässeet ilmaisen rahan perään, niin kaikin keinoin opastettiin myös lapset samaan "ihanuuteen".
Jatkumohan jatkui isoisästä/mummista lapsenlapsenlapsiin.
Härskein sossulan tuen käyttäjä oli meidän hyvin tuntemamme kunnallispolitiikko ja valtiomies. Hän tunsi pykälät ja rahaa tuli.
Kuten pahat pojat sanovat, repikää siitä!Wau! Olen hirmu mielelläni "tosi jätkä". :))
- apunailona
tinat kirjoitti:
Wau! Olen hirmu mielelläni "tosi jätkä". :))
Olen seurannut juttujasi ja katsellut kuvasi. Olet symppis isoäiti, jota kukaan ei saa loukata mielestäni.
Poikkeilet baarissa, johon minunkin pitäisi tulla, mutta rohkeus puuttuu.
Mitäs olet mieltä noista meidän poitsuista, jotka serifiä jahtaa, kuin tämä Susanna pääministeriä?
Mihin on mennyt miehinen itsekunnioitus? Alistuuko jo miehetkin loan heittämiseen? Eikö heidän puujalkavitsinsä purekkaan näillä palstoilla?
Koska itse tunnen aivan livenä näitä seksuaalisuuden huippuja yli 60 , niin rohkenen sanoa aivan suoraan heille.
Menkää pääkaupungin Thaihierontaan. Siellähän jo ministereistä lähtien on onnensa saanut!! - mielelläni
apunailona kirjoitti:
Olen seurannut juttujasi ja katsellut kuvasi. Olet symppis isoäiti, jota kukaan ei saa loukata mielestäni.
Poikkeilet baarissa, johon minunkin pitäisi tulla, mutta rohkeus puuttuu.
Mitäs olet mieltä noista meidän poitsuista, jotka serifiä jahtaa, kuin tämä Susanna pääministeriä?
Mihin on mennyt miehinen itsekunnioitus? Alistuuko jo miehetkin loan heittämiseen? Eikö heidän puujalkavitsinsä purekkaan näillä palstoilla?
Koska itse tunnen aivan livenä näitä seksuaalisuuden huippuja yli 60 , niin rohkenen sanoa aivan suoraan heille.
Menkää pääkaupungin Thaihierontaan. Siellähän jo ministereistä lähtien on onnensa saanut!!En ole hyvä jätkä, en edes mies.
Mutta sheriffin toimenpiteet hatuttavat. apunailona kirjoitti:
Olen seurannut juttujasi ja katsellut kuvasi. Olet symppis isoäiti, jota kukaan ei saa loukata mielestäni.
Poikkeilet baarissa, johon minunkin pitäisi tulla, mutta rohkeus puuttuu.
Mitäs olet mieltä noista meidän poitsuista, jotka serifiä jahtaa, kuin tämä Susanna pääministeriä?
Mihin on mennyt miehinen itsekunnioitus? Alistuuko jo miehetkin loan heittämiseen? Eikö heidän puujalkavitsinsä purekkaan näillä palstoilla?
Koska itse tunnen aivan livenä näitä seksuaalisuuden huippuja yli 60 , niin rohkenen sanoa aivan suoraan heille.
Menkää pääkaupungin Thaihierontaan. Siellähän jo ministereistä lähtien on onnensa saanut!!No, positiivisestihan minä sen ymmärsinkin kirjoitetun. :) Kaikin ajoin ystävällisyyttä ei näillä palstoilla esiinny, vaikka kaikilla toki pitäisi olla lupa olla. No, ei täällä toki mitään Keskinäisen Kehumisen Kerhojakaan tarvita, joten se siitä. :)
Tuota baarissa poikkeilua en kyllä ymmärtänyt, kun en ole niissä juuri poikkeillut, mutta haitanneeko tuo mittään. :)
En ole sheriffiin suuttunut mistään, kun en ole huomannut pahoja poistoja, mutten kirjoitusten säilymistä ole erityisemmin tarkkaillutkaan. Adressin allekirjoittajat ilmeisesti ovat kokeneet kärsineensä, en tiedä, jankutus asiasta vain kyllästyttää jo.
Hyvää uutta viikkoa sinulle! :)
- ryypännyt
Se on tietysti ryypännyt torpan.
Tai pelannut. - vieläkin
Kauheat riistohinnat on vuokrissakin. Ei siinä mitään häpeämistä ole.
Kunnan asuntotuotantoa tarvitaan kilpailemaan ökyvuokrien kanssa. Tai siis tarvittaisiin, jos vaan olisi niitä. Ja keinottelijoitten ökyhintoja vastaan.
Lipposen hallitukset romuttivat kaiken tarpeellisen yhtäkkiä ihmisiltä. - "pelkkää hyvää"
Asuin omakotitalossa, erosin ja talo jäi miehelle.
Nyt asun liian isossa rivitalo-osakkeessa, omassa ja lapset satojen kilometrien päässä.
Joidenkin vuosien kuluttua asun vuokralla, lähempänä lapsiani; elän huolettomana, hip hei!
Kysyisit, miten suhtaudun siihen, että toiset päättäisivät onko asumismuotoni oikein . Ei vaineskaan, toivottavasti kaikki juttukumppanisi eivät ole samanlaisia. Aurinkoista syksyä! - nikolai
Kai on tapauksia, jolloin sairastelun takia rahan puutteessa joutuu myymään asuntonsa ja menemään vuokralle, mutta ovat ne aika harvinaisia.
Tässä oli nyt kyse ennen kaikkea sellaisista, jotka ovat olleet terveitä ja työkuntoisia ja jotka eläkeikään mennessä eivät ole kyenneet hankkimaan omaa asuntoa, kun rahat ovat nähtävästi menneet muuhun käyttöön tai on - pahimmassa tapauksessa - elelty yhteiskunnan tuella.
Kannattavinta on asua itse omistamassaan asunnossa.
Surkeimpiahan ovat kaupunkien ja kuntien vuokra-asunnot. Käytävät ovat usein törkyiset, paikkoja rikotaan harva se päivä. Näkee ettei monista niissä olisi muutenkaan oman asunnon omistajiksi.
Joku mainisee vuokra-asunnon yhteydessä vapauden. Kyllähän omasta asunnosta pääsee pois myymällä sen ja hankkimalla tilalle toisen.- pääsee eroon
talosta JOS se on jossain maalikylillä, mutta kun aina ei niin ole.
Meillä on nyt perikunnan omistuksessa isohko ok-talo ja olemme sitä myymässä, koska siellä ei kukaan asu.
Korkein tarjous oli 40000€, ja taloon oli ostettu uudet öljysäiliöt, tehty viemäriremontti jne. muuta korjausta. Aika lailla meni rahaa ja ihan turhaan. Joudumme pitämään siellä pientä lämpöä päällä, eli kustannuksia koko ajan ( kiinteistöverot ja muut maksut).
Tekisi mieli panna tuli nurkan alle, kun siitä talosta ei ole muuta kuin menoa. - Kyllä!
Mikä vika vuokralla-asumisessa on itse asumismuotona. 90-luvun alkupuolella lama vei työpaikan, uusi löytyi satojen kilometrien päästä. Viikottaista reissaamista jatkui neljä vuotta, kunnes puolisoni loukkaantuminen auto-onnettomuudessa vei häneltä mahdollisuuden pärjätä itsenäisesti omakotitalossamme. Oli pakko laittaa talo myyntiin, taantuvalla teollisuuspaikkakunnalla ei saatu hinta päätä huimannut, oli helppo tehdä päätös, etten koskaan sitoudu mihinkään paikkaan työn vuoksi. Päätöstä tuki myös uuden työnantajan joka joulu ja juhannus käymät yt-neuvotelut. Rahat kiinni kesämökkiin ja vuokralle asumaan, näin on jatkunut jo yli 14 vuotta, ja jatkuu varmaan "tappiin asti", paikkakunta voi kyllä vaihtua. Nykyinen vuokra -89 rakennetusta 3h k s paritalon puolikkaasta on kohtuullinen, n. 390€/kk sähkö(myös lämmitys) ja vesi. Taloyhtiössä, jossa on useita paritaloja, on sekaisin vuokra- ja omistusasuntoja, mutta ei tämä näy mitenkään, ulkoapäin ei voi päätellä, kuka asuu vuokralla, kuka omaansa. Lopuksi: Ei käy kateeksi niitä, jotka sadantuhannen egen velkavankeudessa seuraavat 30 vuotta kituvat.
Kyllä! kirjoitti:
Mikä vika vuokralla-asumisessa on itse asumismuotona. 90-luvun alkupuolella lama vei työpaikan, uusi löytyi satojen kilometrien päästä. Viikottaista reissaamista jatkui neljä vuotta, kunnes puolisoni loukkaantuminen auto-onnettomuudessa vei häneltä mahdollisuuden pärjätä itsenäisesti omakotitalossamme. Oli pakko laittaa talo myyntiin, taantuvalla teollisuuspaikkakunnalla ei saatu hinta päätä huimannut, oli helppo tehdä päätös, etten koskaan sitoudu mihinkään paikkaan työn vuoksi. Päätöstä tuki myös uuden työnantajan joka joulu ja juhannus käymät yt-neuvotelut. Rahat kiinni kesämökkiin ja vuokralle asumaan, näin on jatkunut jo yli 14 vuotta, ja jatkuu varmaan "tappiin asti", paikkakunta voi kyllä vaihtua. Nykyinen vuokra -89 rakennetusta 3h k s paritalon puolikkaasta on kohtuullinen, n. 390€/kk sähkö(myös lämmitys) ja vesi. Taloyhtiössä, jossa on useita paritaloja, on sekaisin vuokra- ja omistusasuntoja, mutta ei tämä näy mitenkään, ulkoapäin ei voi päätellä, kuka asuu vuokralla, kuka omaansa. Lopuksi: Ei käy kateeksi niitä, jotka sadantuhannen egen velkavankeudessa seuraavat 30 vuotta kituvat.
Sinulle tuo ratkaisu ilmeisesti onkin aivan hyvä, vuokrakin on kohtuullista halvempi, ainakin näin pääkaupunkilaisittain mittaillen. Varmasti vain ikävä juttu se, jos työn perässä monesti joutuu muuttamaan, mutta sellaista se taitaa monin paikoin olla. Asuntoja varmasti löytyy paremmin muualla kuin täällä ruuhka-alueella. Eläkkeistä ei varmaan moni enää isoja asuntovelkoja pysty makselemaankaan.
- aatu a.
Kyllä! kirjoitti:
Mikä vika vuokralla-asumisessa on itse asumismuotona. 90-luvun alkupuolella lama vei työpaikan, uusi löytyi satojen kilometrien päästä. Viikottaista reissaamista jatkui neljä vuotta, kunnes puolisoni loukkaantuminen auto-onnettomuudessa vei häneltä mahdollisuuden pärjätä itsenäisesti omakotitalossamme. Oli pakko laittaa talo myyntiin, taantuvalla teollisuuspaikkakunnalla ei saatu hinta päätä huimannut, oli helppo tehdä päätös, etten koskaan sitoudu mihinkään paikkaan työn vuoksi. Päätöstä tuki myös uuden työnantajan joka joulu ja juhannus käymät yt-neuvotelut. Rahat kiinni kesämökkiin ja vuokralle asumaan, näin on jatkunut jo yli 14 vuotta, ja jatkuu varmaan "tappiin asti", paikkakunta voi kyllä vaihtua. Nykyinen vuokra -89 rakennetusta 3h k s paritalon puolikkaasta on kohtuullinen, n. 390€/kk sähkö(myös lämmitys) ja vesi. Taloyhtiössä, jossa on useita paritaloja, on sekaisin vuokra- ja omistusasuntoja, mutta ei tämä näy mitenkään, ulkoapäin ei voi päätellä, kuka asuu vuokralla, kuka omaansa. Lopuksi: Ei käy kateeksi niitä, jotka sadantuhannen egen velkavankeudessa seuraavat 30 vuotta kituvat.
Toiset kituvat velkavankeudessa, toiset vuokravankeudessa.
Edellä mainittu loppuu jossakin vaiheessa, jälkimmäinen on tässä ikävaiheessa yleensä elinkautinen.
Siinä on merkittävä ero. - 1943
Kyllä! kirjoitti:
Mikä vika vuokralla-asumisessa on itse asumismuotona. 90-luvun alkupuolella lama vei työpaikan, uusi löytyi satojen kilometrien päästä. Viikottaista reissaamista jatkui neljä vuotta, kunnes puolisoni loukkaantuminen auto-onnettomuudessa vei häneltä mahdollisuuden pärjätä itsenäisesti omakotitalossamme. Oli pakko laittaa talo myyntiin, taantuvalla teollisuuspaikkakunnalla ei saatu hinta päätä huimannut, oli helppo tehdä päätös, etten koskaan sitoudu mihinkään paikkaan työn vuoksi. Päätöstä tuki myös uuden työnantajan joka joulu ja juhannus käymät yt-neuvotelut. Rahat kiinni kesämökkiin ja vuokralle asumaan, näin on jatkunut jo yli 14 vuotta, ja jatkuu varmaan "tappiin asti", paikkakunta voi kyllä vaihtua. Nykyinen vuokra -89 rakennetusta 3h k s paritalon puolikkaasta on kohtuullinen, n. 390€/kk sähkö(myös lämmitys) ja vesi. Taloyhtiössä, jossa on useita paritaloja, on sekaisin vuokra- ja omistusasuntoja, mutta ei tämä näy mitenkään, ulkoapäin ei voi päätellä, kuka asuu vuokralla, kuka omaansa. Lopuksi: Ei käy kateeksi niitä, jotka sadantuhannen egen velkavankeudessa seuraavat 30 vuotta kituvat.
mieltä kanssasi. Me tuimme mieluummin lasten harrastuksia ja opiskelua kuin makselimme asuntovelkoja. Asuntoalueesi tuntuu olevan edistyksellinen, juuri noin pitäisi olla. Itselläni vuokra oli viimeksi 580 euroa/kk sisältäen veden ja lämmityksen. Työsuhdeasuntona vuokra oli 300 euroa, loppuvaiheessa vuokranantaja oli yksityinen. Rivitaloasunto on ihanalla paikalla, siinä on 3h, keittiö ja kylpyhuone. Käyn moikkaamassa entisiä naapureitani, viime yönkin olin talossa.
- usiamman kerroksen väet
Kyllä! kirjoitti:
Mikä vika vuokralla-asumisessa on itse asumismuotona. 90-luvun alkupuolella lama vei työpaikan, uusi löytyi satojen kilometrien päästä. Viikottaista reissaamista jatkui neljä vuotta, kunnes puolisoni loukkaantuminen auto-onnettomuudessa vei häneltä mahdollisuuden pärjätä itsenäisesti omakotitalossamme. Oli pakko laittaa talo myyntiin, taantuvalla teollisuuspaikkakunnalla ei saatu hinta päätä huimannut, oli helppo tehdä päätös, etten koskaan sitoudu mihinkään paikkaan työn vuoksi. Päätöstä tuki myös uuden työnantajan joka joulu ja juhannus käymät yt-neuvotelut. Rahat kiinni kesämökkiin ja vuokralle asumaan, näin on jatkunut jo yli 14 vuotta, ja jatkuu varmaan "tappiin asti", paikkakunta voi kyllä vaihtua. Nykyinen vuokra -89 rakennetusta 3h k s paritalon puolikkaasta on kohtuullinen, n. 390€/kk sähkö(myös lämmitys) ja vesi. Taloyhtiössä, jossa on useita paritaloja, on sekaisin vuokra- ja omistusasuntoja, mutta ei tämä näy mitenkään, ulkoapäin ei voi päätellä, kuka asuu vuokralla, kuka omaansa. Lopuksi: Ei käy kateeksi niitä, jotka sadantuhannen egen velkavankeudessa seuraavat 30 vuotta kituvat.
Jotenkin tästä jutusta ja aloittajankin kommenteista tulee mieleen,että vuokralla asuva on siis toisen luokan kansalainen, raukka, onneton luuseri ja että asunnon omistaminen jotenkin taas jalostaa omistajansa. Jotka niin uskovat ja arvottavat, pitäkööt luulonsa. Vaikeaa on silti käsittää, että kuusikymppisellä tai vanhemmalla voi olla näin kapea mailmankuva.
Kuinka vaan, vuokra-asuntoja tarvitaan vanhoille, nuorille,perheille, työssäkäyville, piskelijoille ja eläkeläisille,kaikenlaisille ihmisille. Pelkkä omistusasuminen ei voi olla ainut asumismuoto. Miksi joku päätyy vuokra-asumiseen ja toinen kiristää itsensä äärimilleen hankkiakseen omistuskämpän tai saa sen perintönä - eivätkö syyt ole jokaisen omia. On todella surullista, jos ainoa tapa arvottaa toista ihmistä perustuu siihen,mitä omitaa tai on omistamatta. Onneksi en tällaiseen eläkeläispiiriin tule koskaan tutustumaan enkä menemään.
Fakta on kuienkin, että mukaansa ei kukaan täältä lähtiessään ole saanut mitään - ei edes omaa ruumistaan. usiamman kerroksen väet kirjoitti:
Jotenkin tästä jutusta ja aloittajankin kommenteista tulee mieleen,että vuokralla asuva on siis toisen luokan kansalainen, raukka, onneton luuseri ja että asunnon omistaminen jotenkin taas jalostaa omistajansa. Jotka niin uskovat ja arvottavat, pitäkööt luulonsa. Vaikeaa on silti käsittää, että kuusikymppisellä tai vanhemmalla voi olla näin kapea mailmankuva.
Kuinka vaan, vuokra-asuntoja tarvitaan vanhoille, nuorille,perheille, työssäkäyville, piskelijoille ja eläkeläisille,kaikenlaisille ihmisille. Pelkkä omistusasuminen ei voi olla ainut asumismuoto. Miksi joku päätyy vuokra-asumiseen ja toinen kiristää itsensä äärimilleen hankkiakseen omistuskämpän tai saa sen perintönä - eivätkö syyt ole jokaisen omia. On todella surullista, jos ainoa tapa arvottaa toista ihmistä perustuu siihen,mitä omitaa tai on omistamatta. Onneksi en tällaiseen eläkeläispiiriin tule koskaan tutustumaan enkä menemään.
Fakta on kuienkin, että mukaansa ei kukaan täältä lähtiessään ole saanut mitään - ei edes omaa ruumistaan.Kun muistaa, että "käärinliinoissa ei ole taskuja", niin moni asia saa oikeammat mittasuhteet.
- mikä ei
usiamman kerroksen väet kirjoitti:
Jotenkin tästä jutusta ja aloittajankin kommenteista tulee mieleen,että vuokralla asuva on siis toisen luokan kansalainen, raukka, onneton luuseri ja että asunnon omistaminen jotenkin taas jalostaa omistajansa. Jotka niin uskovat ja arvottavat, pitäkööt luulonsa. Vaikeaa on silti käsittää, että kuusikymppisellä tai vanhemmalla voi olla näin kapea mailmankuva.
Kuinka vaan, vuokra-asuntoja tarvitaan vanhoille, nuorille,perheille, työssäkäyville, piskelijoille ja eläkeläisille,kaikenlaisille ihmisille. Pelkkä omistusasuminen ei voi olla ainut asumismuoto. Miksi joku päätyy vuokra-asumiseen ja toinen kiristää itsensä äärimilleen hankkiakseen omistuskämpän tai saa sen perintönä - eivätkö syyt ole jokaisen omia. On todella surullista, jos ainoa tapa arvottaa toista ihmistä perustuu siihen,mitä omitaa tai on omistamatta. Onneksi en tällaiseen eläkeläispiiriin tule koskaan tutustumaan enkä menemään.
Fakta on kuienkin, että mukaansa ei kukaan täältä lähtiessään ole saanut mitään - ei edes omaa ruumistaan.Pulensa on kaikilla asumismuodoilla.Itselläni on tätä omaa neliötä päälle 200 neliötä. En koskaan ole tämän takia kokenut olevani jotenkin parempi, kuin vuokralla asuja. On kai pää jotensakin terve?
- Kyllä!
usiamman kerroksen väet kirjoitti:
Jotenkin tästä jutusta ja aloittajankin kommenteista tulee mieleen,että vuokralla asuva on siis toisen luokan kansalainen, raukka, onneton luuseri ja että asunnon omistaminen jotenkin taas jalostaa omistajansa. Jotka niin uskovat ja arvottavat, pitäkööt luulonsa. Vaikeaa on silti käsittää, että kuusikymppisellä tai vanhemmalla voi olla näin kapea mailmankuva.
Kuinka vaan, vuokra-asuntoja tarvitaan vanhoille, nuorille,perheille, työssäkäyville, piskelijoille ja eläkeläisille,kaikenlaisille ihmisille. Pelkkä omistusasuminen ei voi olla ainut asumismuoto. Miksi joku päätyy vuokra-asumiseen ja toinen kiristää itsensä äärimilleen hankkiakseen omistuskämpän tai saa sen perintönä - eivätkö syyt ole jokaisen omia. On todella surullista, jos ainoa tapa arvottaa toista ihmistä perustuu siihen,mitä omitaa tai on omistamatta. Onneksi en tällaiseen eläkeläispiiriin tule koskaan tutustumaan enkä menemään.
Fakta on kuienkin, että mukaansa ei kukaan täältä lähtiessään ole saanut mitään - ei edes omaa ruumistaan.Hyvin kirjoitettu!
- tarkkailija ...
usiamman kerroksen väet kirjoitti:
Jotenkin tästä jutusta ja aloittajankin kommenteista tulee mieleen,että vuokralla asuva on siis toisen luokan kansalainen, raukka, onneton luuseri ja että asunnon omistaminen jotenkin taas jalostaa omistajansa. Jotka niin uskovat ja arvottavat, pitäkööt luulonsa. Vaikeaa on silti käsittää, että kuusikymppisellä tai vanhemmalla voi olla näin kapea mailmankuva.
Kuinka vaan, vuokra-asuntoja tarvitaan vanhoille, nuorille,perheille, työssäkäyville, piskelijoille ja eläkeläisille,kaikenlaisille ihmisille. Pelkkä omistusasuminen ei voi olla ainut asumismuoto. Miksi joku päätyy vuokra-asumiseen ja toinen kiristää itsensä äärimilleen hankkiakseen omistuskämpän tai saa sen perintönä - eivätkö syyt ole jokaisen omia. On todella surullista, jos ainoa tapa arvottaa toista ihmistä perustuu siihen,mitä omitaa tai on omistamatta. Onneksi en tällaiseen eläkeläispiiriin tule koskaan tutustumaan enkä menemään.
Fakta on kuienkin, että mukaansa ei kukaan täältä lähtiessään ole saanut mitään - ei edes omaa ruumistaan.Kyllähän vuokra-asuntoja tarvitaan edelleenkin.
siitä huolimatta ihmetyttää, että täysin työkykyinen ihminen ei eläkeikään mennessä pysty hankkimaan omaa asuntoa. Siitä kai on ollut kyse.
Kyllähän jotakin yhteistä on niillä, jotka asuvat vuokralla. Ylensä he kuuluvat alempiin yhteiskuntaluokkiin, mikä on ymmärrettävää.
Toisaalta vuokralla asuvilla on enemmän vaikkapa avioeroja. Miksiköhän?
Vaikuttaa siltä, että täällä on paljon vuokralla asuvia, enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Se todistaa jotakin käyttäjäkunnan koostumuksesta. - 1943
tarkkailija ... kirjoitti:
Kyllähän vuokra-asuntoja tarvitaan edelleenkin.
siitä huolimatta ihmetyttää, että täysin työkykyinen ihminen ei eläkeikään mennessä pysty hankkimaan omaa asuntoa. Siitä kai on ollut kyse.
Kyllähän jotakin yhteistä on niillä, jotka asuvat vuokralla. Ylensä he kuuluvat alempiin yhteiskuntaluokkiin, mikä on ymmärrettävää.
Toisaalta vuokralla asuvilla on enemmän vaikkapa avioeroja. Miksiköhän?
Vaikuttaa siltä, että täällä on paljon vuokralla asuvia, enemmän kuin väestöstä keskimäärin. Se todistaa jotakin käyttäjäkunnan koostumuksesta.tunnen paljon sellaisia ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, joiden ainoana elämätehtävänä ei ole omistusasunnon hankkiminen.Esim. monet asuvat muutaman vuoden maassa A, sitten muuttavat maahan B. On paljon helpompi asua vuokralla, kun vaihtaa usein paikkakuntaa. Jostain luin, että hyvistä vuokralaisista on pulaa.
- taku -
1943 kirjoitti:
tunnen paljon sellaisia ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, joiden ainoana elämätehtävänä ei ole omistusasunnon hankkiminen.Esim. monet asuvat muutaman vuoden maassa A, sitten muuttavat maahan B. On paljon helpompi asua vuokralla, kun vaihtaa usein paikkakuntaa. Jostain luin, että hyvistä vuokralaisista on pulaa.
"Jostain luin, että hyvistä vuokralaisista on pulaa."
Pulaa on, kun niillä on oma asunto.
- Nimmarien
Varallisuus testi.:(
Tunnen jotakuinkin omistus ja vuokra asuntojen
varjo ja valoisat puolet.
Itsellä on kolme omistus asuntoa.Yksi jossa itse
asun,toinen on vuokralla ja kolmas on
tyhjillään(oli aiemmin vuokralla).
Olen itse asunut vuokralla parivuosikymmentä ja
loput omistus asunnossa.
Olenkin kovasti harkinut myydä kaikki kolme pois
ja muuttaa vuokralaiseksi loppu elämän ajaksi.
Tunnen useita korkeasti koulutettuja ja hyvin
ansaitsevia jotka on koko elämänsä asuneet
vuokralla vaikka omistavatkin useita sijoitusasuntoja.
Ihmettelen miten heti ihminen sijoitetaan tai
arvostetaan alimpaan "kerhoon" asunnon perusteella.
Jotkut ei edes osaa asua omistus asunnossakaan,
kämppä on kuin siko lätti.
Tämä siksi kun vuokralla asuvia usein haukutaan siivottomiksi tomppeleiksi.- tane..
Menehän katsomaan etenkin kaupunkien (tai jopa kuntien) omistamia vuokrataloja. Jos pääset vielä asuntoon sisälle, niin hyvä on, näet miten hoitaa asuntoaan ja taloaan se, joka ei sitä omista.
Poikkeuksena on romaniväestö, joka pitää ainakin kotinsa siistinä. He nimittäin asuvat usein juuri tuollaisissa aloissa. - Nimmarien
tane.. kirjoitti:
Menehän katsomaan etenkin kaupunkien (tai jopa kuntien) omistamia vuokrataloja. Jos pääset vielä asuntoon sisälle, niin hyvä on, näet miten hoitaa asuntoaan ja taloaan se, joka ei sitä omista.
Poikkeuksena on romaniväestö, joka pitää ainakin kotinsa siistinä. He nimittäin asuvat usein juuri tuollaisissa aloissa.Pääkaupunki seudulla hoas ja vav:n asuntoja joten
kokemusta on asuntojen kunnosta.
Vain pieni osa vuokralaisista särkee paikkoja,he
ovat huume hörhöjä ja alkoholi ongelmaisia pää
sääntöisesti.Suurin osa asukkaista elää ja asuu
aivan samalla tavalla kun omistus asukkaatkin.Olen
myös nähnyt omistus asuntojakin kuin pommin jäljiltä.
Paras mitä on tavattu on hevonen romanin
kerrostalon vuokra kämpässä.Naapuruksina asui
kaksi heimoperhettä.Asuntojen välille oli tehty
kantavaan seinään aukko josta hevonen pääsi
kulkemaan asunnosta toiseen.
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei512789Ajattelen sinua iltaisin, aamulla, päivittäin
Ehkä siinä jo pientä vinkkiä. Oot jäänyt pahasti mieleen. Sun katse on niin syvä ja oot niin lempeä. Hyvä olla sun kanss1071672- 1041000
- 83915
- 59838
- 43764
Priden osallistujamäärä suuri pettymys!
Ei lähellekään sataatuhatta, vaikka mukaan on värvätty kaikki aktivistit jopa homot katolta heittelevä islamistinen aate163760IS Viikonloppu 28.-29.6.2025
3- merkitty Kovis Erkki Vuokilalta. Oikean reunan (kuvituksellinen) pääkuva on hauska, mutta siitä johdetun sanan merkit57741Joku kysyy
Missä on syy? Jossainhan se syy täytyy olla persujen kannatuksen alenemiseen. Kannatuksen alneminen ei näy pelkästään g59732Kannan sinua mukanani
Aina sydämessäni ❤️ Niin kauan kun henki pihisee ja veri virtaa suonissani, niin olet osa minua tavalla, josta olen kii28675