Sellasta kysyisin, että suuttuisitteko/ pahottaisitteko mielen jos teiltä tultaisiin kysymään että onko kaikki hyvin ja voin auttaa tai kuunnella jos tarvitset kuuntelijaa? Naisen kasvoilta näkee ihan suoraan että jokin on pielessä ja aika etäinen muutenkin. Ei niinkään tunneta enkä missään nimessä halua tunkeilla toisen huoliin jos ei se toinen halua.
Kysymys
Naisille
13882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
pahoittaisi mieltäni tuollaisesta. Jos en haluaisi apua, toteaisin kohteliaasti "Kiitos, mutta ei kiitos.". Silti tuo tuntuisi hyvältä... Vaikka ei mikään olisi pahastikaan. Hienoahan se on jos ihmiset ympärillä pitävät huolta.
tuntuisi pahalta, jos mikään ei olisi pielessä, mutta ihmiset kuvittelisivat näkevänsä olemattomia kasvoiltani. Sellaista itsensä tyrkyttämistä.
loukkaannuta. tuo huolehtiminen ja pahan paikan tullen tukena oleminenhan on yks niitä juttuja, joita joakinen nainen miehestä etsii :)
Tuntuisi mukavalle, että joku olisi niin ystävällinen!
ja on vaikeaa selittää, mistä on kysymys. Minä pidän, että saan pitää etäisyyttä, koska en osaa luottaa tuntemattomiin, tulen ehkä vain äkäiseksi puuttumisesta!!! Joskus kaikki on pelkkää väärinkäsitystä ja seviää myöhemmin, miten tyhmästi ajatteli asioista.
suutuisi päin vastoin voisi olla mukavempi jutella jonkun kans.jos ei niin sanotusti huolista niin sais ainakin muuta ajateltavaa
en halua jutella henkilökohtaisista asioistani puolituttujen kanssa.
niin varmasti kertoisin jos mieltäni joku painaa ja ottaisin sen huomaavaisena eleenä siltä kysyjältä.
Mutta en kyllä kenellekään vieraalle uskaltaisi alkaa henk. koht. asioitani kertomaan. Vieraan kysymänä se tuntuu hieman liian tunkeilevalta.
Kännissä tosin suojamuuri ohenee huomattavasti ja silloin varmaan tulisikin jotain kerrottua, mutta todennäköisesti se kaduttaisi sitten myöhemmin.
Todella hienotunteisesti ainakin sitä pitäis kysyä ja ehkä jopa hieman rivien välistä vihjasta, jos ette kerran tunne.
Valitettavaa, mutta itse en pitäis sellaisesta kysymyksestä yhtään. Eräs puolituttava aina kyselee "Maija, miten sinulla nyt elämässä oikein menee?" Ärsyynnyn tästä joka kerta, koska ihmettelen,
a)mistä tyyppi olettaa, että mulla menis huonosti (koska ei mene)
b) mistä tämä henkilö olettaa, että vaikka mulla menis huonosti, kertoisin asioistani jollekin tutun tutulle
c) haluaako herra vain tehdä itsestään tärkeän.
No, tämä on ehkä vähän umpimielistä suhtautumista. Vielä sellainen seikka, että lähipiirissäni on ihmisiä, joille voin kertoa huoliani sellaisten ilmaantuessa. Ehkä, jos tilanne olisi toinen eli tuntisin itseni yksinäiseksi, ottaisin tämän juttukaveri-tarjouksen kiitollisempana vastaan.
Etene siis varoen.
Mun mielestä sä suhtaudut ihmiseen empaattisesti jos oot kiinnostunut tuolla tavalla. Se, miten esität asian, on tärkeää - äänensävysi paljastaa tarkoituksesi.
kysynyt tältä naiselta?
Kysyin, ei varmaan mitään hätää toivottavasti =) Ehkä vähän voi syksy masentaa ja kiire, tai sitten eihän kaikkea voi kertoa tuntemattomalle. Mutta luulen että ei mitään vakavaa kuitenkaan toivottavasti. En kysynnyt puhumalla, se olisi ollut liian vaikee kun muita paljon vieressä.
miksi tuntematon haluaa tiedustella kuulumisia ja luuleeko hän, että hänelle todella avaudutaan mieltä painavista asioista. Juttelu kannattaa kyllä aloittaa muulla lausella kun että tarviitko kuuntelijaa... kysymyksen kohde voi luulla että pidät häntä hulluna.
Naisen kasvoilta et kyllä voi lukea mitään, varsinkaan tuntemattoman, hän voi olla etäinen ym. jo ihan sen takia että on huomannut huolestuneen katseesi ja koittaa välttää sun seuraa (kotipsykologit ei ole haluttua seuraa).