Kiitos tämänpäiväisistä ystävyydenosoituksistasi, et arvaakaan miten ne koskettivat... ymmärsin vihdoin että minulla on joku joka välittää sen minkä omalta elämältään vain ehtii, ja se on paljon. Jäi harmittamaan ainoastaan se etten tarpeeksi hyvin osannut vastata luottamukseesi. Uskon kuitenkin sinun näkevän sen verran hyvin lävitseni että ymmärrät. Kiitos.
rakas ystäväni
se elämätön
261590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Rakas ystäväni,
asia on joskus niin, että toisilleen vielä liian tuntemattomat ihmiset tahattomasti loukkaavat toisiaan, kun eivät tunne toistensa elämien hankaluuksia.
Miten toista sitten oppisi tuntemaan paremmin? Ehkä muuten kuin vain kirjekaverina. Ehkä niin, ettei vain omassa tuolissaan istuisi ja kaukaa kyselisi, vaan tulisi käymään, näkisi ja osallistuisi toisenkin ideoihin ja juttuihin. Muuten tulee tunne, että toinen ei välitä, ja sillä on vaan oma elämä, joka sitä kiinnostaa, eikä muut. Kuten varmaan sinullekin nyt tuli tunne, että ystäväsi tekee vain sen, minkä ehtii.
Muuten ystävyydestä tulee tällaista pieniä negatiivisia vihjauksia ja piikittelyä, mikä voi satuttaa yllättävänkin paljon ja hankaloittaa asioiden etenemistä. Kaikki eivät ymmärrä vihjeitä, mutta toiset ymmärtävät ne liiankin hyvin, ehkä turhankin negatiivisesti, ja ystävyys alkaa tuntua kiusaamiselta.
Voihan olla, että ystävälläsi on ollut aiemmin elämässään vain sellaisia ystäviä, jotka todella ovat tehneet samanlaisia asioita kuin hän. Niin tällaiseen uuteen ystävyyteen voi olla vaikea tottua, varsinkin, jos vaarana on se, että se lähtee heti piikittely- ja loukkaantumislinjalle. Silloin kai on turvallisempaa keskittyä elämässä muihin asioihin, jos piikittelylinja nostaa omat vanhat kiusaajien aiheuttamat piikit pystyyn ja siten lopettaa kommunikoinnin.
pani miettimään TAAS: yksi viesti ja jokainen lukija ymmärtää sen siten, miten se parhaiten soveltuu omaan tilanteeseen.
itse luin, että siinä oikeasti kiitettiin ajasta jonka ystävä pystyy antamaan.
voi noin vain mennä toisen elämään. Kyllä ystävyyteenkin pitää saada jonkinlainen kutsu. Sinä saat sen kuulostamaan helpolta: tule ja osallistu. Mielestäni ei ole noin helppoa. Jokin muukin tuossa viestissäsi säikäytti, toivon ettet ole minun uusi ystäväni. Tuosta jäi sellainen mielikuva, että vaadit ystäviesi olevan tietynlaisia. Ja se on pelottavaa.
Täytyy sanoa etten hoksannut kirjoituksesi pointtia. Ystävä, josta kirjoitin ja jolle anonyymin kiitokseni esitin, on minulle oikeasti ystävä. Olemme tekemisissä päivittäin ja olleet ystäviä jo muutaman vuoden. Eilen kuitenkin ymmärsin suhteemme vakauden, ja hän tunnusti sen itsekin ääneen. Tuli heti turvallinen olo siitä että on läheisiä ihmisiä elämässä. Aiemmin tuntui että elämme vuoristoradassa, eilen huomasin että tilanne on vakiintunut meidän molempien osalta ja sitä arvostan. Kirjekaverista siis ei ole kyse, vaan ihan lihaa ja verta olevasta ihmisestä.
Mielestäni ihmisen perusluontoon kuuluu, että se tarvitsee jotain. Ehkä länsimaissa perustarpeet ihmisillä on suunnilleen täytetty, mutta ei aina. Sitähän elämä on. Aina ei ole kaikki hyvin, aina ei ole tyytyväinen.
Kyllä minun mielestäni toisen elämään voi mennä. Suomessa tosin pidetään tiukkaa rajaa, ettei toisen alueelle astuta. Monissa muissa maissa ihmiset elävät enemmän ristikkäin, ja saattavat olla onnellisempia ja tyytyväisempiäkin. Uskon, että hyvä elämä on jakamista muiden kanssa, ei niinkään omien reviirien tarkkailemista, niitä ei tarvitse niin olla, jos osataan olla suvaitsevaisia, elää rennosti, antaa tarpeeksi aikaa asioille.
Jokainen ymmärtää asiat omalla tavallaan. En haluaisi vaatia keneltäkään mitään, siinä mielessä mitä tällä tässä tilanteessa ilmeisesti tarkoitetaan. Uskon kuitenkin jokaisen ihmisen tarvitsevan empatiaa, ymmärrystä ja tukea. Jos sitä ei saa tarpeeksi, ihminen voi ärtyä, kuulostaa pelottavaltakin. Siksi ehkä kannattaa ymmärtää, että erilaiset tunteet, niin negatiiviset kuin positiivisetkin kuuluvat elämään, eikä niihin kannata aina reagoida tunteella. Mieluummin ajatella vaan, että "kas tuossa joku melskaa, mikäköhän sillä on hätänä?" Ja mitä muuta sitten haluaakin ajatella, oman tyyneyden ja mielenrauhan kuitenkin säilyttäen.
ystävyydessä, se ettei tarttis reagoida niin tunteella.
Mun uusi ystävä on kuitenkin mulle salaa enemmän kuin ystävä. Joten en voi olla suhtautumatta häneen suurella tunteella. Pelkään etten kelpaa hänelle ystäväksi, ja haluaisin samalla olla paljon enemmän. Uuden ystäväni elämään en voi mennä ilman kutsua, jos kutsun saan, lupaan muistaa sinun sanasi.
No, mun pitäs ehkä mennä tonne rakkaus palstalle.
hänelle enemmän kuin ystävä, jos hän sitä toivoisi. Joskus.
Näin hänen lävitseen, kiitos hänelle.
ymmärtänyt kenelle kysymyksesi asetit?
uudelle ystävälleni. Tai en ole varma haluaako olla ystäväni, mutta oli ystävällinen, kun pyysin mahdollisuutta ystävyyteen. En minä tiedä onko hän täällä koskaan. Mutta hänelle kysymykseni meni.
Tarkoitatko jotain tukemista, empatiaa ja ymmärtämistä, mitä ei välttämättä kaikkien kavereiden ja ystävien kanssa automaattisesti jaeta ja koeta?
Itse ainakin ymmärtäisin asian näin. Mielestäni sellainen on tärkeää. Haluaisin olla ystävilleni sillä tapaa enemmän, ehkä hekin voisivat olla jotain samantapaista minullekin.
Rakkaussuhdetta. Menen asioiden edelle. Haluan ystävästyä ihmiseen, jota kohtaan tunnen kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Jos mahdollinen osoittautuisi mahdottomaksi, meille jäisi jäljelle luottamus ja ystävyys. Ajattelen siis tässä ihmisessä ystävyyttä rakkaussuhteen edeltäjänä. En pysty puhumaan ystävyydestä nyt. Olen väärällä palstalla. Anteeksi, jos sotkin keskustelunne näillä sekavilla tunteillani. En pystykään puhumaan ystävyydestä..
Sehän voi tarkoittaa monenlaisia asioita. Itse tunnen vähän samalla tavoin. Innostun helposti, ja kehittelen kaikkia unelmia ja salaisia toiveita.
Et ole mielestäni väärällä palstalla. Monestihan asiat menevät päällekäin. Toinen tuntee ystävyyttä, toinen jotain enemmän. Parempi, ettei jaotella asioita liian tiukasti eri karsinoihin.
Miksi et kelpaisi uudeksi ystäväksi? Kyllä varmasti kelpaat. Pitää vaan antaa ja varata tarpeeksi aikaa tutustumiseen, ettei tule liikaa väärinymmärryksiä. Voihan sitä pitää ystävästäänkin enemmän mitä hän pitää sinusta. Voidaan silti olla ystäviä, ellei toinen tunne oloaan aivan liian kurjaksi, omien unelmien ja todellisuuden aiheuttaman ristiriidan edessä.
Niin ehkä ihmisten elämiin ei voikaan ihan kutsumatta mennä. Mutta mä ottaisin kovin mielelläni myös kutsumattomia vieraita elämääni. :]
uuden ystäväni, elämään mennä täysin kutsumatta. Tosin sähköisesti. Hän oli aloituksestani varmaan aika ihmeissään. Enkä tiedä haluaako olla ystäväni, voihan olla, että on vain ystävällinen ja korrekti kaikille. Enkä tiedä onko hänellä edes tarvetta ystävystyä keneenkään. Ehkä hänellä on jo tarvittavat ystävät.
Mutta nyt, kun olen ilmaissut haluni ystävyyteen, ystävyys on mahdollista. Jos en olisi sitä mitenkään ilmaissut, kaikki olisi mahdotonta. Toivon ystävyyttä, ja riittää, jos se siihen jääkin hänen puoleltaan. Vaikka enemmän toivoisinkin ainakin tällä hetkellä.
Pitää muistaa neuvosi ja antaa ystävyydelle aikaa kehittyä, eikä mulla minnekään kiire olekaan. Toivotaan, että saan tämän mahdollisuuden. Ja ottaisin minäkin mielelläni kutsumattomia ystäviä elämääni...
et tiedä, kuinka paljon häiritset mun elämää ja satutat. Lopeta se jo. Keksin sulle hauskoja satuja, joista voisit tykätä, aina, kun jätät jonkun ystävän teon tai välittämisen tekemättä. Ymmärrät väärin, tai et tiedäkään kuinka pulassa ystäväsi voi olla, etkä välitä tippaakaan.
Voidaan vaan ohittaa toisemme. Älä kiusaa enää.
alkuperäiselle kirjoittajalle vai jollekin muulle. Jos luet koko ketjun niin ap. kirjoitti ystävästään, joka on hänen tosi ystävänsä. Minä en ole ap. ja kirjoitin tuonne väliin kaikenlaista.
Nyt kiinnnostaisi olikohan viestisi ap:lle vai voisko olla mulle. Mutta en ymmärrä viestiäsi, jos on mulle...
Olen häirinnyt lähestymällä, kyllä. Mutta en ole kiusannut, olen vain tykännyt. Mitä tarkoitat, kun jätän ystävän teon tekemättä? Olenkohan minä tehnyt niin. Voi kun ymmärtäisin viestisi, en tiedä että ystäväni olisi pulassa. Enkä tahdo ohittaa, enkä tahdo kiusata. Älä ota sitä kiusana, se on rehellistä välittämistä sinusta.
En tahdo ohittaa sinua, kerro mitä tarkoitat
päättyikö se just.
Hei, kerrotko mitä tarkoittaa että jätän ystävän teon tekemättä, mua niin pelottaa, että tämä oli mulle...
Osaan kulkeä hänen jäljessään, uskon tunnistavani hänet usein.
Olette kyllä ihania, kun olette siellä olemassa! Vaikka minusta tuntuu, että ette ole virtuaaliystäviä, vaan juuri niitä, jotka oikeastikin tunnen. Toivottavasti nähdään pian! :)
"Eka iltasatu":lle tiedoksi, että viimeinen iltasatu meni jo. En niitä harrastele ennen kuin olo on turvallinen ja hyvä taas. En oikein tiedä, ryhtyykö hän leikkiin vaan mukaan. Ehkä niin. Mutta leikki muuttui turhan julmaksi välillä. Ja olen todella pulassa toisinaan.
Tiedättekö sen sadun 101 dalmatialaista? Olen oppinut sen peittämis -logiikan sieltä turhan hyvin. Siksi hätääni kai ei helposti huomaa. Kyllä niitä ystävän tekoja ehtii vielä tehdä. Älkää murehtiko.
oli muuten sama kirjoittaja. Minä. Ja minä olisin voinut kirjoittaa ap-kirjoituksen. En kuitenkaan kirjoittanut. Mutta siksi jäin tänne.
Älä luule tunnistavasi ketään, jos se saa sinut vihaiseksi ystävällesi. Täällä on niin paljon ihmisiä, että moni kirjoittaa samalla tavalla ja samoista asioista. Kirjoitustyyli myös muuttuu mielialan mukaan. Jos olisit minun "uusi ystäväni" muista, että en koskaan sulle mitään pahaa kirjoittaisi...
vaan välinpitämättömyys. Vaikka uusi ystävä kirjoittaisi jotain mukavaa, voi hän samalla olla välinpitämätön. Ei siinä mitään pahaa ole, kirjoittamisessa, mukavien kirjoittamisessa tai muussakaan kirjoittamisessa. Saavat uudet ja vanhat ystävät, ketkä vaan sitä tehdä. Mutta siltikin joku voi kärsiä.
Kyllä mä tiedän, että asiat ja ihmiset voi mennä sekaisin. Mutta tietyistä asioista olen varma.
on ilmennyt? Täälläkö vai ihan tuolla "oikeassa elämässä". Oletko itse syyllistynyt samaan? Tällasta tuli mieleen viestistäsi.
Ja sama juttu muuten mulla, tietyistä asioista olen varma, vaikka ne yritettiin kaikin tavoin osoittaa muuta olevan...tai olen 85% varma
En usko, että ihmiset niin välttämättä koittavat pitämiäsi asioita osoittaa muuksi. He vaan tulkitsevat asioita väärin. Miksi tulkitsevat? No, siihen on monia syitä. Maailma ei ole niin kuin ihmiset haluaisivat sen olevan. Toiset eivät tietyissä ahdingon tuntemuksissaan haluaisi edes saada lapsia, kun maailma ja asiat tuntuvat niin epäoikeudenmukaisilta.
No, maailmassa on niin paljon ihmisiä, että kaikista en voi välittää henkilökohtaisella tasolla, eli olen siis välinpitämätön toisia kohtaan. En puhuisi "syyllistymisestä". Ketään ei kannata mielestäni syyllistää. Ei antaa muiden syyllistää itseään (jos niin tekevät, niin suojakuori oman itsen ympärille ;), eikä myöskään tehdä tätä itse. Se ei hyödytä mitään. Koitetaan vaan mennä eteenpäin ja paremmalla onnella, taidolla, uusilla yrityksillä ja toivottavasti energialla myös.
En varmasti aina itse ole tarpeeksi välittävä, vaikka kuinka koitan tehdä parhaani. Siihen voi olla syynä vaikka se, etten saa oikeaa tietoa. No miksi en saa? Jos esimerkiksi vaikka ihmiset olettavat minun ymmärtävän ja tietävän asioita, joita en tiedä. Näin käy ihmisten kanssa aika helposti.
esim. "En usko, että ihmiset välttämättä koittavat tosiksi pitämiäsi asioita osoittaa muuksi."
Vähän sekavaa tekstiä joo, koittakaa saada selvää, jos jaksatte.
mutta en saa sanaa suustani (lue sormenpäistäni). Siksi sulle toivotankin kaikkea hyvää. Jos olisit minun "ystäväni" toivoisin, että minut huolisit ihan oikeaksi ystäväksi.
tuskin olet kuitenkaan uusi oikea ystäväni...siis ystävä olet täällä silti...mukavaa syksyä
Mua nyt väsyttää jo kirjoittaa, taidan levätä hetken
jotain. Mitäköhän haluaisit kuulla, tai mistä haluaisit jutella?
Kyllä mä haluaisin huolia ihan oikeaksi ystäväksi. Mitenköhän se onnistuisi? Siten kai, että olisi itsellä oikeasti hyvä olo, ja pystyisi jakamaan sitä samaa muillekin. Ja voisi kirjoitella, keksiä ja lukea taas iltasatuja vaikkapa.
Koitapa levätä. Sitten jaksaa taas eteenkin päin.
vaikka siitä mihin viittaa noilla iltasaduilla. En ymmärrä.
Toinen asia mitä ihmettelin viestissäsi oli se, miksi puhut monikossa, siis puhuit virtuaaliystävistäsi. Onko sinulla siis täällä palstalla useita ystäviä?
En minä täysin ymmärtänyt viestejäsi. Yritin niitä tulkita, mutta ne pystynyt, koska olet minulle vieras. Sattuma vain sai minut laittamaan tuon iltasatu vastauksen. Itsellänikin oli myös tavallaan iltasatu, joka päättyi.
Tarkoitko sadulla, että jokin ei ole totta.
kyllä kiitos ,myös.