On aika käsitellä sitä millainen älykäs suunnittelija voi olla. Jos älykäs suunnittelu on totta, niin huomion tulee kiinnittyä älykkään suunnittelijan olemukseen. Eikö luomus heijastele aina tekijäänsä? Ajatellaan vaikka rannekelloa. Kuvitellaan, että jossain päin maailmaa viidakossa on seikkaillut tutkijoiden ryhmä. Joltain tutkijalta on tipahtanut digitaalinen rannekello maahan. He eivät löydä etsimäänsä, eikä kellonsa hukannut kelloaan. He poistuvat. Sitten jonkun alkuperäisheimon asukas (jolla ei mitään käsitystä viidakon ulkopuolella asuvien ihmisten olemassaolosta) metsästää viidakossa ja huomaa maassa rannekellon, jonka käyttötarkoitusta tai merkitystä ei tunne. Eikö hän todella voi sanoa mitään esineen suunnittelijasta? Se voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Esinettä ei voi käyttää miten tahansa, eikä sitä voi kiinnittää mihin tahansa. Jotain tietoa on siis ainakin mahdollista saada.
Jos älykäs suunnittelija on kaikkivaltias, niin voi olettaa kaikkivaltiaan tietävän vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Jos silloin joku kysyy nöyrästi kaikkivaltiaalta, että voisiko kaikkivaltias esittää jotain sellaista asiaa, josta hän ei itsekään ole tietoinen, niin miten kaikkivaltias vastaa? Jos kaikkivaltias ei osaa esittää jotain sellaista, mistä hän ei ole tietoinen, niin kaikkivaltias ei voi olla kaikkivaltias. Jos kaikkivaltias tietää jo kaiken kaikista asioista, niin kaikkivaltias ei voi vastata mitenkään tähän nöyrän kyselijän kysymykseen, ja siten hän ei voi olla kaikkivaltias.
Täten on osoitettu, että älykäs suunnittelija EI VOI olla kaikkivaltias, mikäli paradoksiin ei ole olemassa tyydyttävää vastausta (yleisesti hyväksyttyä; ja siihen ei ole). Tämä paradoksi tunnetaan Omnipotentin paradoksina ja on mukailtu tähän viestiin wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Existence_of_God#Deductive_arguments_.28against.29
Jos älykäs suunnittelija on kaikkivaltias, niin voi olettaa kaikkivaltiaan tietävän vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Jos silloin joku kysyy nöyrästi kaikkivaltiaalta, että voisiko kaikkivaltias esittää jotain sellaista asiaa, josta hän ei itsekään ole tietoinen, niin miten kaikkivaltias vastaa? Jos kaikkivaltias ei osaa esittää jotain sellaista, mistä hän ei ole tietoinen, niin kaikkivaltias ei voi olla kaikkivaltias. Jos kaikkivaltias tietää jo kaiken kaikista asioista, niin kaikkivaltias ei voi vastata mitenkään tähän nöyrän kyselijän kysymykseen, ja siten hän ei voi olla kaikkivaltias.
Täten on osoitettu, että älykäs suunnittelija EI VOI olla kaikkivaltias, mikäli paradoksiin ei ole olemassa tyydyttävää vastausta (yleisesti hyväksyttyä; ja siihen ei ole). Tämä paradoksi tunnetaan Omnipotentin paradoksina ja on mukailtu tähän viestiin wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Existence_of_God#Deductive_arguments_.28against.29
Vastaukset 35
Vanhimmat
Muutamia ajatuksia tähän enemmän tai vähemmän älykkään olennon älynväläykseen:
"Absoluutti, Kaikkeuden Alkulähde on enemmän kuin ihmisen tasoinen tietoisuus/älykkyys pystyy koskaan tajuamaan."
Tämän oletuksen hintana on logiikan tuhoaminen järjestelmänä. Nostat esiin vain uusia ongelmia. Esille nostamani ongelma ei ole pelkkä ajatusleikki, vaan toistaiseksi ratkaisematon looginen paradoksi, joka puhuu sitä vastaan, että Jumala voisi olla kaikkivaltias.
Mutta ku Jumala sanoo olevansa kaikkivaltias, niin mitä siihen ihmsellä on lisättävää pienessä pääkopassaan? Jumala loi ihmisestä epätäydellisen ja siksi hän toteaa luomisesta, että se oli sangen hyvää, muttei täydellistä.
Niin miksi me sitten olemme näin mitättömiä, vajaita, pikkuisia, poloisia, vähä-älyisiä....
Vaikka olemme Hänen kuviaan????
Vai onko tämä meitin ulkonäkö sitten ainoa mikä Hänestä muistuttaa??
Ja meitä "luodessaan" tiesi varmaan että vituix menee..mutta antoi mennä silti..?
Ja siinä vasurilla muokkaili samaan aikaan vuoristoja ja perhosia ja kukkasia ja norsuja suunnitteli...?
Hä?
Minä oletan, että "luodessaan kaltaisensa" ei tarkoita ollenkaan ulkonäköä eikä fyysistä olemusta, vaan henkistä puoltamme. Se puoli on meillä edelleenkin hakusessa, varsinkin kun uskonnot selittävät mitä milloinkin, ja siitä johtuen kuvittelemme olevamme kaikkea muuta kuin "jumalallisia henkiä" ja kaiken lisäksi uskomme olevamme jonkun pikkumaisen jumalan armoilla (tai sitten hylkäämme järjellisenä mahdottomuutena kaiken jumaluuteen liittyvän).
Olentojen fyysinen puoli muovautuu niiden olosuhteiden mukaan, missä kukin elää (uskon elämää löytyvän muualtakin kuin maaplaneetaltamme), joten ulkomuoto ei oikeastaan ole 'tärkeä', vaan tärkeää on se tietoisuus (aina kasvava!) joka asustaa ainakin meidän tasollamme väliaikaisessa muodossa/kehossa.
Kun ymmärtää sen, että meidän alkuperäinen/todellinen olemuksemme onkin Henki (eli olemme siis yhtä samaa henkeä kuin Absoluuttikin), joka on fyysisessä kehossa kokemassa elämää näennäisesti erillään Todellisuudesta/Absoluutista, niin mikään ei mene koskaan vituralleen, vaan jokainen on osa kokonaisuutta ja sinällään aina 'oikeassa' (vaikka se ei meistä nyt siltä tuntuisikaan).
Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen: Olemme sitä mitä me olemme nyt, mutta emme ole sitä ikuisesti. Tietoisuutemme kasvaessa(yksi elämä ei siihen riitä!) tulemme yhä enemmän Alkulähteemme kaltaiseksi, mutta ei vain tiedon, älyn yms. suhteen vaan muutumme myös yhä enemmän kaikkialliseksi rakkaudeksi. Tätä prosessia sanotaan valaistumiseksi.
Mutta kunit ei tässä nyt auta. Loogisesti voidaan osoittaa paradoksaalinen tila kaikkivaltiuden ajatuksen osalta. Ajatuksenasi on hylätä logiikka Jumalan hyväksi, mutta samalla hylkäät kaikenlaisen argumentoinnin mahdollisuuden. Ehkä se on joillekin riittävän pieni hinta siitä, että kaikkivaltias pelastetaan a prioriselta logiikalta, josta häntä muuten voi pitää itse vastuussa luotuaan tämän maailmankaikkeuden.
Yhtään ytimekkäästi muotoiltua ratkaisua ongelmaan ei ole annettu. Se kertoo puolestaan.
Jos kaikkivaltias on väittänyt olevansa kaikkivaltias, niin onko hän valehdellut? Mutta voiko täydellisen hyvä olento valehdella? Kas siinä toinen pulma.
Tuossa edellisessä viestissäni yritin, ilmeisesti epäonnistuen, selittää, että me kaikki olemme enemmän kuin tämä ihmisenä oleminen eli olemme todelliselta olemukseltamme Henkeä/Jumalaa tai mitä nimitystä tahansa käytämme Hänestä/Itsestä. Ihmislogiikallamme on rajansa ja siksi *Jumala* monessakin mielessä (ja varsinkin mielestä!)vaikuttaa paradoksiselta, kun taas henkeämme (spirit) rajoittaa vain Kosmisen tietoisuuden rajat ja sekin on aina kasvava suure.
Tarkennan:
Ihmisen tietoisuus = nykyisen elämän peritty, opittu ja kokemuksilla hankittu tietoisuus
Sielun tietoisuus = kaikkien aikaisempien elämien aikana hankitun nykyisen elämän tietoisuuksien summa.
Hengen tietoisuus = "sieluperheen" tietoisuuksien summa
Kosminen tietoisuus = kaikkien maailmankaikkeuksien tietoisuuksien summa
Absoluuttinen tietoisuus = enemmän kuin kosminen tietoisuus eli myös se pitää sisällään myös sen mitä 'ei ole'. Siis tässä kohdassa tullaan viimeistään tietoisuutemme laajenemisen rajalle ...ja 'sulaudumme Absoluuttiin' ja siis TULEMME YHDEKSI. Sitä kai tarkoitti eräs mestari sanoessaan pari tuhatta vuotta sitten: "Isä ja minä olemme yhtä".
En voi sille mitään, että minulta loppuu logiikka tuossa aloituksessasi, sorry. Ja hyvin todennäköisesti monelta loppuu logiikka näissä minun jutuissani, mutta on hyvä kuitenkin edes yrittää ymmärtää toisiamme! Kaikki tällainen pohdiskelu kun lisää tuota arvokasta tietoisuutta.
Sinä toistat jälleen kerran saman asian ja minä toistan jälleen kerran saman asian. Minulle, ja tuskinpa oikeille loogikoillekaan, vastaukseksi ei kuitenkaan kelpaa logiikan hylkääminen, koska silloin hylätään ylipäätään mahdollisuus minkäänlaiseen argumentaatioon. Olen hyvin tietoinen, että jotkut tätä ehdottavat. Et ole yksin tämän näkemyksen kanssa. Sitä on esitetty.
Toisaalta, moni oppinut uskovainen on pyrkinyt ratkaisemaan ongelman itse logiikkaa käyttämällä, ei sitä hävittämällä; toistaiseksi tuloksetta.
Näitä paradokseja on useita, esimerkiksi pahan ongelma. Siihenkään ei ole minkäänlaista konsensusta sen osalta miten ratkaista se.
Toivoisin pientä nöyryyttä, koska nämä ovat todellisia ongelmia, jotka ovat askarruttaneet vuosisatoja ihmisiä.
Mihin väitteesi perustuu => Tämän oletuksen hintana on logiikan tuhoaminen järjestelmänä. Nostat esiin vain uusia ongelmia. ###### Väitteesi sisältää lähtöoletuksen, että Jumalan olemassaolo ja loogisuus sulkevat pois toisensa. Mihin tämä oletuksesi perustuu? Oletat rivien välissä sen mitä Jumala kykenee tekemään ja mitä ei?????
Ikävää, että se ei ole sinulle ilmeistä. =(
Kerro mitä ikävää siinä on?
Älykäs kaikkivaltias on suunnitellut olemisensa siten, ettei hänen olemistaan voi todistaa olevaiseksi muuten kuin keskittymällä kuvittelemaan säätilamallinnuskoneiden "sielun-
elämää". Jos jossain päin maailmaa tapahtuu juuri kulloisellakin hetkellä jotain säähän liittyvää,
niin onko kyseessä jokin uskonnollinen luonnonilmiö, vai ihan satunnainen geometrinen tuulen liikehdintä tms... Täytyyhän kaikella olla
jokin voima mikä kaikkeudessa liikkuu ja vaikuttaa
ympäröivään todellisuuteen. On se sitten mikro- tai makrokosmoksessa, sanoissa itsessään. Kirjaimien ja merkkien syntymisessä ihmisten aikaansaannoksena juuritasolta lähtien menneessä sekä tulevassa ajassa ( jota sitäkään ei ole todistettu olemattomaksi ). Huomattavaa on tulevaisuudessa se että ne jotka menneestä osaa
vaikuttaa nykyisyydessä ja muokata tulevaisuuden
tapahtumia järkevään, oikeaan suuntaan, aikaansaavat paljon hyvää niin halutessaan. On se voima sitten näkymätön tai näkyvää materiaa. Tunnettua tai tuntematonta, syntyykö tulevaisuus
jossain koneessa vai jonkun päässä itsestään, sanat mukaanlukien. Ei olevaisuudessa ole paradoksia jos se olisi vain yhteenpuristettu piste, äärettömän kuuma ja tiivis, oman tajuntansa
omaava "tuntematon" voima materiassa.
Tietoa, jota ei voi olla. Eikö tämä ole vähän samanlainen, kuin voiko Jumala luoda sellaisen kiven, joka ei ole kivi. Vastaan, että voi mutta Jumala ei tahdo luoda tälläistä.
Onpa arrogantti vastaus. Minua todella kiinostaisi tietää, mistä sinä sen tiedät mitä jumalasi haluaa ja tahtoo... Raamatussa´sanotaan niin?
Eli ts. jahvella oli Biblia kädessään luodessaan maailmaa? Saako nauraa? Jos näin on, kuka kirjoitti raamatun? Jos jumalasi on niin kovin viisas ja suuri, mihin hän yhtä raamattua tarvitsisi? Luulisi partaveikolta yhden maailmankaikkeuden luomisen onnistuvan tuosta vain! Ja todella kova hemmo tekisi sen silmänräpäyksessä, ei kuudessa päivässä. Ja jos minä olisin jumala en tarvitsisi lepopäiviä. Miksi ihmeessä? Olisinhan kaikkivoipa!
Klassinen paradoksi menee kuitenkin näin: Jos jumala on suurin ja kaikkivoipa, voiko hän luoda niin suuren kiven, jota hän ei jaksa itse nostaa?
p.s oikea kirjoitusmuoto on TÄLLAINEN ei TÄLLÄINEN.
"Onpa arrogantti vastaus. Minua todella kiinostaisi tietää, mistä sinä sen tiedät mitä jumalasi haluaa ja tahtoo... Raamatussa´sanotaan niin? "
Loogisten perustotuuksien suhteen Jumalan tahto on muuttumaton. Raamatussa annetaan tästä viitteitä, siinä puhutaan ikuisista määräyksistä, ikuisesta valtakunnasta, jne.
"Eli ts. jahvella oli Biblia kädessään luodessaan maailmaa? ..."
En ole fundamentalisti, joten en ymmärrä mistä sinä tuollaista päättelit?
"Klassinen paradoksi menee kuitenkin näin: Jos jumala on suurin ja kaikkivoipa, voiko hän luoda niin suuren kiven, jota hän ei jaksa itse nostaa? "
Tiedän. Vastaus tähän on se, ettei kivellä voi olla tuollaista loogisesti mahdotonta ominaisuutta. Toki Jumala voisi halutessaan luoda loogisesti mahdottomiakin asioita, mutta kuten sanottu hänen tahtonsa on näiden asioiden suhteen muuttumaton.
"Jos jumala on suurin ja kaikkivoipa, voiko hän luoda niin suuren kiven, jota hän ei jaksa itse nostaa"
vastaus: "Vastaus tähän on se, ettei kivellä voi olla tuollaista loogisesti mahdotonta ominaisuutta. Toki Jumala voisi halutessaan luoda loogisesti mahdottomiakin asioita, "
Kerro missä on vastauksesi logiikka.
Että keskustelu voisi jatkua edes jonkinasteisen säädyllisen rationaalisuuden vallitessa, haluaisin huomauttaa, että nyt emme suinkaan keskustele kivestä, vaan jumalasta.
Ahaa, siis jumalasi kuitenkin voi tehdä loogisia mahdottomuuksia. Tässä kohdin olen vielä mukana... Paitsi jos hivenen saivarrellaan, niin mikä on loogisesti suunniteltu looginen mahdottomuus? (Vastauksesi lienee ehdoton ehkä?)
Eli siis mitä? Ei voi tehdä loogisesti mahdottomia asioita? Koska ei halua? Kuulostaa kolmivuotiaan logiikalta: "Kyl mä voisin mutku mä en haluu!"
Tässä kohdin ajatuksen juna heilahtaa raiteiltaan. Peräänkuulutat logiikkaa, mutta kertoisitko ystävällisesti minne olet sen kätkenyt omassa väitteessäsi?
Mahdat kuulua jahven lähipiiriin, koska sinulla on ensisijaista tietoa hänen/sen mielen liikeistä, oikuista tai tahdosta. Jos et kuulu, niin lienee sanomattakin selvää mikä sinä sitten olet... Et ainakaan kovin fiksu, viisas, rationaalinen tai looginen. Mutta tämänhän sinä fiksuna, viisaana, rationaalisena ja loogisena ihmisenä jo varmaan tiedätkin.
Jumala ei tee loogisia mahdottomuuksia, koska hänen tahtonsa on muuttumaton tälläisten asioiden suhteen.
"Ahaa, siis jumalasi kuitenkin voi tehdä loogisia mahdottomuuksia. Tässä kohdin olen vielä mukana... Paitsi jos hivenen saivarrellaan, niin mikä on loogisesti suunniteltu looginen mahdottomuus? (Vastauksesi lienee ehdoton ehkä?) "
Tarkoitan loogisilla mahdottomuuksilla asioita, jotka ovat tai johtavat luotujen olentojen näkökulmasta loogisiin ristiriitoihin. Siis Jumla voi halutessaan päättää, että 1 1=3, mutta tämä ylittää meidän ymmärryksemme rajat joten emme voi edes keskustella sitä. Itse olen sitä mieltä, että tahdon muutos tälläisessä asiassa johtaisi luotujen olentojen tuhoutumiseen.
No, miksi sitten keskustelet? Lähtökohtaisesti on mahdotonta "keskustella" ihmisen kanssa, joka sortuu dogmaattisuuteen...
Mitäpä jos hyväksyisimme jonkin asteisessa konsensuksessa sellaisen väittämän, että luonnon lait(matematiikka, fysiikka, kemia yms.) ovat ylittämättömiä. Sellaista ei oletettavasti ole tapahtunut vielä kertaakaan n. 15 miljardin vuoden aikana, mitä maailmankaikkeus on ollut olemassa. Kaikki joutuvat taipumaan luonnon lakien edessä, myös singulariteetti, jonka toimintaperiaatteet ovat VIELÄ tuntemattomia.
Se, kuka nämä lait on luonut, on meidän saavuttamattomissa ja itseasiassa irrelevanttia. Luonnontieteen näkökulmasta jumalalle on jäänyt vain kovin vähän tilaa. MOT.
"No, miksi sitten keskustelet? Lähtökohtaisesti on mahdotonta "keskustella" ihmisen kanssa, joka sortuu dogmaattisuuteen... "
Tarkoitus oli kritisoida kaikkivaltiaan paradokseja toteamalla, että asia on vain meidän käsityskyvyn ulkopuolella. Mielestäni dogmaattisuudessa ei ole mitään pahaa vaan yhteiset dogmit auttavat esim. uskonasioista kommunikoidessa.
Puhuit noista luonnonlaieista siihen tyyliin, ettet usko yliluonnolliseen?
Tuosta singulariteetista sen verran, että se pysyy aina tuntemattomana. Sanotaan, että tiede tarkentaa maailmankuvaamme. Näin varmasti on, mutta ei se koskaan mitään lopullista vastausta anna pikemminkin sen avulla alkuperäinen kysymys voidaan vain muotoilla toisin termein.
"Se, kuka nämä lait on luonut, on meidän saavuttamattomissa ja itseasiassa irrelevanttia. Luonnontieteen näkökulmasta jumalalle on jäänyt vain kovin vähän tilaa. MOT. "
Luonnontiede ei missään nimessä pienennä Jumalan olintilaa. Luonnontiede on vain ihmisten keksimä tapa jäsennellä todellisuutta, ei sen kummempaa.
>>Luonnontiede ei missään nimessä pienennä Jumalan olintilaa. Luonnontiede on vain ihmisten keksimä tapa jäsennellä todellisuutta, ei sen kummempaa.
Eivät luonnontieteet voi mitään dogmia vääräksi osoittaa. Otetaan esimerkiksi neitseellinen syntymä, johon itse suhtaudun hieman epäillen. Tiede tuntee jo nyt mekanismeja joilla tälläinen on mahdollista. Nimittäin kvanttimekaniikan mukaan minkälainen kappale tahansa voi materialisoitu minne tahansa. Tosin esimerkiksi siittiöä solun ilmaantuminen sattumalta tyhjästä munasolun sisään hyvin hyvin epätodennäköistä. Samaan tapaan, kuin evoluutio ilman ohjausta on hyvin epätodennäköistä. Vai mitä?
>>Eivät luonnontieteet voi mitään dogmia vääräksi osoittaa.>Otetaan esimerkiksi neitseellinen syntymä, johon itse suhtaudun hieman epäillen. Tiede tuntee jo nyt mekanismeja joilla tälläinen on mahdollista. Nimittäin kvanttimekaniikan mukaan minkälainen kappale tahansa voi materialisoitu minne tahansa.>Tosin esimerkiksi siittiöä solun ilmaantuminen sattumalta tyhjästä munasolun sisään hyvin hyvin epätodennäköistä.>Samaan tapaan, kuin evoluutio ilman ohjausta on hyvin epätodennäköistä. Vai mitä?
Enpä tullut tuota luomiskertomusta ajatelleeksikaan, koska se on mielestäni mytologinen kertomus siitä, miten Jumala loi elämän käyttäen evoluutiota hyväkseen. Ja ilman Jumalaa tämä ei ole mahdollista, koska luonnonvalinta on riittämätön ja tarvitsee tueksen Jumalan. Siis Jumala tarvittiin joko alun hienosäädössä tai sitten Jumala on vaikus on enemmän tai vähemmän säännöllistä.
"Ei kvanttifluktuaatiolla ja neitseellisellä syntymällä ole sinänsä toistensa kanssa tekemistä.
Eikä tuo muuta mihinkään sitä tosiseikkaa, että on läjäpäin uskontojen dogmeja, jotka tiede on osoittanut virheellisiksi. "
Ei varmaan ole, mutta kvanttimekaniikan mukaan mitä tahansa voi tapahtua.
Luomiskertomus on oman aikansa vakava yritys selittää ihmisen ja maailman alkuperää. Raamatun luomiskertomus sulkee evoluution pois. Onneksi nämä eivät ole mielipidekysymyksiä, eikä Raamatun tulkinta ole subjektiivinen oikeus.
Kvanttimekaniikkaan liittyen viljelet selviä väärinymmärryksiä, mikä ei ole ollenkaan ihmeellistä, kun pyritään hakemaan uskottavuutta tuhansia vuosia sitten esitetyille saduille. Onhan se toki hienoa, että saadaan ympättyä tieteellistä ja uskonnollista sanastoa vierekkäin.
http://www.theness.com/articles.asp?id=63
>>Jos jumala on suurin ja kaikkivoipa, voiko hän luoda niin suuren kiven, jota hän ei jaksa itse nostaa?
Se kivi ei ollutkaan niin iso, ettei sitä olisi jaksanut nostaa, eli eipäs voinutkaan.
Paradoksi säilyy. Paradoksia ei voi ratkaista vetoamalla tulkintoihin Raamatusta tai omista käsityksistä koskien Jumalan luonnetta (niissäkin voi olla loogisia ongelmia), vaan loogisella lausekkeella.
Toisaalta, semanttinen keskustelu on mahdollista ennen kuin ongelmaa yrittää lähteä ratkaisemaan. Osa loogikoista on kiinnittänyt huomiota kaikkivoipaisuuden käsitteeseen ja kehitellyt eriasteisia kaikkivoipaisuuden tasoja. Ongelma on kuitenkin toistaiseksi ratkaisematta, mitä olen moneen otteeseen sanonutkin.
Materiaalisen maailman tarina alkoi 14mrd vuotta sitten. Tällöin Jumala hieno sääti parametrit niin, että luonnonvalinta on tuottanut elämää 4.5 mrd vuotta vanhalle maalle. Ilman Jumalaa tämä ei ole mahdollista.
Käsitettä evoluutio ei esiinny luomiskertomuksIssa. Se ei siis voi olla millään lailla osa Raamatun Genesiksen luomiskertomuksia. Toisen väittäminen on luomiskertomuksen vääristelyä.
MOT
Luomiskertomukset:
ftp://ftp.funet.fi/pub/doc/bible/fi/1992/1Moos.1.html#o1
ftp://ftp.funet.fi/pub/doc/bible/fi/1992/1Moos.2.html
>>Materiaalisen maailman tarina alkoi 14mrd vuotta sitten.>Tällöin Jumala hieno sääti parametrit niin, että luonnonvalinta on tuottanut elämää 4.5 mrd vuotta vanhalle maalle. Ilman Jumalaa tämä ei ole mahdollista.
Tuli vain mieleen tähän tällainen kysymys: Jos tämä kaikkivaltias tietää kaiken potenssiin ääretön, niin onko se puute tai vika, jos sen on vastattava kyselijälle, ettei ole olemassa sellaista asiaa, joka voisi jotenkin olla hänen tietoisuutensa ulkopuolella?
Älykäs suunnittelija oli tarpeeksi älykäs ettei anna kaiken tulla jokaisen tietoon.
Nähtävästi antamani linkki on muuttunut sen jälkeen kun sen otin, joten tässä uusi, joka menee oikeaan kohtaan artikkelissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Existence_of_God#Deductive_arguments