Tarinani on tämä:
Tapasin erään tytön ratikkapysäkillä ja hän kysyi minulta miten ratikkoja kulkee niin vähän. Juttelimme kaikkea mahdollista koulusta ym. Mielestäni hän kysyi aika paljon henkilökohtaisia asioita, tai ainakin siinä tilanteessa ne siltä tuntuivat. Hän kysyi milloin jään pois raitiovaunuista. Hän itse jäi pois juna-asemalla ja matkasi siitä eteenpäin kun oma kotini oli muutama pysäkki eteenpäin.
Noustessaan pois hän sanoi että "törmäillään", hän lähti muutenkin viimeisenä pois ratikasta ja ajattelin heti jälkeenpäin olisiko minun pitänyt pyytää saada tavata hänet uudestaan jne.
Seuraavalla viikolla näin hänet uudestaan ohimennnen ja vaihdoimme taas muutaman sanan. Olin vähän hermostunut sillä pidin hänestä.
Nyt sitten tapasin hänet samaisella juna-asemalla jossa hän jäi pois kaksi viikkoa sitten, menin asemalle siinä toivossa että hän tulisi, sillä tiesin milloin hänen koulunsa alkoi sinä päivänä.
Hän tulikin, jonka jälkeen pysäytin hänet ja kysyin olisiko hetki aikaa jutella. Sanoin, että haluaisin tavata hänet myöhemmin. Hän kuitenkin vastasi että "ehkä kavereina"..
Petyin todella paljon, sillä odotukseni olivat korkealla, pidin hänestä oikeasti. Hän kysyi mitä tein asemalla, ja vastasin tulleeni tapaavani häntä.
Se oli kiusallinen tilanne sitten siitä eteenpäin, varsinkin kun hän kysyi, että enkö ole menossa kouluun ja vastasin että ekat tuntini alkavat vasta kahden tunnin kuluttua.
Olen ollut pitkään yksin ja ajattelin todella että tämä olisi voinut onnistua. Hän varmaankin oli muuten niin sosiaalinen että puhui niin paljon, sillä en ole tottunut vastaavaan.
En tiedä mitä tehdä vastedes, sillä pidin tästä tytöstä ja nyt joudun varmasti katselemaan alas koulussa kävellesäni kun hän tai hänen kaverinsa tulevat vastaan. Eniten ehkä ärsyttää, että hän ei sanonut seurustelevansa tms. vaan sain sen käsityksen, että vika olisi sitten pelkästään minussa itsessäni.
Nyt olisi kiva kuulla muiden mielipiteitä tapahtumista. Ajattelin, että järkevintä olisi mennä kysymään suoraan. Oikeasti muut vaihtoedot olivat vähissä, sillä hän ei käy samoilla tunneilla kuin minä.
Tapasin erään tytön ratikkapysäkillä ja hän kysyi minulta miten ratikkoja kulkee niin vähän. Juttelimme kaikkea mahdollista koulusta ym. Mielestäni hän kysyi aika paljon henkilökohtaisia asioita, tai ainakin siinä tilanteessa ne siltä tuntuivat. Hän kysyi milloin jään pois raitiovaunuista. Hän itse jäi pois juna-asemalla ja matkasi siitä eteenpäin kun oma kotini oli muutama pysäkki eteenpäin.
Noustessaan pois hän sanoi että "törmäillään", hän lähti muutenkin viimeisenä pois ratikasta ja ajattelin heti jälkeenpäin olisiko minun pitänyt pyytää saada tavata hänet uudestaan jne.
Seuraavalla viikolla näin hänet uudestaan ohimennnen ja vaihdoimme taas muutaman sanan. Olin vähän hermostunut sillä pidin hänestä.
Nyt sitten tapasin hänet samaisella juna-asemalla jossa hän jäi pois kaksi viikkoa sitten, menin asemalle siinä toivossa että hän tulisi, sillä tiesin milloin hänen koulunsa alkoi sinä päivänä.
Hän tulikin, jonka jälkeen pysäytin hänet ja kysyin olisiko hetki aikaa jutella. Sanoin, että haluaisin tavata hänet myöhemmin. Hän kuitenkin vastasi että "ehkä kavereina"..
Petyin todella paljon, sillä odotukseni olivat korkealla, pidin hänestä oikeasti. Hän kysyi mitä tein asemalla, ja vastasin tulleeni tapaavani häntä.
Se oli kiusallinen tilanne sitten siitä eteenpäin, varsinkin kun hän kysyi, että enkö ole menossa kouluun ja vastasin että ekat tuntini alkavat vasta kahden tunnin kuluttua.
Olen ollut pitkään yksin ja ajattelin todella että tämä olisi voinut onnistua. Hän varmaankin oli muuten niin sosiaalinen että puhui niin paljon, sillä en ole tottunut vastaavaan.
En tiedä mitä tehdä vastedes, sillä pidin tästä tytöstä ja nyt joudun varmasti katselemaan alas koulussa kävellesäni kun hän tai hänen kaverinsa tulevat vastaan. Eniten ehkä ärsyttää, että hän ei sanonut seurustelevansa tms. vaan sain sen käsityksen, että vika olisi sitten pelkästään minussa itsessäni.
Nyt olisi kiva kuulla muiden mielipiteitä tapahtumista. Ajattelin, että järkevintä olisi mennä kysymään suoraan. Oikeasti muut vaihtoedot olivat vähissä, sillä hän ei käy samoilla tunneilla kuin minä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
...teit rohkeasti, kun ns."otit härkää sarvista" ja teit aloitteen. Ehkä tyttönen hiukan hämmentyikin sun ehdottaessa uutta tapaamista myöhemmin. Ei sun kuitenkaan kannata alkaa häpeilemään tuota tapahtunutta, pää rohkeasti pystyssä kohti uusia seikkailuita :)
edellisen kirjoittajan kanssa, että teit tosi rohkeasti! Tsemppiä!