kuinka paljon miehet vaikuttaa jos tapaatte mukavan naisen ja hän kertookin olevansa äiti?
Naisen lapsi...
pilvetön
331371
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Paljon, jonkun verran, ei lainkaan.
nimittäin positiivisessa mielessä. Tosin se edellyttää sitä, että minä koen hänen olevan hyvä äiti, mikä ei välttämättä oo ihan helppoa.
Mie arvostan sitä suuresti. Isompi seikka tässä vaiheessa on se millainen rooli mulle jää mahdollisesti tulevaisuudessa. Onko lapsella isä vai onko minusta tulossa sille isä. Tuo on ehkä enemmänki se ongelma.
Useimmat naiset kumminki sanoo että eivät etsi lapselleen isähahmoa vaan itselleen puolisoa. Saman katon alla kuitenki on pieni lapsi joka ei tätä välttämättä ymmärrä. Siis mikä minun rooli silloin on... Sen määrittäminen usein on vaikeampi homma, kuin se lapsen hyväksyminen. Ainakin noin omakohtaisesti.
"Tosin se edellyttää sitä, että minä koen hänen olevan hyvä äiti, mikä ei välttämättä oo ihan helppoa."
Mitä sä tiedät äityidestä? Tai mikä sinä olet sitä arvostelemaan?
mulla on ollu hyvä äiti :D
No ei, kyllä sen näkee heti jos meidän arvomaailmat kasvatuksessa kohtaa niin onhan se paljon helpompaa jatkaa eteenpäin.
"No ei, kyllä sen näkee heti jos meidän arvomaailmat kasvatuksessa kohtaa niin onhan se paljon helpompaa jatkaa eteenpäin."
No, sulla on se sun arvomaailmas ja naisella se penska/ne penskat. Paljonko painoarvoa naisen arvelet pistävän sinun arvomaailmallesi, jos hän itse on ne pentunsa kasvattanut? Ja paljonko painoarvoa naisen arvelet pistävän sun arvomaailmallesi, jos katsot, että nainen ei sinun arvomaailmastasi ("hyvä äiti") katsoen täytäkään pikku prinssin ihanteita?
Vapaan kasvatuksen saaneita penskoja ei miun toivottavasti tartte katella kattoni alla.
Siis jokainenhan kasvattaa lapsensa niinku tahtoo,
mut mie kans seurustelen ihmisen kaa jos mie tahdon. Enkä nää hirveen hyvää tulevaisuutta parisuhteella joka kääntys siihen että mie en hyväksy toisen kasvatusmetodeja. Sellaisella parisuhteella tuskin on hyvää tulevaisuutta.
Vakka kantensa valitsee, tottakai. Mutta:
"Vapaan kasvatuksen saaneita penskoja ei miun toivottavasti tartte katella kattoni alla."
Mitä vikaa on siinä, että antaa lapsen olla lapsi- toteuttaa itseään ja olla iloinen Lapsi sen sijaan, että olisi aikuisen kontrollin alainen koira? Saadaanko Kurilla ja hakkaamisella kasvatettua ymmärtäväisempiä ja tasapainoisempia lapsia, jotka omaavat hyvät sosiaaliset taidot tulevaisuutta ajatellen vai pitääkö kaikki "normaali käytös" hakea kantapään kautta vasta aikuisiässä traumojaan läpikäymällä? Ja tuskinpa tässä kysymyksessä se parisuhde ( sinun hyvinvointisi) on se tärkein kysymys...?
mut liian mustavalkoista
Se että osaa kasvattaa lastaan rakkaudella, ennen kaikkea lapseensa. On ehkä se tärkein pointti. Mie en oikein esim tykkää siitä että alle 12 vuotiaat suunnittelee sitä kenen luona ryyppää viikonloppuna, tai kysyy multa käynkö mie hakee niille kaljaa kaupasta. -Hyvä on, ne ei oo mun muksuja ja ne saa tehdä niiku tykkää, mut silti.
Eikä "kasvattaminen" tarkoita hakkaamista, ei todellakaan. Silti jotkut rajat on asetettava ja niistä on pidettävä kiinni.
Ja kenen hyvinvoinnista siinä sit on kyse. Mie luulen että siinä on kyseessä molempien vanhempien hyvin vointi, jos kolmivuotias lapsi ei kunnioita vanhempiaan niin mitä se on sit teini-iässä?
mut liian kärjistettyä.
" Mie en oikein esim tykkää siitä että alle 12 vuotiaat suunnittelee sitä kenen luona ryyppää viikonloppuna, tai kysyy multa käynkö mie hakee niille kaljaa kaupasta."
Onko se merkki vapaasta kasvatuksesta välttämättä?
"-Hyvä on, ne ei oo mun muksuja ja ne saa tehdä niiku tykkää, mut silti."
Ei saa. Lastensuojelu ja Laki asettaa rajat lastenkin käytökselle.
"Mie luulen että siinä on kyseessä molempien vanhempien hyvin vointi, jos kolmivuotias lapsi ei kunnioita vanhempiaan niin mitä se on sit teini-iässä?"
Minä taas luulen, että siinä on kyseessä sen lapsen hyvinvointi. Aikuiset osaavat (siis: toivon mukaan osaavat) tehdä omat päätöksensä ja ratkaisunsa, toisin kuin lapset. Eli; aikuisten välisessä suhteessa, jossa toisella - tai molemmilla- osapuolella on lapsia, tärkeintä _ei_ ole sinun miletymyksesi ja mielihalusi, vaan sen lapsen hyvinvointi. Pysy sinkkuna.
Ei jaksa enempää tätä paskaa.
:D samaa mieltä
Voithan sanoa olevasi eri mieltä tai että et mieltä mitään, mikä vaikuttaa osuvimmalta veikkaukselta.
mut oli niin pirun hyvä kommentti suoraan asian ytimeen että hävettää kun en ite hoksannu sitä.
:D
Mitähän tämäkin keskustelu (Zamio huom. Keskuistelupalsta) on loppujen lopuksi, kun mitään muuta saa vastaan kuin hymiöitä ja turhanpäiväistä BB-talkia? Onko siellä jossain Ihminen, ei? Siis mielestäsi minä sanoin oikein, mikä meinaa, että itse sanoit väärin, mikä taas merkitsee, että sinä olet väärässä, mutta silti kuitenkin komppaat minua...? Missä logiikka, missä munat?
*eijaksa*
Ei tää oo enää bb-topikki nyt ollaan vähän eri vakavuusasteella.
Mut kun otit lapsen hyvinvoinnin esiin, en voinu olla ku samaa mieltä. Se pointti unohtu multa välistä.
Siks mie voinki myöntää et tän erän kyllä veit, mut vaan niukasti ja lapset mukaan vetämällä, mut veit kuitenki
" lapset mukaan vetämällä,"
Luitko tuota ap. viestiä ylimalkaan? Eli luit, mutta katsoit "tilannetta" _vain__omasta_ näkökulmastasi katsoen (MINÄMINÄMINÄ), mihin kiinnitin alun alkaen huomioni. Ei mulla muuta. Edelleen: pysy sinkkuna.
Mitää eriä sinällään ole olemassa, koska on kyse keskustelupalstasta, jossa eri näkemykset keskustelevat, mutta jos niihin tahdot uskoa, niin häviä yksi erä- olet hävinnyt ne kaikki.
Me ollaan kyllä rönsytty nyt pikkasen liian syvällä?
Kun kiistellään kasvatuksesta ja näkökulmasta
Ei tohon varmaan oo kellään yleispätevää selitystä kuinka mies kokee sen ku nainen kertoo miehelle muksusta.
En mie voi vastata siihen ku omasta puolestani...
"Me ollaan kyllä rönsytty nyt pikkasen liian syvällä?
Kun kiistellään kasvatuksesta ja näkökulmasta"
Jaa, no mitä täällä pitäisi tehdä- keskustelupalstalla: tsättäillä jonninjoutavia ja heitellä virtuaali-yläfemmoja, kun jengi on niin hyvin messis ja heittelee hyvii hymiöi ja on niin fantsuu bamlaa skeidaa ja BB-mind loistaa...?
Eiköhän tarkoitus ole keskustella Miehen logiikasta- mitä syvemmältä, sen parempi...?
Toki, jos syvyys jää siihen MINÄMINÄMINÄ- ajatteluun, niin ymmärrettävää, mutta eikö silloin voisi laittaa viestin perään vaikka ilmoituksen:
`Ps. olen Pelle, älä ota vakavasti...?`
onkin isä joka tapaakin lastaan tiheään, niin saman katon alla joudut kuitenkin ottamaan vastuuta lapsesta, olemaan miehen-malli, huolehtimaan ja hoivaamaan.
Tämä on totuus.
ei kyllä ole sama asia.
Minun lapsilla on kuri, rajat ja rakkautta ja kuitenkin he saavat olla lapsia, ei he mitään koiria ole. Eikä heitä ole koskaan ruumiillisesti kuritettu, ei edes uhattu.
Rajat on rakkautta
Tässä nyt sit tilanne omalta työpaikaltani.
Tulen oikein hyvin juttuun yhden naisen kanssa.
Olen käynyt hänen kanssaan muutaman
kerran kahdestaan lounaalla. Ihan kivaa on ollut.
Nainen on luonteeltansa erittäin ulospäin suuntautunut,
jopa räväkkä.
Koska tämä kiinnostus on ollut ilmeisen molemmin
puolista, hän tässä aivan äskettäin kertoi minulle
olevansa myös yh-äiskä tai ovatko he nykyään näitä telkkarinkin sinkkuäitejä.
Kiinnostukseni lopahti välittömästi.
En osaa selittää, mutta sinkku/YH-äiti kelpaisi oikein
hyvin minulle vakavaan seurustelusuhteeseen, jos hän
olisi luonteeltaansa rauhallinen ja tasapainoinen,
ehkä jopa hieman ujo. (sillä itse olen miehenä myös
aika rauhallinen ja tasapainoinen)
Mutta räväkkä ja tosi ulospäin suuntautunut
sinkku/YH-äiti ei oikein sittenkään kolahda,
en osaa tätä sen tarkemmin selittää.
Jotenkin jäi sellainen maku että siinäpä hän nyt
epätoivoisena yrittää etsiä lapselleen kunnollista
isäpuolisoa.
Lapsen isästä hän ei oikein ollut oikein halukas
keskustelemaan, kuittasi sen sanomalla
että lapsella kyllä on isä joka pitää lapseensa
nykyään aika harvoin yhteyttä.
Kuulemma isää ei voi pakotaakkaan tapaamaan
lastaan.
lapsella on oikeus isään, isällä tai sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa, on oikeus olla tapaamatta tätä lasta. Hän saa jopa luvata tavata lasta ja olla ilmestymättä paikalle. Aivan seurauksitta. Näin siitä riippumatta, vaikka tapaamisista olisi tehty sopimus. Etävanhempaa ei sido tapaamisiin mikään. Ne ovat vain optio. Lähivanhempaa tapaamissopimus sitoo sakon uhalla. Reilua, vai mitä!
"Jotenkin jäi sellainen maku että siinäpä hän nyt
epätoivoisena yrittää etsiä lapselleen kunnollista
isäpuolisoa."
Parempi ettet yh-äitiin sekaannukkaan jos et tuon viisaammin osaa asiaa ajatella.
Nainen etsii itselleen puolisoa, ei lapselleen isää. Kyseisen miehen on oltava tarpeeksi kypsä ja vastuuntuntoinen myös olemaan esimerkkinä ja turvallisena läheisenä myös lapselle. Siihen ei kuka tahansa pysty.
Ja tarkoitatko nyt sitä,että hyvä äiti on ujo ja hiljainen, ei itsevarma ja räväkkä?
eipä toi äitiys mikää rikos oo. kute ei myöskää isyys.
et niinku äidit ja isät olis ihmisii, naisii ja miehii (paitsi tietty laste mielest :)
ja ihmiset tuppaa ystävystyyn, rakastuun, meneen naimisiin, saamaan lapsii, riiteleen, eroon, rakastuun uudelleen,.. yleensäki elään.
et niinku onha se iha hel*etin sääli, jos joku tampio ei sitä tajuais, et kävi mite hyväänsä, ihmisil olis halu elää ja elämä kuitenki voittaa.
ja sit jos joku ajattelis sitä, et mitä se olis ku alkais seukkaan yh:n kans (naine tai mies), nii onha siin niit ihmisii sit enemmä ku jonku sinkun kans seukates. et siinä niinku liittyis valmiisee perheesee enemmä, ku et alkais rakentaan sitä tyhjästä. ja tilanteest riippue se olis joko helppoo tai vaikeeta, se liittymine siis, et mite ne muut sit hyväksyis messiin.
mut sit taas toisaalt itsekkäästi ajatellen, naisen/miehen kans siinä seukataan, ei lasten tai eksien. mut kuitenki sillee, et se äiti/lapsi- suhde olis yli sen oman suhteen. tilaa pitää osata antaa sille, muute lapsi kärsii ja se lapsi on just se kaikist väärin henkilö ottaan näppyi yleensäkä mistää.
ehkä jotai tollasta. öit.
Äidit on yleensä jo aika iäkkäitä ja synnyttäminen näkyy vartalossa. Ehkä pahin asia äideissä on kuitenkin se, että nainen ajattelee lastaan aina enemmän kuin miestä. Tämä aiheuttaa usien monenlaista vedätystä.
lapsi syrjään silloin, jos alkaa seurustella. Lapsi voisi vaikka asua sukulaisten luona tai jotain. Että uusi mies saa kaiken huomion.
Haloo...ehkä ne vedätykset olis tuollaisessa tapauksessa mukana, oli lasta tai ei!
Joo. Se vaikutti vartalooni. Mieheni mielestä positiivisesti.
Yleensä kuitenkin vaikuttaa jollain lailla kuluttavasti, niinkuin ikääntyminen muutenkin. Ehdotankin, että sekä ikääntymisen, että raskauden aiheuttamat vartalonmuutokset kiellettäisiin ja niistä tulisi sakkorangaistus. Luonnotontahan sellainen muuttuminen on!
jos ensitapaamisesta on 9kk.
mä en ainakaan tippaakaan välitä miehestä jolle tuollainen olis päänvaiva. Lapsi ensin sitten mies,niin se tulee aina menemään eikä sille kukaan mitään mahda. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä,että mies jäisi mitenkään huomiotta tai paitsioon lapsen vuoksi, kyllä yhdestä naisesta riittää varmasti kumpaisellekkin :)
sanon että, rakkaus lapseen on erilaista kuin rakkaus mieheen. Ei niitä voi edes verrata toisiinsa.
Ja mies joka on mustasukkainen lapsen saamasta huomiosta hakee itsekin äiti-hahmoa, eikä näin ollen ole aikuinen.
"sanon että, rakkaus lapseen on erilaista kuin rakkaus mieheen. Ei niitä voi edes verrata toisiinsa. "
En kai vastauksessani rakkaudesta puhunutkaan.
Onhan tuo nyt sanomattakin selvää.
mun äiti, niin kyllä se vaikuttaisi tosi paljon, mulla kun ei oo Oidipus kompleksia.
Ensimmäisenä tulee mieleen, että ton ja sen kersan kanssa varmaan täytyy lähteä pulkkamäkeen kun kaverit lähtee skimbamäkeen ja sen jälkeen afterskibileisiin.
rehellisesti ja suoraan, että tarvitsee rahaa ja miehen saadakseen kulissit kuntoon ja lapselle miehenmallia, niin voisin harkita - jos sanoo vielä, että voi myös synnyttää minulle lapsia.
Jos alkaa vedättämään ja kieroilemaan, niin en katso kuin vakiopanona.