Ongelmani on vaivannut aina...
Ikää minulla on 24v ja vanhempani käyttävät rahojani kuin omiaan!
Käyn töissä (tosin pätkä sellaisissa...) ja ansaitsen välillä enemmän, välillä vähemmän, ja rahaa tarvitsisin säästöönkin ostaakseni sellasia huonekaluja sun muuta mitä olen halunnut, eikä ennen ollut varaa. Vanhemmat ovat itse todella suuressa rahapulassa ja velkakierteessä!
Asun nyt väliaikasesti pari kuukautta heidän luonaan (muutan asunnosta toiseen). Heille pitää jatkuvasti lainata ja lainata rahoja (ja piti silloinkin vaikka asuin omassa asunnossani). Ostan kyllä heille ruokaa, bensaa jnejne nyt kun heillä asun, mutta kohtuus kai kaikessa? Olen tämän kuun puolella maksanut kaiken!!!!
Niin ruoat, bensat, kuin alkon reissut (siis kohtuullisessa määrin, kukaan ei kärsi alkoholiongelmista!) kuin tupakatkin ja kaiken muun. Ja lisää heille vain pitäisi rahaa syytää! Ei tämä lopu ennen kuin muutan omaan... eikä sittenkään se ruinuaminen lopu, olen varma.
Olen jatkuvasti syytöksen kohteena jos en lainaa (tai siis maksa jotain, kun en tule ikinä saamaan näitä lainojani takaisin), minut kyllä kirotaan ja lopuksi huudetaa ettei haluta nähdä minua enää! Heidän lapsuudessaan oli niin että "koko perheen rahat olivat yhteisiä", ja nii ovat olevinaa nytkin! Lisäksi minua syytetään siitä kun tuhlasin nuorena heidän rahojaan... eikö vanhemman luulisi olevan vastuussa alaikäisen lapsensa tekemisistä?
Lisäksi he katsovat omin luvin luvalliseksi "lainata" minun "hilukertymiä"(50e edestä 5 ja 10snt säästö rahoja), koska :"hehän maksavat takaisin"! Toisekseen he esittelevät minulle kuvastoista valaisimia ja huonekaluja, jotka ovat halvimmasta päästä, eikä mitää nii kalliita jotka haluaisin (ja voisinkin ostaa jos saisin säästöni pidettyä itselläni).
He ovat vanhempani, ainoat sellaiset... mutta puhe ei riitä.En tiedä miten selviän tästä... kun tämä ei lopu, ei ikinä!
Ikää minulla on 24v ja vanhempani käyttävät rahojani kuin omiaan!
Käyn töissä (tosin pätkä sellaisissa...) ja ansaitsen välillä enemmän, välillä vähemmän, ja rahaa tarvitsisin säästöönkin ostaakseni sellasia huonekaluja sun muuta mitä olen halunnut, eikä ennen ollut varaa. Vanhemmat ovat itse todella suuressa rahapulassa ja velkakierteessä!
Asun nyt väliaikasesti pari kuukautta heidän luonaan (muutan asunnosta toiseen). Heille pitää jatkuvasti lainata ja lainata rahoja (ja piti silloinkin vaikka asuin omassa asunnossani). Ostan kyllä heille ruokaa, bensaa jnejne nyt kun heillä asun, mutta kohtuus kai kaikessa? Olen tämän kuun puolella maksanut kaiken!!!!
Niin ruoat, bensat, kuin alkon reissut (siis kohtuullisessa määrin, kukaan ei kärsi alkoholiongelmista!) kuin tupakatkin ja kaiken muun. Ja lisää heille vain pitäisi rahaa syytää! Ei tämä lopu ennen kuin muutan omaan... eikä sittenkään se ruinuaminen lopu, olen varma.
Olen jatkuvasti syytöksen kohteena jos en lainaa (tai siis maksa jotain, kun en tule ikinä saamaan näitä lainojani takaisin), minut kyllä kirotaan ja lopuksi huudetaa ettei haluta nähdä minua enää! Heidän lapsuudessaan oli niin että "koko perheen rahat olivat yhteisiä", ja nii ovat olevinaa nytkin! Lisäksi minua syytetään siitä kun tuhlasin nuorena heidän rahojaan... eikö vanhemman luulisi olevan vastuussa alaikäisen lapsensa tekemisistä?
Lisäksi he katsovat omin luvin luvalliseksi "lainata" minun "hilukertymiä"(50e edestä 5 ja 10snt säästö rahoja), koska :"hehän maksavat takaisin"! Toisekseen he esittelevät minulle kuvastoista valaisimia ja huonekaluja, jotka ovat halvimmasta päästä, eikä mitää nii kalliita jotka haluaisin (ja voisinkin ostaa jos saisin säästöni pidettyä itselläni).
He ovat vanhempani, ainoat sellaiset... mutta puhe ei riitä.En tiedä miten selviän tästä... kun tämä ei lopu, ei ikinä!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Omaan asuntoon ja rahahanat kiinni.
Vanhempasi ovat hekin täysi-ikäisiä ja heidän kuuluu tulla toimeen omillaan. Sitä paitsi heitä on kaksi, kun taas sinä olet yksin.
Älä usko mihinkään luterilaiseen hapatukseen jonka mukaan vanhempia pitää kunnioittaa, vaikka he olisivat millaisia hirviöitä.
Onnea matkaan! Pärjäät varmasti omillasi.
Asun nyt vain väliaikaisesti tässä... tavallaan "olosuhteiden pakosta", kun muutan paikasta a paikkaan b. Olen asunut vuosia omassa asunnossa (millon missäkin). Olisi kai ollut helpompi muuttaa jonneki muualle pariksi kuukaudeksi...vaikka luulisi toisin olevan! :/
Ei sukulaisiin voi luottaa, ihan bonusta jos kaikki menis hyvin. Olen itse pannut välit poikki, ja kipeäähän se tekee mutta en nähnyt muuta mahdollisuutta.
Olet jo aikuinen ihminen eikä sinun tarvitse lainata rahojasi edes vanhemmillesi jos et halua. Jos haluat jotain keinoja millä tämän saa loppumaan niin esim.
1) Sano että kaikki rahat menee muualle ettei yksinkertaisesti ole mistä lainata (vaikka johoinkin laskuihin tai jotain).
2) Sano että vanhempiesi pitää maksaa vanhat lainat ennenkuin saavat uutta (en kummiskaan usko että maksavat jos kerta vetoavat siihen että heidän nuoruudessaan rahat olivat yhteisiä)
3) Yritä puhua vanhimmillesi järkeä. Tulosta vaikka tuo aijempi postauksesi ja jätä keittiön pöydälle tai puhu heidän kanssaan tästä asiasta.
4) Törkeästi lopeta vaan lainaaminen, ja kun vanhempasi huutavat etteivät halua nähdä sinua ikinä niin lähdet vain pois (välit voivat mennä pahasti rikki, mutta uskon että leppyyvät ajan kuluessa. En kuitenkaan suosittele).
Toivottavasti tästä oli jotain apua. Itselläni ei ole mitään kokemuksia tälläisesta. Jos vanhempasi väläyttävät että olet epäkiitollinen siitä kun he antoivat pienenä sinulle paljon rahaa niin se on aika paha veto... en keksi mitä siihen pitäisi vastata, paitsi voit syyttää heitä varastamisesta kun "lainasivat" 50€ ilman lupaa, aika törkeää tuollainen :D
1) Eipä yleensä auta selittely että on laskuja,he eivät millään usko että koko palkkani menisi laskuihin. He kyllä kinuavat viimeisetkin pennit.
2) Yleensä se menee niin että on kauheat lupaukset maksusta ja oikein korkojen kera mutta kun se "maksupäivä" koittaa, alkaa tilitys minun omasta tuhlaamisestani.
3) Puhuminen ei auta, asiat kiertää aina kehää...
4) Siinähän se, kun en voi kokonaan katkaista välejä, on kiva tulla jouluksi, lomille käymään... mutta aina tämä kauhea kaaos rahasta kaatuu päälle! Kuitenkin heillä asuessa on pakko itsenikin syödä, joten en voi vain ostaa ruokia itselleni.
Eikä syyttely varastelusta tai mistään muusta auta, saan vain kauheat syytökset jälleen omista tuhlailuista.
ja onneksi et olekaan samassa tilanteessa, enkä toivo kenenkään olevankaan!
käyttäydy aikuimaisesti. Älä siedä sitä. Ota vaan etäisyyttä. Harvemmin välit menevät vain siksi, että nuori muuttaa pois kotoa.
et voi vanhemmillesi mitään, mutta itsellesi voit. Lopeta lainaaminen, sulje korvasi syytöksiltä ja tee päätös, että teet omilla rahoillasi mitä itse haluat.
Vanhemmilla on elatusvelvollisuus alaikäisiin lapsiinsa nähden. Lapsilla ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden missään vaiheessa. Vetoaminen lapsuuden aikana saamaasi elatukseen ei ole pätevä. Työnnä se ajatus tylysti sivuun. Samoin voit työntää sivuun ajatuksen, että rahat ovat yhteisiä. Tuskin vanhempasikaan tosiasiassa ovat eläneet perheessä, jossa vanhemmat antoivat heidän käyttää rahojaan täysin vapaasti.
Asia muuttuu vain jos pystyt itse kovettamaan mielesi vanhempien vetoomuksille ja syytöksille ja perustelemaan itsellesi pätevästi miksi et rahoita vanhempiesi elämää.
Kun muutat omaa toimintaasi vanhempasi voivat aluksi kiukutella ja uhkailla välien katkaisulla. Älä välitä. Anna ajan kulua. Kyllä ne oppivat jossain vaiheessa, ettei rahaa tipu. Eivät ne kuitenkaan pysty lopullisesti välejä katkaisemaan olethan heidän lapsensa.
...no piruako annat sitä fyffee vanhemmilles?
Anna niiden mankua. käske tulemaan omilla tuloillaan toimeen, ja älä anna sitä rahaa. Tilillähän ne on eikä piironginlaatikossa?
Sä taidat olla aika helpppo?