Danzig-pika-analyysi

Ihan kohtuullinen pika-analyysi. Eihän siitä pääse yli, ali saati ympäri, että ne neljä ensimmäistä täyspitkää jotka levytettiin ns. klassisella kokoonpanolla, ovat Danzigin kirkkaasti parhaimmat julkaisut. Itse kyllä tykkäsin "Blackacidevilistakin", johtuen siitä että industriaali ei aiheuta meikäläiselle ryynäysreaktiota. Viimeisin eli "The Lost Tracks of Danzig" on kelpo paketti (johtuen siitä että materiaali on enimmäkseen kohtuullisen vanhaa), mutta kaikki muut vitosen jälkeen ulostuneet eivät ole pahemmin innostaneet...

Glen Anzalonen ulkoisesta habituksesta sen verran, että täytyyhän vajaakasvuisen sentään punttiksella käydä. Vaikka sitten salilla hikoilusta huolimatta turpaan ottaisikin - viitaten jälleen kerran siihen kuuluisaan kohtaamiseen Southside Kingsin hemmon kanssa.

Danzig on kauhee kaappi. Hartiat on kun ladonovet. Ihme että se läski sitä turpaan veti...

Menetteli joskus Misfits aikoina...sen jälkeen ihan pelle jätkä!

se industrial-sekoilu rajoittui vitoslevylle(millä oli muutama ihan siedettäväkin raita mukana), jonka jälkeen alkoi taas tulemaan pääasiassa hyvää matskua levyjen 6 ja 7 verran.

Juur lainasin kirjastosta Danzig III -How the gods kill ja Danzig V: Blackacidevil. ja voi rähämö, kuinka surkea tuo Blackacidevil on! Huonoja biisejä erittäin kämäsillä "tekno"-saundeilla.

"hassulta punkerolta"...? :D Pönäkäksi äijäksi suht seksikäs kyllä... Niin siis, jos tykkää.
Mutta totta tuo, että Danzigin tyyli on muuttunut jonkun verran. Onkos se sitten mennyt huonompaan suuntaan? En sano mittään. Tosin bändi taitaa olla niitä, joita ei kannata ottaa turhan vakavasti (kas kummaa), ja mikäs sen parempaa ainakin tässä tapauksessa...    

jutut anaaliisi !