TEHYN tavoite ja mihin se perustuu

Tuo bruttokansantuotteen jako menee todella noin. Hävettää myös minua. Alas on vajottu. Kun tämä tuli tietooni niin nyt minun puolesta TEHY saa ja pitää kyykyttää valtiota oikein kunnolla. Saisi mennä suomessa rahan jako uusiksi. Arvokeskustelua kaipaan minäkin kun listan luin. Tehkää tehy kaikkenne, näin se minunkin mielipide vaihtui kun joku viitsi tuoda todellista faktaa esille. Koko asiaan liittyen paras keksutelunavaus. Toivottavasti pysyy asialinjoilla

Norjan hintatasosta. Totta mitä sanoit, mutta tiesitkoös, että jos suomalaisten hoitajien ostovoimaa aletaan verrata, niin tipumme entistä alemmas. ja tilastokeskusen sivuilta löydät tiedot BKt.n jaosta. Siellä on eritelty koko osuus ja julkisen sektorin osuus, se nyt on enimmäkseen sama joka maalla, poikkuksen löydät helposti esim thaimaan jonka koko osuus on surempi kuin suomella mutta kunnallinen osus taisi olla luokkaa 2,jotain. Kansalliset järjestelmät tietty eroaa, mutta OECD-maihin meitä voi ja tulee verrata. Muta mittaria kun ei ole. BKT.n jako kertoo lähinnä sitä, miten valtio rahat jakaa ja yleensä kansalla on oikeus(ja velvollisuuskin)demoratiassa jakoperusteet tietää ja niihin vaikuttaa. Tuntuu, että suomessa tämä asia on jostain systä jäänyt hyvin vähälle käsittelylle tai se on pyrittykin pitämään pinnan alla vaikeaselkoisella "budjettikielellä". Kukaan ei sitä ole esille osannut nostaa. Itsekin yllätyin kun tilastokeskuksen tietoja aloin nyt tutkimaan enkä tällaista vertailulistaa toivonut näkeväni, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa(työn tehokkus, yksityinen puoli ja sen tehokkuus jne.)Muta lopufaktana: Suomen osuus pohjoismaihin verrattuna selittyy vain ja ainoastaan palkkamneoina, sitä tuskin kukaan pystyy kumoamaan.(Kataisen Jyrki vois nyt koomentoida)

imone kirjoitti:

Norjan hintatasosta. Totta mitä sanoit, mutta tiesitkoös, että jos suomalaisten hoitajien ostovoimaa aletaan verrata, niin tipumme entistä alemmas. ja tilastokeskusen sivuilta löydät tiedot BKt.n jaosta. Siellä on eritelty koko osuus ja julkisen sektorin osuus, se nyt on enimmäkseen sama joka maalla, poikkuksen löydät helposti esim thaimaan jonka koko osuus on surempi kuin suomella mutta kunnallinen osus taisi olla luokkaa 2,jotain. Kansalliset järjestelmät tietty eroaa, mutta OECD-maihin meitä voi ja tulee verrata. Muta mittaria kun ei ole. BKT.n jako kertoo lähinnä sitä, miten valtio rahat jakaa ja yleensä kansalla on oikeus(ja velvollisuuskin)demoratiassa jakoperusteet tietää ja niihin vaikuttaa. Tuntuu, että suomessa tämä asia on jostain systä jäänyt hyvin vähälle käsittelylle tai se on pyrittykin pitämään pinnan alla vaikeaselkoisella "budjettikielellä". Kukaan ei sitä ole esille osannut nostaa. Itsekin yllätyin kun tilastokeskuksen tietoja aloin nyt tutkimaan enkä tällaista vertailulistaa toivonut näkeväni, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa(työn tehokkus, yksityinen puoli ja sen tehokkuus jne.)Muta lopufaktana: Suomen osuus pohjoismaihin verrattuna selittyy vain ja ainoastaan palkkamneoina, sitä tuskin kukaan pystyy kumoamaan.(Kataisen Jyrki vois nyt koomentoida)

vainen pienipalkkainen siivooja vaan, joka toimeen tulee 6 tunnin palkallaan.
Käteen mulle jää kun verot yms. vähennetään
tonni kuussa ja sillä sitä eletään :)
Onneksi on mulla velaton asunto pieni vainen
Se auttaa, voi ostaa, kun olen ostovoimainen.

Rahaa käytetään sen mukaan mitä sitä saadaan, ei kannata pienipalkkaisen olla materialisti ja juosta mammonan perässä. Mammonaanhan sitä lisää rahaa halutaan että on näyttää millä mällätään ainakin moni niin tekee.

imone kirjoitti:

Norjan hintatasosta. Totta mitä sanoit, mutta tiesitkoös, että jos suomalaisten hoitajien ostovoimaa aletaan verrata, niin tipumme entistä alemmas. ja tilastokeskusen sivuilta löydät tiedot BKt.n jaosta. Siellä on eritelty koko osuus ja julkisen sektorin osuus, se nyt on enimmäkseen sama joka maalla, poikkuksen löydät helposti esim thaimaan jonka koko osuus on surempi kuin suomella mutta kunnallinen osus taisi olla luokkaa 2,jotain. Kansalliset järjestelmät tietty eroaa, mutta OECD-maihin meitä voi ja tulee verrata. Muta mittaria kun ei ole. BKT.n jako kertoo lähinnä sitä, miten valtio rahat jakaa ja yleensä kansalla on oikeus(ja velvollisuuskin)demoratiassa jakoperusteet tietää ja niihin vaikuttaa. Tuntuu, että suomessa tämä asia on jostain systä jäänyt hyvin vähälle käsittelylle tai se on pyrittykin pitämään pinnan alla vaikeaselkoisella "budjettikielellä". Kukaan ei sitä ole esille osannut nostaa. Itsekin yllätyin kun tilastokeskuksen tietoja aloin nyt tutkimaan enkä tällaista vertailulistaa toivonut näkeväni, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa(työn tehokkus, yksityinen puoli ja sen tehokkuus jne.)Muta lopufaktana: Suomen osuus pohjoismaihin verrattuna selittyy vain ja ainoastaan palkkamneoina, sitä tuskin kukaan pystyy kumoamaan.(Kataisen Jyrki vois nyt koomentoida)

Mutta ovatko esim hoitajien palkat suhteessa samalla tasolla Norjassa verrattuna joihin muihin ammattiryhmiin - kuin mitä ovat Suomessa ?

Jos tämä suhdeväli eri ammattiryhmien välillä on esimerkiksi Suomessa ja Norjassa sama, niin silloinhan jälkeenjääneisyyttä ei ole hirveästi, koska vastaava jälkeenjääneisyys on myös muilla aloilla (vs esim tämä Norja). Ja ottaen huomioon mm. Norjan kalliimmaan elintason - ostovoimakin säilyy suhteessa samana, joten käytännössä ei eroa ole paljoa Suomen ja Norjan välillä.

imone kirjoitti:

Norjan hintatasosta. Totta mitä sanoit, mutta tiesitkoös, että jos suomalaisten hoitajien ostovoimaa aletaan verrata, niin tipumme entistä alemmas. ja tilastokeskusen sivuilta löydät tiedot BKt.n jaosta. Siellä on eritelty koko osuus ja julkisen sektorin osuus, se nyt on enimmäkseen sama joka maalla, poikkuksen löydät helposti esim thaimaan jonka koko osuus on surempi kuin suomella mutta kunnallinen osus taisi olla luokkaa 2,jotain. Kansalliset järjestelmät tietty eroaa, mutta OECD-maihin meitä voi ja tulee verrata. Muta mittaria kun ei ole. BKT.n jako kertoo lähinnä sitä, miten valtio rahat jakaa ja yleensä kansalla on oikeus(ja velvollisuuskin)demoratiassa jakoperusteet tietää ja niihin vaikuttaa. Tuntuu, että suomessa tämä asia on jostain systä jäänyt hyvin vähälle käsittelylle tai se on pyrittykin pitämään pinnan alla vaikeaselkoisella "budjettikielellä". Kukaan ei sitä ole esille osannut nostaa. Itsekin yllätyin kun tilastokeskuksen tietoja aloin nyt tutkimaan enkä tällaista vertailulistaa toivonut näkeväni, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa(työn tehokkus, yksityinen puoli ja sen tehokkuus jne.)Muta lopufaktana: Suomen osuus pohjoismaihin verrattuna selittyy vain ja ainoastaan palkkamneoina, sitä tuskin kukaan pystyy kumoamaan.(Kataisen Jyrki vois nyt koomentoida)

Ammattiryhmä jonka ostovoima on suurempi kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa? Ei taida löytyä.

imone kirjoitti:

Norjan hintatasosta. Totta mitä sanoit, mutta tiesitkoös, että jos suomalaisten hoitajien ostovoimaa aletaan verrata, niin tipumme entistä alemmas. ja tilastokeskusen sivuilta löydät tiedot BKt.n jaosta. Siellä on eritelty koko osuus ja julkisen sektorin osuus, se nyt on enimmäkseen sama joka maalla, poikkuksen löydät helposti esim thaimaan jonka koko osuus on surempi kuin suomella mutta kunnallinen osus taisi olla luokkaa 2,jotain. Kansalliset järjestelmät tietty eroaa, mutta OECD-maihin meitä voi ja tulee verrata. Muta mittaria kun ei ole. BKT.n jako kertoo lähinnä sitä, miten valtio rahat jakaa ja yleensä kansalla on oikeus(ja velvollisuuskin)demoratiassa jakoperusteet tietää ja niihin vaikuttaa. Tuntuu, että suomessa tämä asia on jostain systä jäänyt hyvin vähälle käsittelylle tai se on pyrittykin pitämään pinnan alla vaikeaselkoisella "budjettikielellä". Kukaan ei sitä ole esille osannut nostaa. Itsekin yllätyin kun tilastokeskuksen tietoja aloin nyt tutkimaan enkä tällaista vertailulistaa toivonut näkeväni, ajatteli asiaa miltä kantilta tahansa(työn tehokkus, yksityinen puoli ja sen tehokkuus jne.)Muta lopufaktana: Suomen osuus pohjoismaihin verrattuna selittyy vain ja ainoastaan palkkamneoina, sitä tuskin kukaan pystyy kumoamaan.(Kataisen Jyrki vois nyt koomentoida)

sillä tavalla se lasketaan, paljonko on merkitystä tuolla % bruttokansantuotteesta,; ei tasan paskan vertaa.

tehostamaan hoitajien toimintaa, päinvastoin. ihan sama minkälaisen korotuksen saavat, ovet he edelleen samoja valittajia. vai loppuuko kiire isommalla liksalla?

tympeitä hoitajia saa halvemmallakin, ei korotuksia.

Tämän viestin aloittaja on ilmiselvästi TEHYläinen propaganda kirjoittaja.

Viime kesäisen tutkimuksen mukaan suomessa on 60 prosenttia liikaa hoitajia, ja hoito on lisäksi tehotonta.

Olen nähnyt itse, kuinka hoitajat vain juoruilevat kahvihuoneessa, istuvat kansliassa ja yleensä lusmuilevat.

Arvostan akuuttipuolen, eli teho-osastojen, anestesiahoitajia ym.

Mutta kroonikko osastoilla, on monesti liikaa sairaanhoitajia.

Menehän nyt sinne tilastokeskusken sivuille ja lue ne tilastot. Totta v..ssa usa.ssa ne rahat jakaantuu toisin, suuri osa menee varmaan jo vakuuttamiseen ja oikeudenkäyntikuluihin ja muuhun huttuun. Mutta ne prosentit jotka laitoin ovat "julkisten tervydenhoitokulujen osuus" No mitäs se bkt meinaa;Joka maassa se meinaa ihan samaa,jopa amerikassa. Ei se toki absoluuttista touutta kerro mutta eipä tunnu olevan parempaakaan mittaria käytössä, siinä selitystä kiinnostuneille: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote. Valtio niin meillä kuin muuallakin tekee sellaisen asian kuin budjetin josta nämä varat jaetaan eri kohteisiin. Tiedän, että rahaa jakaa suomnessa myös esim. RAY (siis valtio) jne jos asiaa haluaa keskustelussa alkaa hämmentämään mutta samasta kokonaissummasta on kyse

propagandaa! kirjoitti:

Tämän viestin aloittaja on ilmiselvästi TEHYläinen propaganda kirjoittaja.

Viime kesäisen tutkimuksen mukaan suomessa on 60 prosenttia liikaa hoitajia, ja hoito on lisäksi tehotonta.

Olen nähnyt itse, kuinka hoitajat vain juoruilevat kahvihuoneessa, istuvat kansliassa ja yleensä lusmuilevat.

Arvostan akuuttipuolen, eli teho-osastojen, anestesiahoitajia ym.

Mutta kroonikko osastoilla, on monesti liikaa sairaanhoitajia.

Ja kuka sanoo että suomen sairaanhoito on tehotonta, katoppa toi!!

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/114706.html

propagandaa! kirjoitti:

Tämän viestin aloittaja on ilmiselvästi TEHYläinen propaganda kirjoittaja.

Viime kesäisen tutkimuksen mukaan suomessa on 60 prosenttia liikaa hoitajia, ja hoito on lisäksi tehotonta.

Olen nähnyt itse, kuinka hoitajat vain juoruilevat kahvihuoneessa, istuvat kansliassa ja yleensä lusmuilevat.

Arvostan akuuttipuolen, eli teho-osastojen, anestesiahoitajia ym.

Mutta kroonikko osastoilla, on monesti liikaa sairaanhoitajia.

Mutta kirjoitus nojaa kerrankin selkeään faktaan jonka voi helposti tarkistaa, ja mielipde muutenkin asiallinen. Ja mitähän meinaat kroonikko-osastolla. Dementit, mielenterveyskuntoutujat vai mitkä. Ai sinun arvomaailmassa ns "ei valioluokan" ihminen saa maata omassa paskassa ja kusessa ilman mitään virikkeitä. Ei niitä juuri nytkäään kyetä antamaan mutta poistetaan sieltä se 60 % hoitajista niin luulen, että sitten poistuu ennenaikaisesti 60% potilaista. Onhan se tietty kunnille säästöä jos sitä haetaan. hautauskulöut menee varmaan eri sos.puolen momentilta ellei ole omaisia. No eiköhän sinunkin kantasi muutu kun murrosiän ohitat ja saat vähän perspektiiviä asioihin, eli hyvää puberteetia vaan vielä hetkeksi aikaa.

imone kirjoitti:

Menehän nyt sinne tilastokeskusken sivuille ja lue ne tilastot. Totta v..ssa usa.ssa ne rahat jakaantuu toisin, suuri osa menee varmaan jo vakuuttamiseen ja oikeudenkäyntikuluihin ja muuhun huttuun. Mutta ne prosentit jotka laitoin ovat "julkisten tervydenhoitokulujen osuus" No mitäs se bkt meinaa;Joka maassa se meinaa ihan samaa,jopa amerikassa. Ei se toki absoluuttista touutta kerro mutta eipä tunnu olevan parempaakaan mittaria käytössä, siinä selitystä kiinnostuneille: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote. Valtio niin meillä kuin muuallakin tekee sellaisen asian kuin budjetin josta nämä varat jaetaan eri kohteisiin. Tiedän, että rahaa jakaa suomnessa myös esim. RAY (siis valtio) jne jos asiaa haluaa keskustelussa alkaa hämmentämään mutta samasta kokonaissummasta on kyse

ei bkt:n voi tuollaista kunnolla verrata, koska siihen vaikuttaa moni muukin seikka. Esim, jos kaikilla muilla aloilla menee todella hyvin niin tottakai juuri vaikkapa tuo terveydenhuollon osuus tippuu. Nyt jos tulisi vaikkapa lama niin tuo terveydenhuollon osuus kasvaisi kovaa vauhtia, koska sitä on vaikea millään laskea kun taas yrityksien tulokset laskee kuin lehmän häntä. Lisäksi huomauttaisin, ettei bkt ole mikään maan sisällä jaettava raha.

imone kirjoitti:

Menehän nyt sinne tilastokeskusken sivuille ja lue ne tilastot. Totta v..ssa usa.ssa ne rahat jakaantuu toisin, suuri osa menee varmaan jo vakuuttamiseen ja oikeudenkäyntikuluihin ja muuhun huttuun. Mutta ne prosentit jotka laitoin ovat "julkisten tervydenhoitokulujen osuus" No mitäs se bkt meinaa;Joka maassa se meinaa ihan samaa,jopa amerikassa. Ei se toki absoluuttista touutta kerro mutta eipä tunnu olevan parempaakaan mittaria käytössä, siinä selitystä kiinnostuneille: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bruttokansantuote. Valtio niin meillä kuin muuallakin tekee sellaisen asian kuin budjetin josta nämä varat jaetaan eri kohteisiin. Tiedän, että rahaa jakaa suomnessa myös esim. RAY (siis valtio) jne jos asiaa haluaa keskustelussa alkaa hämmentämään mutta samasta kokonaissummasta on kyse

wikipedian postausta bkt:sta? Siellähän todetaan, ettei bkt käy mittariksi terveydenhuollon satsauksiin.

lukenut kirjoitti:

wikipedian postausta bkt:sta? Siellähän todetaan, ettei bkt käy mittariksi terveydenhuollon satsauksiin.

Vertailuun se käy hyvin, ainakin OECD-maiden alueella. Pohjoismaat ovat hyvin suoraan verrattavissa vaikka hintataso on meillä erilainen norjaan verrattuna. Mutta pitää muistaa, että norjassa on myös paljon sellaisia verohelpotuksia joita suomessa ei ole ja niitä on osattava suomalaisen siellä hakea(esim kilometrikorvaukset täysmääräisenä , ulkom. lapsen oikeutta koulutukseen äidinkielellä josta vanhemmat saa korvauksen kun puhuu omalle lapselle ja muitakin on.)En tiedä miten nykyään mutta tuo oli tilanne reilu 10 vuotta sitten. Silloin laskeskelin, että lapsiperheellisenä kaikki etuudet haettuna, olikin laskennallinen hintataso sama kuin suomessa, joku Norgessa asuva vois ottaa kantaa.) Kyllä sillä bkt.n avulla voidaan hyvinkin vertailussa käyttää. Täytyisi olla oikea taloustieteilijä joka voisi absoluuttisia lukuja esittää, tällainen harrastelija ei siihen kykene. HOku voi tietty esittää paremman mittarin, iso joukko ihmisiä olisi hyvin kiitollinen, tosin siinä täytyy sitten varoa, ettei suomen asema näytä entistä huonommalta.