Puhuminen ja sen

Puhuminen parisuhteessa on tärkeää, mutta kuinka puhua jos mies ei halua puhua?

Tilanne yksi haluaisin puhua suhteemme tulevaisuudesta mieheni kanssa, kertoa omista tunteista ja tietää hänenkin tunteista, mies kuuntelee tasan 10 sekuntia ja sanoo, ei nyt jaksa tällaista. Katsotaan telkkaa.

Seuraava tilanne, sanon miehelle että voitaisiinko puhua ihan yleisellä tasolla hänen ajatuksistaan ja siitä mitä toivoo tulevaisuudelta, huokaisee raskaasti ja sanoo nyt väsyttää, menen päikkäreille.

Tilanne kolme, aloitan juttelun miten minusta tuntuu pahalle kun en saa keskustella mieltäni vaivaavista asioista, mies sanoo äkäisesti en nyt jaksa tällaista keskustelua ja menee nukkumaan vaikka kello on vasta 18.00, ei nouse sängystä kuin aamulla.

Näitä tilanteita tapahtuu usein ja aina samalla kaavalla mies ei jaksa tai halua puhua.

Onko lyhyt suhteemme 6kk, jo historiaa vai mitä teen?

Kuitenkin tahtoisin tietää miehen ajatuksista ja toiveista. Emmekä ole enää edes mitään nuoria vaan 40 molemmat.
111085
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Ilmeisesti mies ei kertakaikkiaan halua keskustella näistä asioista kanssasi. Syyksi epäilisin, ettei vielä itsekään tiedä mitä haluaa. Ei pysty antamaan niitä vastauksia sinulle, joita tietää sinun haluavan ja odottavan. Vaikuttaa siltä ettei hänellä ole edes tunteita sinua kohtaan. Sinuna ottaisin etäisyyttä ja antaisin miehen olla itsekseen jonkun aikaa. Jos suhteenne on jo puolessa vuodessa tuossa tilassa, niin mitä luulet sen olevan vaikka parin vuoden kuluttua???

Äänestä
  • Päinvastoin, ehkäpä puolenvuoden päästä kaikki on paljon paremmin. Jos mies kokee, ettei aikaa ole kulunut tähän mennessä riittävästi tunteista puhumiseen. Aloittajalle sanoisin, että kannattaa katsoa seuraavat puolivuotta vielä, sillä silloin tietää asiasta varmemmin. Liian hätäinen päätös saa ihmisen usein katumaan. Jos sinä todella et sietäisi tuota miestä, et edes kysyisi tällä palstalla, mitä pitää tehdä. Olet kahden vaiheilla, mikä tarkoittaa sitä, että kannattaa antaa ajan kulua.

    Äänestä

  • auttaa kirjoitti:

    Päinvastoin, ehkäpä puolenvuoden päästä kaikki on paljon paremmin. Jos mies kokee, ettei aikaa ole kulunut tähän mennessä riittävästi tunteista puhumiseen. Aloittajalle sanoisin, että kannattaa katsoa seuraavat puolivuotta vielä, sillä silloin tietää asiasta varmemmin. Liian hätäinen päätös saa ihmisen usein katumaan. Jos sinä todella et sietäisi tuota miestä, et edes kysyisi tällä palstalla, mitä pitää tehdä. Olet kahden vaiheilla, mikä tarkoittaa sitä, että kannattaa antaa ajan kulua.

    "Päinvastoin, ehkäpä puolenvuoden päästä kaikki on paljon paremmin"

    Puolentoistavuoden

    Äänestä

Jos tosiaan hän aina keksii jonkun syyn puhumattomuudelleen. Voisit sanoa rauhallisesti hänelle ihan kuin miettisit ääneen että kohta sinusta alkaa tuntua niinkuin hän ei välittäisi sinusta ollenkaan kun ei halua jutella teidän yhteisistä asioista sinun kanssasi. Tai pyydä että hän kertoo sinulle viikon sisällä sopivan ajankohdan jolloin ei väsytä, tule tärkeää ohjelmaa yms. Pakota mutta hellästä puhumaan. ei tosiaan suhdetta hoideta noin että ei ole ikinä aikaa jutella. Painostus ja nalkutus ei silti kuulu siihen puhumisen alkuun saamiseen vaan hellä mutta samalla päättäväinen asenne.
Itse jouduin mieheni "opettamaan" puhumisen jalon taidon pikkuhiljaa ja hellästi. Nyt hän jo on liki kelpo keskustelija ja osaa laittaa sanat tunteilleen ja usklataa ne sanoa, negatiivisetkin minulle suoraan ja se on hienoa se.

Äänestä
  • minä luulen että mieheni ei osaa oikein ilmaista itseään sanoin tai on joutunut sanallisten hyökkäysten kohteeksi edellisissä suhteissa. Emme ole paljoa puhuneet kummankaan edellisistä suhteista.

    En tiedä pelottaako häntä vai mitä.

    Kaikki keskustelumme ei todellakaan ole meidän suhdetta koskevia vaan olen kiinnostunut miehen mielipiteistä ihan yleisellä tasolla.

    No, aamullisen kirjoitukseni jälkeen soitin miesystävälleni ja puhuimme puhelimessa vajaan tunnin, aloitin vain keskustelun ja puhuin asioista jotka minulle on tärkeitä, mitä ajattelen joistain asioista yllättäen sain vastakaikua puheilleni, mieskin kertoi jotain asioita jotka olivat minulle yllättäviä. Senkin että rakastaa minua.

    Liekkö miehen helpompi puhua tavallaan kasvottomana?

    Äänestä

  • tärkeys kirjoitti:

    minä luulen että mieheni ei osaa oikein ilmaista itseään sanoin tai on joutunut sanallisten hyökkäysten kohteeksi edellisissä suhteissa. Emme ole paljoa puhuneet kummankaan edellisistä suhteista.

    En tiedä pelottaako häntä vai mitä.

    Kaikki keskustelumme ei todellakaan ole meidän suhdetta koskevia vaan olen kiinnostunut miehen mielipiteistä ihan yleisellä tasolla.

    No, aamullisen kirjoitukseni jälkeen soitin miesystävälleni ja puhuimme puhelimessa vajaan tunnin, aloitin vain keskustelun ja puhuin asioista jotka minulle on tärkeitä, mitä ajattelen joistain asioista yllättäen sain vastakaikua puheilleni, mieskin kertoi jotain asioita jotka olivat minulle yllättäviä. Senkin että rakastaa minua.

    Liekkö miehen helpompi puhua tavallaan kasvottomana?

    Hieno juttu että saitte hyvän puhelinkeskustelun aikaan. se voi tosiaankin olla että hän pystyy puhumaan paremmin kun ette ole katsekontaktissa. Toisethan kirjoittavat asioistaan ja pystyvät niin kertomaan asiansa paremmin. kunhan se jotenkin tulee julki.
    Muista mainita hänelle vielä kiitos aamullisesta puhelusta siten hän huomaa sen merkityksen sinulle ja se taas saattaa saada hänet oikealle tielle ja lähentymään sinua keskusteluilla.
    Oikein paljon onnea suhteenne etenemiselle parempaan suuntaan!

    Äänestä

Voisiko miehelläsi olla masennusta? Se voi nimittäin aiheuttaa vetäytymistä, väsymystä, haluttomuutta, tunteiden latistumista, passiivisuutta, ärtyisyyttä jne. Jotenkin miehesi käytös kuulostaisi masentuneen käytökseltä.

Luulenpa, että miehesi täytyy saada ensin oma olotilansa kuntoon, ennen kuin hän pystyy keskustelemaan kanssasi asioistanne, tunteistanne. Voi myös olla, ettei hän ole aikaisemmin tottunut keskustelemaan näistä asioista.

Ehkäpä paras on nostaa kissa pöydälle eli kerrot omat tunteesi toisen käyttäytymisen seurauksena syyllistämättä häntä silti. Sitten vaikkapa ehdotat hänelle miettimiäsi ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. Tarvittaessa aika omalääkärille tai esim. työpaikkalääkärille masennusta ajatellen. Jaksamista ja tsemppiä!

Äänestä

Ehkäpä toi kertoo sen, ettei sitä vaan kiinnosta keskustella suhteen tulevaisuudesta. Ehkäpä se haluaa hetken vaan hengailla ja sitten lopettaa jutun.

Äänestä

Samassa tilanteesa poltin vihdoin hihani ja paiskasin lattiaan kalleimman maljakon, mitä kotoa löytyi. Sanoin, että nyt sinulla on mahdollisuus keskustella ja jos se ei kiinnosta, lisää tavaraa särkyy, sitten oli vuorossa joku ruukkukukka. Mieheni tokaisi siihen, että "Hullu akka", mutta keskustelimme tämän jälkeen hyvässä hengessä useita tunteja.Tästä on aikaa jo melkein 10v ja nykyään minun ei tarvitse kuin vihjaista, että muista "kristallimaljakko" ja molemmat nauravat...ja sitten jutellaan. Ei varmaan toimi kaikilla, mutta meillä se toimi ja toimii edelleen. Olemme olleet naimisissa 20v ja molemmat olemme jo 45 vuotiaita. Joskus täytyy vaan herättää toinen ja ehkä myös itsensä, että voi antaa suhteelle enemmän....kaiken.

Äänestä

Mieheni on eronnut vaikeasta suhteesta kolmisen vuotta sitten ja joskus tuntuu että ei voi ajatellakkaan ex-avokettaan ilman hirveää katkeruutta. Ollut sitten sellaisissa lyhyissä seksisuhteissa joissa ei ole tunteilla ollut sijaa.

Itse pystyn puhumaan edellisistä suhteista, ja miehistä ilman minkäänlaisia tunteita sinne tai tänne. Vaikka sainkin kokea monenmoista pahaa. Mutta olen ne asiat käsitellyt ja ajattelen että ne on elettyä elämää jotka ovat muokanneet minua.

Minäkin olen opetellut kommunikoimaan vasta aikuisena ja puhumaan asioista. Joten ymmärrän kyllä että puhuminen on vaikeaa varsinkin kasvotusten.

Mieheni myös möksähtää ja mököttää hirveän helposti sellaisistakin asioista jotka on leikillään sanottu. On aika tosikko jota minä en taas ole.

Mutta hän on se ihminen jonka kanssa viihdyn ja rakastan jonka seurassa minulla on hyvä olla.

Toinen asia on se että mieheni on työhullu, aina töissä tekee ylitöitä ja viikonlopputöitä, joskus tuntuu että pakeneeko hän tunteita töihin, ettei tarvitsisi ajatella saati tuntea mitään.

Äänestä

Olen itse sukupuolestani huolimatta putkiaivo ja inhoan "voitaisko me puhua tästä meidän suhteesta" -tyyppisiä keskusteluja. Ymmärrän siis hyvin, ettei miehesikään sellaisesta kiinnostu.

Putkiaivo ei halua puhua "tästä meidän suhteesta" vaan jostain konkreettisesta asiasta, johon on olemassa ratkaisu.

Putkiaivo ei halua aloittaa epämääräisen pituista keskustelua vaan tietää jo etukäteen, että nyt käsitellään joku asia ja aikaa siihen on puoli tuntia, sitten ryhdytään tekemään jotain muuta.

Putkiaivo ei todellakaan halua keskustella illalla sängyssä ennen nukahtamista eikä seksin jälkeen.

siis: jos haluat puhua putkiaivon kanssa, muotoile asiasi selkeäksi kysymykseksi ja sano että haluaisit hänen mielipiteesi ennen kuin elokuva alkaa/lähdette kauppaan/lähdet jumppaan/... Tai vielä parempi on, jos saat esitettyä kysymyksen jonkin yhteisen tekemisen yhteydessä; puhuminen on paljon helpompaa silloin kun voi puuhata jotain kuin jos istutetaan pöydän ääreen (tai sängylle) ja vaaditaan keskustelemaan syvällisiä.

Ihan totta: jos minun mieheni sanoisi minulle, että puhutaan tästä meidän suhteesta tai tunteistamme tms, niin kyllä minäkin huokaisisin tosi raskaasti ja/tai sanoisin että ei nyt jaksa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tärkeys kirjoitti:

Puhuminen parisuhteessa on tärkeää, mutta kuinka puhua jos mies ei halua puhua?

Tilanne yksi haluaisin puhua suhteemme tulevaisuudesta mieheni kanssa, kertoa omista tunteista ja tietää hänenkin tunteista, mies kuuntelee tasan 10 sekuntia ja sanoo, ei nyt jaksa tällaista. Katsotaan telkkaa.

Seuraava tilanne, sanon miehelle että voitaisiinko puhua ihan yleisellä tasolla hänen ajatuksistaan ja siitä mitä toivoo tulevaisuudelta, huokaisee raskaasti ja sanoo nyt väsyttää, menen päikkäreille.

Tilanne kolme, aloitan juttelun miten minusta tuntuu pahalle kun en saa keskustella mieltäni vaivaavista asioista, mies sanoo äkäisesti en nyt jaksa tällaista keskustelua ja menee nukkumaan vaikka kello on vasta 18.00, ei nouse sängystä kuin aamulla.

Näitä tilanteita tapahtuu usein ja aina samalla kaavalla mies ei jaksa tai halua puhua.

Onko lyhyt suhteemme 6kk, jo historiaa vai mitä teen?

Kuitenkin tahtoisin tietää miehen ajatuksista ja toiveista. Emmekä ole enää edes mitään nuoria vaan 40 molemmat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu