Jos kirjoitan kirjeen...

...ja kaunis ajatus.

Miten ne muut työkaverit tähän liittyvät?????????

mun mielestä voit hyvin kirjoittaa, mitä siinä loppupelissä menettää? Se on sinun oma valintasi ja omaa elämääsi ja jokainen tekee ratkaisunsa itse. mulla on omissa aikeissa kirjoitta kirje eräälle miehelle, sekin vaatii rohkeutta... mun tilanne kyllä tällä hetkellä on se et olen vapaa olen ollut jo jonkin aikaa. en tiedä onko mies tällä hetkellä suhteess kehenkään, hän kun ei puhu omasta elämästään töissä uskoisin ettei hän kuitenkaan näinä vuosina ihan yksinkään ole kokoaikaa ollut on ne tietyt tarpeet niin miehillä kuin naisillakin ;).

"Nainen ei ehkä ajattele sinusta yhtä romanttisia ajatuksia kuin sinä hänestä."

Ja mitä sitten?

Siinä tapauksessa "kiitos ei" riittää, mä jään taholleni potemaan ja hän tekee mitä tekee.

"Jos saisin itse häneltä "rakkaus"kirjeen kokisin sen todella kiusalliseksi."

Tää on sun ongelmasi suoraansanottuna :) Sikäli kuin ihastumisestani huolimatta olen korrekti myös pakit saatuani ei hänen (tai sinunkaan) tarvitse miettiä asiaa kolmea sekuntia kauempaa, se että minä olen ihastunut on mun asiani. Jos yhteistä maaperää ei ole niin sitten ei ole ja sillä siisti.

"Mieti siis sata kertaa ennen kuin teet itsestäsi ihan pöllön tomppelin tämän naisen ja muiden työkavereiden silmien edessä."

Kannattaa miettiä tarkkaan kuka tekee itsestään tomppelin ja millä tavalla näissä asioissa. Se voi olla ihastuksen kohdekin joka sortuu draamatyperyyksiin ... voin vaan kuvitella kuinka joku ihastuksen kohde jauhaa 2 kuukautta siitä kuinka ei halua olla mun kanssa vaikka itse olen ollut kahdessa minuutissa valmis hyväksymään tilanteen... :D

Työkavereille voin aina kuittaa tilanteen : "Jep, olen (olin?) ihastunut muttei siitä mitään tule kun tää neiti ei halua mitään. Jatkan eteenpäin omillani.".... Luulis olevan selkeää.

Miksi ihastuminen - ehkä yksipuoliseksi jäävä - mutta kuitenkin - muka on niin väärin? Selitäppä se?

sehän on samaa kuin työpaikkaa vaihtaessa, ettei putoa ns. tyhjän päälle. Kyllä naisetkin sen osaa, olen huomannut.

Kyseinen herra haluaa varmistaa viimeiseen saakka, ettei jää yksin. Katsos jos tämä ihana misukka ei lämpenekään hänen kosiokirjeelleen niin ainahan voi pysyä nykyisessä suhteessa. Näin se homma etenee...

Etkö tiennyt että (asiallisia) eroja pitkistä parisuhteista ei tehdä kolmessa minuutissa?

Kyllä se on prosessi, tämänkin loppu on selvästi nähtävissä mutta pakko se vaan on elää läpi asunnonmyynnit ja ottaa myös huomioon kumppanin tunteet vaikka kassi "onkin jo pakattu".

Tää nykyinen suhde ei voi jatkua, se on selvää. Mutta nyt on valittava loppuuko se katkeruudessa vai jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä ja mä valitsen mielummin sen jälkimmäisen. Se vie aikaa eikä oikeastaan silloin saisi katsella sivulle edelleenkään. Kuitenkin tunteet on jo tätä yhtä kohtaan, suhteeseen en rupeaisi ihan vielä mutta mietin että kannattaako kertoa jo nyt näistä tunteista ja pyytää odottamaan että sotkut saadaan siivottua vai odottaako kunnes ihan oikeasti se viimeinen heippa on sanottu.

Raadollisia näkemyksiä täällä heitellään... sinänsä minulla ei ole mitään sinkkuutta vastaan ja mielelläni jäänkin sinkuksi jos tuo ihastus ei ota tuulta siipiensä alle... mutta kun tunteet nyt on olemassa niin ei niitäkään sovi hylätä.

Man in Crush kirjoitti:

Etkö tiennyt että (asiallisia) eroja pitkistä parisuhteista ei tehdä kolmessa minuutissa?

Kyllä se on prosessi, tämänkin loppu on selvästi nähtävissä mutta pakko se vaan on elää läpi asunnonmyynnit ja ottaa myös huomioon kumppanin tunteet vaikka kassi "onkin jo pakattu".

Tää nykyinen suhde ei voi jatkua, se on selvää. Mutta nyt on valittava loppuuko se katkeruudessa vai jonkinlaisessa yhteisymmärryksessä ja mä valitsen mielummin sen jälkimmäisen. Se vie aikaa eikä oikeastaan silloin saisi katsella sivulle edelleenkään. Kuitenkin tunteet on jo tätä yhtä kohtaan, suhteeseen en rupeaisi ihan vielä mutta mietin että kannattaako kertoa jo nyt näistä tunteista ja pyytää odottamaan että sotkut saadaan siivottua vai odottaako kunnes ihan oikeasti se viimeinen heippa on sanottu.

Raadollisia näkemyksiä täällä heitellään... sinänsä minulla ei ole mitään sinkkuutta vastaan ja mielelläni jäänkin sinkuksi jos tuo ihastus ei ota tuulta siipiensä alle... mutta kun tunteet nyt on olemassa niin ei niitäkään sovi hylätä.

Lue lisää

loppuun ja kirjoita se kirje vasta sitten. muuten se nainen pitää kuten suurin osa täälläkin, sua varmistelijana. ja mitäs aattelit tehdä jos kävisikin niin, että se soittaa nyksällesi selvittääkseen tilanteen suoraan? ajattelitko voivasi sitten erota ystävinä?sanoisin että olet stressaavassa tilanteessa etkä ajattele järkevästi.tiedät itsekin sisimmässäsi että ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi...

suhteesi kirjoitti:

loppuun ja kirjoita se kirje vasta sitten. muuten se nainen pitää kuten suurin osa täälläkin, sua varmistelijana. ja mitäs aattelit tehdä jos kävisikin niin, että se soittaa nyksällesi selvittääkseen tilanteen suoraan? ajattelitko voivasi sitten erota ystävinä?sanoisin että olet stressaavassa tilanteessa etkä ajattele järkevästi.tiedät itsekin sisimmässäsi että ei ole hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi...

Lue lisää

On tietenkin tilanne että tämä ihana nainen löytääkin tahollaan jonkun. Okei, onhan se hienoa. Toivon että tuon naisen elämä päätyy hyvälle tolalle... mutta, toivon myös että se tapahtuisi minun kanssani.

Toisin sanoen, jos en kerro sitä mitä tunnen (joka on rehellistä.) en välttämättä koskaan anna tilaisuutta hänelle minun suhteeni koska "en ole saatavissa". Joka itseasiassa on mitä todennäköisimmin väärin ajateltu... Mutta en vain juuri nyt.

Eli tilannehan voi olla lopulta se että hoidan asiani kunnolla ja saan suhteen päätökseen ja saman tien menetyksen todelliseen tuskaan kun tää ihana nainen onkin löytänyt jonkun karvanaaman vierelleen, tietenkin - kohtalon oikusta - ihan paskiaisen joka kohtelee tätä naista väärin. Kiitos oi ihana elämä, tein kaiken oikein ja kaikilla paska fiilis. Okei, olisinhan mä sitten vapaa toki jatkamaan suuntaan X joka sekään ei nykyiseen parisuhteeseeni verrattuna ole ollenkaan huono juttu ... mutta kuitenkin. Olen ihastunut, se oikeastaan jo velvoittaa JOHONKIN...?

Se mitä en voi nyt on että alkaisin uuteen sivusuhteeseen. Se on väärin. Mutta onko tunteistaan ja ihastuksestaan kertominen väärin, jos teroittaa että tästä huolimatta en voi tehdä asialle nyt mitään, enkä välttämättä koskaan jos suhde ihmeen kaupalla korjaantuukin.

Tämä on se syy mikä minut laittaa ajattelemaan että kirjeen voisi kirjoittaa nytkin. Se tarkoittaisi toki että joutuisin samantien pamauttamaan luukun toistaiseksi kiinni että saisin hoidettua toisen suhteen loppuun... mutta tietäisipä neito että on ainakin yksi roomeo ehkä tiedossa.

Onko totuus väärin? Siitä tässä oikeastaan on kyse kaikin puolin.

Ja tää nykyinen suhde nilkuttaa todella pahasti. Todella, todella, todella pahasti. Niin että oikeastaan minusta tuntuu että lähinnä varjelen ja koitan kuluttaa aikaa niin että nykyinen kumppanini pääsee oikeasti tilanteen tasalle ja ero voi tapahtua jonkinlaisessa todellisessa yhteisymmärryksessä ja periaatteellisessa tilanteen hyväksymisessä. Jos suhde pelastuu on se kategoriaa "pienet ihmeet"... :-P

Vaikeaa. Helvetin vaikeaa. Jos vaan voisi kelata 5 vuotta taaksepäin ja läiskiä itseään turpiin ja sanoa että mieti nyt mitä olet tekemässä ja kenen kanssa niin säästyisi näiltäkin ajatuksilta. Mutta kun se ei ole mahdollista niin on vaan koitettava... jotain?

Mutta joo. Valitsempa seuraavaa: Olen extra-super kiva ja mukava ja ihana ihastustani kohtaan mutten vahingossakaan tee mitään oikeaa aloitetta. Hoidan suhteeni loppuun asiallisesti. Pelkään ja vittuunnun ja angstaan nettiin. Jep. Selvästi minun tieni.

Ei minusta miestä pois saa. Puheen kyllä, tiedäthän - sellainen perusjässi joka ei juurikaan päätään auo.

Mulla menee vaan pasmat niin huolella sekaisin kun pitää naisten kanssa puhua että siitä ei tule mitään, tämä on kymmenien kertojen kantapään kautta oppimisen tulos. Ja mihinkään Kimi Räikkösmäiseen ulkoaopeteltuun robottipuheeseen en halua sortua.

Oikeasti, kirje on ainoa tapa saada asiansa perille tässä tapauksessa. Miksi näin, voit mennä lukeemaan tuolta ujous-palstalta ihan tarpeeksi kohtalotovereiden kirjoituksia aiheesta :-P

Muna on jalkojen välissä ja toimii, suusta tulee sellaista mongerrusta joka ei tässä tapauksessa vie ketään lähemmäs mitään :-P

Olen mies ja tunnen itseni. Jos tää neiti ei hyväksy kirjettä aloitteeksi niin sitten hän ei voi ikinä hyväksyä minuakaan ja voin tallustaa rauhassa eteenpäin. Kirjeessä toki selitän parhaalla mahdollisella tavalla miksi kirje eikä ulos pyyntö... joka sekin tosin on ollut mielessä.

Man in Crush kirjoitti:

Ei minusta miestä pois saa. Puheen kyllä, tiedäthän - sellainen perusjässi joka ei juurikaan päätään auo.

Mulla menee vaan pasmat niin huolella sekaisin kun pitää naisten kanssa puhua että siitä ei tule mitään, tämä on kymmenien kertojen kantapään kautta oppimisen tulos. Ja mihinkään Kimi Räikkösmäiseen ulkoaopeteltuun robottipuheeseen en halua sortua.

Oikeasti, kirje on ainoa tapa saada asiansa perille tässä tapauksessa. Miksi näin, voit mennä lukeemaan tuolta ujous-palstalta ihan tarpeeksi kohtalotovereiden kirjoituksia aiheesta :-P

Muna on jalkojen välissä ja toimii, suusta tulee sellaista mongerrusta joka ei tässä tapauksessa vie ketään lähemmäs mitään :-P

Olen mies ja tunnen itseni. Jos tää neiti ei hyväksy kirjettä aloitteeksi niin sitten hän ei voi ikinä hyväksyä minuakaan ja voin tallustaa rauhassa eteenpäin. Kirjeessä toki selitän parhaalla mahdollisella tavalla miksi kirje eikä ulos pyyntö... joka sekin tosin on ollut mielessä.

Lue lisää

parempi että teet siirtosi, jos se sinusta oikealta tuntuu ja sitten myöhemmin ei tarvitse ainakaan jossitella mitä olisi voinut tapahtua.

Samaan aikaan suosittelen että lisäät kommunikointisi määrää kaikkien ihmisten suhteen, jotta kroppasi ei reagoi niin voimakkaasti sitten niissä tilanteissa kun on tosi kyseessä.

Älä mieti liikoja, tee vaan siirtosi.

Jotain tälläistä itsekin kelailin... kuinka isolle hanaa vääntää tuohon kirjeeseen...

Veikkaisin että tää kohde-neiti kyllä aavistelee jotain, tai pohdiskelee että "onko vai eikö"... multa tulee välillä freudilaisia lipsahduksia ja olen häntä kohtaan välillä lämmin ja henkilökohtainen... mutta lähinnä yritän vaikuttaa että olisin kaveripohjalla. Ja kun tiedän että hän olettaa mun olevan vakaassa parisuhteessa niin luultavasti häntä ei niinkään kiinnostaisi edes alkaa säätöihin varatun kanssa vaikka olisi tahollaan tykästynytkin - ei ole sen tyyppinen nainen lainkaan.

Ajattelin että kehun häntä paljon kirjeessä (kehuttavaa on onneksi :), kerron mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä se mulle merkitsee... ja toisaalta tarjoan myös senkin ettei tarvi ottaa stressiä siitä jos hän ei halua mitään... koska se kuitenkin on "vain" ihastus. En halua tosiaan ahdistella häntä... vain kertoa mitä tunnen ja ajattelen ja mitä aion tehdä ja jättää tekemättä. Mietin että kannttaiskohan kertoa itsestäänkin jotain sellaista mikä ei ole itsestäänselvää? Lässyttää vähän omasta menneisyydestään? Varmaan tää loppusuoralla oleva parisuhde ei ole mikään top3 aiheiden joukossa vaikka siitä oliskin paljon sanottavaa...

Äh. Hankalaa. Mitä sä voisit toivoa kirjeessä olevan näitten asioiden tiimoilta? Vaikutat ehkä vastanneista eniten hänen kaltaiseltaan... sikäli kuin yhden viestin psykoanalyysistä mitään hyötyä on... :)

Man in Crush kirjoitti:

Jotain tälläistä itsekin kelailin... kuinka isolle hanaa vääntää tuohon kirjeeseen...

Veikkaisin että tää kohde-neiti kyllä aavistelee jotain, tai pohdiskelee että "onko vai eikö"... multa tulee välillä freudilaisia lipsahduksia ja olen häntä kohtaan välillä lämmin ja henkilökohtainen... mutta lähinnä yritän vaikuttaa että olisin kaveripohjalla. Ja kun tiedän että hän olettaa mun olevan vakaassa parisuhteessa niin luultavasti häntä ei niinkään kiinnostaisi edes alkaa säätöihin varatun kanssa vaikka olisi tahollaan tykästynytkin - ei ole sen tyyppinen nainen lainkaan.

Ajattelin että kehun häntä paljon kirjeessä (kehuttavaa on onneksi :), kerron mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä se mulle merkitsee... ja toisaalta tarjoan myös senkin ettei tarvi ottaa stressiä siitä jos hän ei halua mitään... koska se kuitenkin on "vain" ihastus. En halua tosiaan ahdistella häntä... vain kertoa mitä tunnen ja ajattelen ja mitä aion tehdä ja jättää tekemättä. Mietin että kannttaiskohan kertoa itsestäänkin jotain sellaista mikä ei ole itsestäänselvää? Lässyttää vähän omasta menneisyydestään? Varmaan tää loppusuoralla oleva parisuhde ei ole mikään top3 aiheiden joukossa vaikka siitä oliskin paljon sanottavaa...

Äh. Hankalaa. Mitä sä voisit toivoa kirjeessä olevan näitten asioiden tiimoilta? Vaikutat ehkä vastanneista eniten hänen kaltaiseltaan... sikäli kuin yhden viestin psykoanalyysistä mitään hyötyä on... :)

Lue lisää

Mun mielestä ideasi kirjeestä on loistava ja rohkea! Olisivatpa kaikki yhtä fiksuja niin ei jäisi jossitteluille tilaa.

Olen itse saanut töissä kuulla parilta mieheltä kiinnostuksesta, toinen tuli säpolla, toinen suoraan sanottuna. Ja vaikka kumpikaan miehistä ei minua kiinnostanut (toinen oli jopa varattu), vastasin ystävällisesti takaisin ja välimme säilyivät ystävällisinä. Yhteistyöhön torjunta ei ole vaikuttanut, päinvastoin ehkä jopa paransi sitä tämän varatun miehen kanssa. Kenellekään muulle en lähestymisistä puhunut.


Kun laitat viestiä, muista:

1. jokainen on imarreltu ASIALLISISTA lähetysmisyrityksistä, nekin jotka eivät ole itse kiinnostuneita.

2. hoida kuitenkin vanhat suhteesi asiallisesti, kakkua ei voi syödä ja säästää.

3. älä maalaile ensimmäisessä viestissäsi pitkälle meneviä suunnitelmia parisuhteesta tms. - sellainen ahdistaa kiinnostunuttakin.

Man in Crush kirjoitti:

Jotain tälläistä itsekin kelailin... kuinka isolle hanaa vääntää tuohon kirjeeseen...

Veikkaisin että tää kohde-neiti kyllä aavistelee jotain, tai pohdiskelee että "onko vai eikö"... multa tulee välillä freudilaisia lipsahduksia ja olen häntä kohtaan välillä lämmin ja henkilökohtainen... mutta lähinnä yritän vaikuttaa että olisin kaveripohjalla. Ja kun tiedän että hän olettaa mun olevan vakaassa parisuhteessa niin luultavasti häntä ei niinkään kiinnostaisi edes alkaa säätöihin varatun kanssa vaikka olisi tahollaan tykästynytkin - ei ole sen tyyppinen nainen lainkaan.

Ajattelin että kehun häntä paljon kirjeessä (kehuttavaa on onneksi :), kerron mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä se mulle merkitsee... ja toisaalta tarjoan myös senkin ettei tarvi ottaa stressiä siitä jos hän ei halua mitään... koska se kuitenkin on "vain" ihastus. En halua tosiaan ahdistella häntä... vain kertoa mitä tunnen ja ajattelen ja mitä aion tehdä ja jättää tekemättä. Mietin että kannttaiskohan kertoa itsestäänkin jotain sellaista mikä ei ole itsestäänselvää? Lässyttää vähän omasta menneisyydestään? Varmaan tää loppusuoralla oleva parisuhde ei ole mikään top3 aiheiden joukossa vaikka siitä oliskin paljon sanottavaa...

Äh. Hankalaa. Mitä sä voisit toivoa kirjeessä olevan näitten asioiden tiimoilta? Vaikutat ehkä vastanneista eniten hänen kaltaiseltaan... sikäli kuin yhden viestin psykoanalyysistä mitään hyötyä on... :)

Lue lisää

naisen?
Kirjoituksesi perusteella toivoisin olevani hän ;)

Man in Crush kirjoitti:

Jotain tälläistä itsekin kelailin... kuinka isolle hanaa vääntää tuohon kirjeeseen...

Veikkaisin että tää kohde-neiti kyllä aavistelee jotain, tai pohdiskelee että "onko vai eikö"... multa tulee välillä freudilaisia lipsahduksia ja olen häntä kohtaan välillä lämmin ja henkilökohtainen... mutta lähinnä yritän vaikuttaa että olisin kaveripohjalla. Ja kun tiedän että hän olettaa mun olevan vakaassa parisuhteessa niin luultavasti häntä ei niinkään kiinnostaisi edes alkaa säätöihin varatun kanssa vaikka olisi tahollaan tykästynytkin - ei ole sen tyyppinen nainen lainkaan.

Ajattelin että kehun häntä paljon kirjeessä (kehuttavaa on onneksi :), kerron mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä se mulle merkitsee... ja toisaalta tarjoan myös senkin ettei tarvi ottaa stressiä siitä jos hän ei halua mitään... koska se kuitenkin on "vain" ihastus. En halua tosiaan ahdistella häntä... vain kertoa mitä tunnen ja ajattelen ja mitä aion tehdä ja jättää tekemättä. Mietin että kannttaiskohan kertoa itsestäänkin jotain sellaista mikä ei ole itsestäänselvää? Lässyttää vähän omasta menneisyydestään? Varmaan tää loppusuoralla oleva parisuhde ei ole mikään top3 aiheiden joukossa vaikka siitä oliskin paljon sanottavaa...

Äh. Hankalaa. Mitä sä voisit toivoa kirjeessä olevan näitten asioiden tiimoilta? Vaikutat ehkä vastanneista eniten hänen kaltaiseltaan... sikäli kuin yhden viestin psykoanalyysistä mitään hyötyä on... :)

Lue lisää

Eikö kuitenkin olisi helpompaa kerätä se rohkeus ja yrittää ihan juttelemalla päästä lähempään tuttavuuteen. Samalla tutustuisit tähän ihastuksen kohteeseen paremmin. Mistä voit tietää onko hän varmasti vapaa ja onko hänellä edes kiinnostusta sinua kohtaan. Hän voi olla vain imarreltu, kun on huomannut kiinnostuksesi. Et voi tietää mitä hän sinusta ajattelee. Kirje voi nyt susta tuntua ajatuksena maailman parhaimmalta idealta, mtta ei välttämättä kuitenkaan ole sitä. Eikö sinua harmittaisi, jos kirje aiheuttaisi sen että kyseinen nainen alkaisi välttelemään sinua ja kokisi kirjeen ahdisteluna. Katsos, kun meitä täällä maailmassa on niin erilaisia ihmisiä ja erilaisia suhtautumistapoja. Oikeassa elämässä asiat harvoin menee niin kuin elokuvissa.

Man in Crush kirjoitti:

Jotain tälläistä itsekin kelailin... kuinka isolle hanaa vääntää tuohon kirjeeseen...

Veikkaisin että tää kohde-neiti kyllä aavistelee jotain, tai pohdiskelee että "onko vai eikö"... multa tulee välillä freudilaisia lipsahduksia ja olen häntä kohtaan välillä lämmin ja henkilökohtainen... mutta lähinnä yritän vaikuttaa että olisin kaveripohjalla. Ja kun tiedän että hän olettaa mun olevan vakaassa parisuhteessa niin luultavasti häntä ei niinkään kiinnostaisi edes alkaa säätöihin varatun kanssa vaikka olisi tahollaan tykästynytkin - ei ole sen tyyppinen nainen lainkaan.

Ajattelin että kehun häntä paljon kirjeessä (kehuttavaa on onneksi :), kerron mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä se mulle merkitsee... ja toisaalta tarjoan myös senkin ettei tarvi ottaa stressiä siitä jos hän ei halua mitään... koska se kuitenkin on "vain" ihastus. En halua tosiaan ahdistella häntä... vain kertoa mitä tunnen ja ajattelen ja mitä aion tehdä ja jättää tekemättä. Mietin että kannttaiskohan kertoa itsestäänkin jotain sellaista mikä ei ole itsestäänselvää? Lässyttää vähän omasta menneisyydestään? Varmaan tää loppusuoralla oleva parisuhde ei ole mikään top3 aiheiden joukossa vaikka siitä oliskin paljon sanottavaa...

Äh. Hankalaa. Mitä sä voisit toivoa kirjeessä olevan näitten asioiden tiimoilta? Vaikutat ehkä vastanneista eniten hänen kaltaiseltaan... sikäli kuin yhden viestin psykoanalyysistä mitään hyötyä on... :)

Lue lisää

..mutta kuten edellä on kommentoitu, minunkin mielestäni kirjeesi voisi olla "kevyt" ihastumisesi tunnustus, ja pyyntö esim. kahville, olettaen että tämä neitikin tuntee vetoa sinuun -- tämä kirjehän voi tässä vaiheessa (oma mielipiteeni) olla korkeintaan keino saada selville se, että onko neiti kiinnostunut sinusta... mitään elämäntarinaa- ja suunnitelmaa siihen on siten turha vuodattaa ;-) Olen itse

Man in Crush kirjoitti:

Jotain tälläistä itsekin kelailin... kuinka isolle hanaa vääntää tuohon kirjeeseen...

Veikkaisin että tää kohde-neiti kyllä aavistelee jotain, tai pohdiskelee että "onko vai eikö"... multa tulee välillä freudilaisia lipsahduksia ja olen häntä kohtaan välillä lämmin ja henkilökohtainen... mutta lähinnä yritän vaikuttaa että olisin kaveripohjalla. Ja kun tiedän että hän olettaa mun olevan vakaassa parisuhteessa niin luultavasti häntä ei niinkään kiinnostaisi edes alkaa säätöihin varatun kanssa vaikka olisi tahollaan tykästynytkin - ei ole sen tyyppinen nainen lainkaan.

Ajattelin että kehun häntä paljon kirjeessä (kehuttavaa on onneksi :), kerron mitä tunnen häntä kohtaan ja mitä se mulle merkitsee... ja toisaalta tarjoan myös senkin ettei tarvi ottaa stressiä siitä jos hän ei halua mitään... koska se kuitenkin on "vain" ihastus. En halua tosiaan ahdistella häntä... vain kertoa mitä tunnen ja ajattelen ja mitä aion tehdä ja jättää tekemättä. Mietin että kannttaiskohan kertoa itsestäänkin jotain sellaista mikä ei ole itsestäänselvää? Lässyttää vähän omasta menneisyydestään? Varmaan tää loppusuoralla oleva parisuhde ei ole mikään top3 aiheiden joukossa vaikka siitä oliskin paljon sanottavaa...

Äh. Hankalaa. Mitä sä voisit toivoa kirjeessä olevan näitten asioiden tiimoilta? Vaikutat ehkä vastanneista eniten hänen kaltaiseltaan... sikäli kuin yhden viestin psykoanalyysistä mitään hyötyä on... :)

Lue lisää

.. että ei ole mitään hienompaa kuin mies, joka osaa ja rohkenee laittaa ajatuksensa rehellisesti paperille(kin). Olisin kuitenkin taipuvainen ajattelemaan (muutaman edellisen kommentin suuntaisesti), että kirjeesi voisi alkuun olla kuitenkin "kevyt" lähestyminen, eli kertoisit neidille mielenkiinnostasi, ja ns. jäätä kokeillen pyytäisit häntä esim. kahville. Mitään elämäntarinaa- ja/tai suunnitelmaa en menisi kirjeeseesi laittamaan, sillä jos kyseinen neiti on sinusta kiinnostunut, niin teillä on kyllä aikaa keskustella syvällisemmin myöhemminkin.

MUTTA. Pakko sanoa että hoida ensin "entinen" suhteesi alta pois. Vaikka olisit kuinka vilpitön ajattelussasi että olet lopettelemassa nykyistä suhdettasi, ja miten tahansa vahva ihastuksesi tähän uuteen neiti-ihmiseen onkaan, niin voin ainakin omasta puolestani sanoa että vielä varatun miehen lähestymisyritykset tuntuisivat itsestäni jokseenkin hämäräperäisiltä ;-) Tarkoitan vain sitä, että väistämättä mieleeni tulisi että yrität vain pedata seuraavaa suhdetta valmiiksi ennenkuin lähdet edellisestä... Toki tämän voi joku toinen kokea erilaillakin, ja kenties monet uudet suhteet voivat onnistuakin ns. päällekkäisaloituksella (uusi termi ;-), mutta oma kantani olisi se, että paras aloittaa puhtaalta pöydältä. Onnea matkaan joka tapauksessa --- hienoa lukea vähän tästä miesten logiikastakin kyseisessä tilanteessa, koska juuri itse sain näpeilleni uskottuani varatun miehen (katteettomia) kertomuksia huonosta suhteestaan..buuhuu...

kirje on loistava vaihtoehto, tai säpo. Nainen saa aikaa ajatella mitä vastaa eikä tule harkitsemattomia möläytyksiä.

Kuka kokee asiallisen, tunteet ilmaisevan kirjeen ahdisteluna???? Enemmän se on ahdistelua, jos menee päin näköä jotain ruinaamaan.

mieheen tai naiseen, tilanneharkintani puhuis puolestaan.
Lemmentuskaan ei voi kuolla, mutta aika on joskus kriittinen, siinä tärkeimmässä asiassa.