Suomessa on 15 hoitajaa tuhatta asukasta kohti, Ruotsissa 9 ja Norjassa 10.
Irtisanoutumiset tuovat Suomen sairaanhoitajamäärän lähemmäs normaalia OECD-tasoa.
Suomen hoitajat valittavat työn raskautta, kun joutuvat tekemään myös perushoitajan ja laitoshuoltajan töitä.
Kohta ei sairaanhoitajan tarvitse näitä raskaita töitä enää tehdä, kun irtisanoutuneiden toimet ja virat muutetaan perushoitajien laitoshuoltajien toimiksi.
Koulutuksellahan tätä palkankorotusvaatimusta on perusteltu, eikö olisi oikein kun sairaanhoitajat saisivat tehdä myös koulutustaan vastaavaa työtä palkkansa vastineeksi.
Työnantajana tulee pohtimaan asiaa...
OECD-tilasto sairaanhoitajien lukumäärästä 1000 asukasta kohti vuonna 2000:
DEFINITION: Number of nurses per 1,000 people. Data is for 2000:
#1 Finland: 14.7 per 1,000 people
#2 Ireland: 14.0 per 1,000 people
#3 Netherlands: 13.4 per 1,000 people
#4 Australia: 10.7 per 1,000 people
#5 Switzerland: 10.7 per 1,000 people
#6 Norway: 10.3 per 1,000 people
#7 Canada: 9.9 per 1,000 people
#8 New Zealand: 9.6 per 1,000 people
#9 Germany: 9.6 per 1,000 people
#10 Denmark: 9.5 per 1,000 people
#11 Austria: 9.2 per 1,000 people
#12 Sweden: 8.8 per 1,000 people
#13 UK: 8.8 per 1,000 people
#14 United States: 8.1 per 1,000 people
#15 Japan: 7.8 per 1,000 people
#16 France: 6.7 per 1,000 people
#17 Italy: 5.2 per 1,000 people
Lähde:
http://www.nationmaster.com/graph/hea_nur-health-nurses
Irtisanoutumiset tuovat Suomen sairaanhoitajamäärän lähemmäs normaalia OECD-tasoa.
Suomen hoitajat valittavat työn raskautta, kun joutuvat tekemään myös perushoitajan ja laitoshuoltajan töitä.
Kohta ei sairaanhoitajan tarvitse näitä raskaita töitä enää tehdä, kun irtisanoutuneiden toimet ja virat muutetaan perushoitajien laitoshuoltajien toimiksi.
Koulutuksellahan tätä palkankorotusvaatimusta on perusteltu, eikö olisi oikein kun sairaanhoitajat saisivat tehdä myös koulutustaan vastaavaa työtä palkkansa vastineeksi.
Työnantajana tulee pohtimaan asiaa...
OECD-tilasto sairaanhoitajien lukumäärästä 1000 asukasta kohti vuonna 2000:
DEFINITION: Number of nurses per 1,000 people. Data is for 2000:
#1 Finland: 14.7 per 1,000 people
#2 Ireland: 14.0 per 1,000 people
#3 Netherlands: 13.4 per 1,000 people
#4 Australia: 10.7 per 1,000 people
#5 Switzerland: 10.7 per 1,000 people
#6 Norway: 10.3 per 1,000 people
#7 Canada: 9.9 per 1,000 people
#8 New Zealand: 9.6 per 1,000 people
#9 Germany: 9.6 per 1,000 people
#10 Denmark: 9.5 per 1,000 people
#11 Austria: 9.2 per 1,000 people
#12 Sweden: 8.8 per 1,000 people
#13 UK: 8.8 per 1,000 people
#14 United States: 8.1 per 1,000 people
#15 Japan: 7.8 per 1,000 people
#16 France: 6.7 per 1,000 people
#17 Italy: 5.2 per 1,000 people
Lähde:
http://www.nationmaster.com/graph/hea_nur-health-nurses
Vastaukset 7
Vanhimmat
melkoisen suoraan hoitajien tehokkuudesta. eli ei suomalaisen kahvinjoujapaskanpuhuja hoitajat yhtään enempää ansaitsekaa. eri asia on, jos määrää pudottamalla saadaan revittyä edes jonkin verran tehokkuutta tuosta sakista.
kumma ettei tehyn (korkeasti?) koulutettu johto ole ymärtänyt tutkia kuinka asiat oikeasti ovat maissa, joissa palkat ovat korkeammat. tottakai tehokkaammalle henkilöstölle kuulee parempi palkka. suomessa taitaa palkka olla etu, ei korvaus tehdystä työstä.
Mutta nämä tilastothan tehyn ns. koulutettu väki lahjakkaasti unohtaa. Kyllähän palkkaa voidaan tuntuvasti nostaa kun määrässä siirrytään Ruotsin tai edes Norjan tasolle. Jokunen tuhat tietysti ei saisi koulutusta vastaavia tehtäviä mutta sehän on oma moka.
Lääkärien määriä niin Suomi on vertailukelpoinen esimerkiksi Norjan, Ranskan, Itävallan ja Saksan tasoon. Eli vain sairaanhoitajien määrä on Suomessa huippuluokkaa.
Kuka h***vatin ihminen näistä suomen koulutuspaikoista päättää?
Sairaanhoitajille voitaisiin maksaa parempaa palkkaa jos siellä olisi myös vähäisemmällä koulutuksella varustettua henkilöstöä töissä. Ei kaikkiin töihin tarvita sairaanhoitajan koulutusta, vaikka ei sekään mikään kummoinen koulutus nykypäivän mittarein ole.
Tietysti tuo palkan lisä korvataan sillä että sairaanhoitajien virkoja on vastaavassa suhteessa kuin muuallakin eli nykyistä vähemmän ja muut hommat hoituisi muilla voimin.
Eli palkkasumma pysyy samana, jakoperiaate olisi vain eri.
Ollut viimeiset 20 vuotta ylikoulutusbuumi, joka on keksitty ihan tuolta päättäjien puolelta (mm. opetusministeriö, Maija Rask ja kumppanit). Suomessa pitää olla niin ja niin monta AMK:n käynyttä, akateemista ja tuhat tohtoria per vuosi (kolminkertaistunut 20 vuodessa). Sillä ei ole väliä saavatko kouluttautuneet sitä vastaavaa palkkaa tai edes koulutusta vastaavaa työtä.
Nyt ne painavat perusteet miksi Suomessa tarvitaan suhteettoman paljon sairaanhoitajia ennenkuin valitatte palkan pienuudesta. Mitään muuta ei ole kuulunut kuin valitusta että pitää vähän aikaa käydä koulua ja on niin raskasta.
Suomessa kunnat vastaa sairaanhoidon järjestämisestä eli tilaajia on 416 (sairaanhoitopiirit), kun niitä on Ruotsissa 20 (läänit) ja Norjassa 5 (valtio).
-> Suomessa hallinto hajaantunut pieniin osiin = tehotonta
Sairaaloita on Suomessa 50, Ruotsissa 70 ja Norjassa 50.
-> Tässä ei ole eroa
Hoitoon käytetty osuus bruttokansatuotteesta on Suomessa 7,5% (2235€/hlö), Ruotsissa 9,1% (2825€/hlö) ja Norjassa 9,5%(3966€/hlö)
-> Suomessa hoidetaan halvalla = hoitajilla huonot palkat
Lääkehoidon osuus Suomessa 16%, Ruotsissa 12%, Norjassa 10%
-> Suomessa käytetään paljon lääkkeitä = suuri osa ihan turhaan
Lääkäreitä on 1000 asukasta kohti Suomessa 2,4, Ruotsissa 3,3 ja Norjassa 3,5.
-> Suomessa lääkäreitä on vähän = tehokaita.
Sairaanhoitajia on 1000 asukasta kohti Suomessa 7,6, Ruotsissa 9,2 ja Norjassa 9,6.
-> Täällä on levitelty väärin tulkittua OECD raporttia, Suomessa on vähän sairaanhoitajia.
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=219232&start=0&tstart=0