Hiukset ovat kuollutta materiaalia! ei elävää

Shadow-Bloom kirjoitti:

Sinä joka uskalsit väittää näin:
"kampaaja
Kirjoittanut: :O) 14.10.2007 klo 18.58
hiukset on kyllä tietääkseni elävää ainetta, eikä kuollutta...:)"

Otsikkonasi oli "kampaaja" tarkoitatko nyt sitä että sinä olet kampaaja ja väität mahdottomuuksia vai oliko se sellanen "mukamas kampaaja" lausahdus sille edelliselle vastaajalle joka ilmoitti olevansa kampaaja?

Jos olet kampaaja niin sietäisit hävetä ja harkita alan vaihtoa (vähintään uusinta koulutusta) jos hiukset elävät sinun mielestäsi.

Uloskasvaneissa hiuksissa ei ole verenkiertoa tai hermotoimintaa. Hiukset koostuvat sarveiskuiduista, jos hiukset olisivat elävät niitä ei voisi leikata , värjätä etc. Jo on aikoihin eletty kun hiusten luullaan elävän. Ripsikarvatkin naisilla taipuu itsestään kun nehän ovat elävät :O Voidaan tosin puhua jo että hiukset saavat monet ihmiset hallintaansa. Hankkikaa elämä, hiukset ovat kuolleet.

Tähän laitan vielä tueksi tämän:
"Hiuksen rakenne

Päänahasta ulos tuleva hius on muodostunut kuolleista keratinisoituneista soluista. Se kasvaa syvällä verinahassa olevasta hiustupesta(käytetään myös nimeä karvatuppi) Hiustuppeen on yhteydessä tiheä pienten verisuonien verkosto, jonka kautta ravintoaineet kulkeutuvat muodostuvaan hiukseen. Päänahasta ulos tuleviin hiuksiin verenkierto ei enää ulotu, koska tässä vaiheessa hiukset ovat jo kuollutta materiaalia. Hiuksiin keräytyy verenkierron mukana ainejäämiä siitä, mitä ihminen on syönyt. Hiustutkimusta voidaankin hyödyntää rikostutkimuksissa. Näin pystytään muun muassa selvittämällä ihmisestä erilaisia lääkeaine ja myrkkypitoisuuksia. Historiantutkijat ovat käyttäneet tätä metodia muun muassa selvittäessään alkukansojemme ruokatottumuksia.

Hiukset syntyvät hiustupessa muodostuvista keratiinisoluista. Hiustupen solut jakautuvat työntäen keratinisoitunutta hiusmassaa samalla ylöspäin kohti päänahkaa. Alkuvaiheessa solut muodostavat pehmeää hiusainesta, mutta edetessään hiustupessa kohti pintaa ne muuttuvat kovaksi keratiiniksi. Keratiini muodostuu noin 23 erilaisesta aminohaposta.

Hius rakentuu kolmesta kerroksesta

Hius koostuu kolmesta eri kerroksesta: sarveiskerroksesta, kuitukerroksesta ja ytimestä. Jokaisella kerroksella on oma tehtävänsä hiuksen rakenteessa.

Hiukset kestävät yllättävän paljon niihin kohdistuvaa rasitusta: saunan ja kihartimen kuumuutta, vääntämistä ja kääntämistä, sekä erilaisia kemikaaleja. Kaikkien näiden lisäksi ne kestävät vielä monen moista ennen kuin niiden rakenne antaa periksi ja hius murtuu. Hiusten huima kestokyky on hiuksen pinnan eli sarveiskerroksen ansiota. Sen tehtävä on suojata hiusta ulkoisilta tekijöiltä.

Tutkittaessa hiusta mikroskoopilla on nähtävissä, että hiuksen pinta on ikään kuin suomujen peittämä, keratiinilevyt ovat asettuneet lomittain toistensa päälle. Pinnan suomumaisia kerroksia on hiuksen ympärillä noin viisi - kymmenen riippuen hiusten paksuudesta. Paksuissa hiuksissa näitä kerroksia on enemmän kuin ohuissa.

Kuitukerros muodostaa hiuksen sisäosan. Hiusten värin antava melaniini sijaitsee kuitukerroksessa. Väri muodostuu rakeisen (eumelaniini) ja hajanaisen väriaineen (feomelaniini) sekoituksesta. Rakeinen väriaine antaa hiuksille tummuuden, se on muodostunut keltaisesta, punaisesta ja sinisestä pigmentistä. Hajanainen väriaine antaa taas vaaleille hiuksille keltaiset ja punaiset vivahteet. Keltainen, punainen ja sininen antavat eri sekoituksina ja pitoisuuksina ihan vaalean tai tumman värin hiuksille.

Aivan hiuksen keskellä on ohut ydin. Muista kerroksista poiketen ytimellä ei ole mitään toiminnallista merkitystä ja se puuttuukin jostain hiuksista kokonaan.

Hiusten ominaisuuksista:

§ Hiusten pinta-ala on suuri. Jos kaikki hiukset aseteltaisiin asetellaan vierekkäin olisi esimerkiksi noin 20 cm pitkien keskiverto hiusten pinta-ala on noin kuusi neliömetriä.

§ Hiuksen pH on noin 6. Päänahka erittää hikeä ja rasvaa. rasvan tarkoitus on pitää hiukset joustavina ja suojaa niitä ulkoisilta tekijöiltä. Hiki taas suojelee ihoa ja hiuksia haitallisilta bakteereilta.

§ Hiukset ovat sähköiseltä varaukseltaan negatiiviset. Kun hiuksia hangataan, niistä vapautuu negatiivisesti varautuneita elektroneja ja syntyy hankaussähköä. Tämä ilmenee hiusten "lentämisilmiönä"


Hiustyypit

Erirotuisten ihmisten hiukset poikkeavat toisistaan. Maapallon väestön hiukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: skandinaaviseen, aasialaiseen ja afroamerikkalaiseen hiustyyppiin.

Vaalea skandinaavinen hiustyyppi on suora ja hieno, tai luonnonkihara ja karhea.
Aasialainen hiustyyppi on väriltään musta ja rakenteeltaan paksu, suora ja jouhimainen. Aasialainen hius sisältää muista poiketen hyvin paljon rasvaa, mikä selittää heidän hiustensa hyvän kiillon. Afroamerikkalainen hius on aasialaisen hiustyypin vastakohta kuiva ja kihara.

Hiuksen kiharuus ja suoruus riippuu hiusten muodosta. Suorahiuksisen ihmisen hius on poikkileikkaukseltaan pyöreä, kihara hius on soikea ja afroamerikkalaisen kähärä hius on munuaisen muotoinen.

Hiusten jaottelu lyhyisiin, puolipitkiin ja pitkiin hiuksiin

Parturi-kampaamot hinnoittelevat monet käsittelynsä asiakkaan hiusten pituuden mukaan, koska esimerkiksi pitkien hiusten permanentissa menee enemmän aikaa ja aineita, kuin jos hiukset olisivat lyhyet. Jos hiukset ovat hyvin pitkät tai/ja paksut kampaaja voi ottaa niistä työn määrästä ja ainetarpeesta riippuen pitkien hiusten lisän, joka vaihtelee liikkeestä riippuen.

Parturi-kampaamoissa käytetty hiusten pituusjaottelu:

Lyhyet hiukset (hiukset ulottuvat korkeintaan korville)
Keskipitkät hiukset (hiukset ulottuvat hartioille tai niiden yli)
Pitkät hiukset (hiukset ulottuvat selkään)


Erilaisten käsittelyjen vaikutus hiuksiin

Hiukset ovat jatkuvasti alttiina erilaisille ympäristövaikutuksille, kuten säälle ja ilmansaasteille. Niitä revitään, kammataan, pestään, muotoillaan ja hoidatetaan kampaamossa. Luonnollisen, käsittelemättömän hiuksen pintakerros on tiivis ja kestävä. Tällaiset hiukset kestävät hyvin normaalin käsittelyn ja ympäristötekijöiden aiheuttamat rasitukset. Sen sijaan värjätyt, permanentatut tai vaalennetut hiukset eivät ole yhtä kestävät, sillä niiden pintakerros on käsittelyistä johtuen heikompi.

Jo pelkkä hiusten harjaaminen kuluttaa hiuksen pinnan suomumaisia soluja, mutta kemialliset käsittelyt ovat hiuksia monin kerroin rasittavampia. Ne liuottavat suomusolut yhdessä pitävää ja hiusta kosteuttavaa ainetta hyaliinia. Näin ollen, hiusten kosteudensidontakyky huononee ja niiden pintakerros avautuu päästen kosteuden hiuksesta pois. Tästä seuraa hiusten kuivuminen ja elastisuuden väheneminen, jolloin hiukset ovat alttiimpia murtumaan. Vaalennusaineella tehty vaalennus on kemiallisista käsittelyistä hiusta eniten rasittavin.

Hiusten pintakerrosta avaavat ja hiuksia kuivattavat erilaisten kemiallisten käsittelyjen lisäksi muun muassa: sauna, aurinko, kloori, merivesi, sekä kuumat hiustenmuotoilulaitteet kuten; kihartimet, kreppi- ja suoristusraudat.


Märkä hius on vahingoittuvampi kuin kuiva!

Hiukset kykenevät imemään itseensä painostaan noin 30 % - 40 % vettä. Veden imeytymisen seurauksena hius turpoaa ja tulee venyvämmäksi. Märkä, turvonnut hius on huomattavasti alttiimpi ulkoisille rasituksille, kuin kuiva.. Märkää hiusta kammattaessa tai harjattaessa hiukseen kohdistuvan hankauksen ja kitkan voima on seitsemän kertaa suurempi kuin käsiteltäessä kuivia hiuksia! Tämän takia on varottava käsittelemästä hiuksia liian kovakouraisesti niiden ollessa märät."

LÄHDE:
http://www.hiusyrittajat.fi/index.php?id=168

Suomen Hiusyrittäjät

Menenpä tästä nyt "hellimään" hiuksiani ku ne voivat niin pahoin tämän päivän föönauksesta ja muotovaahtoannoksesta. voi voi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä