Olemme olleet lähes kuusi vuotta yhdessä ja meillä on yhteinen lapsi. Lapsemme ei ole enään kovin pieni ja ns. vauva-aika on ohitettu siis jo ajat sitten.
Kihlauduimme muutama kuukausi sitten ja niihin aikoihin suhteemme koki tosiaan muutoksen ja kaikki tuntui alkavan sujumaan paremmin. Sitä ennen oli pienehkö ja vähän suurempaakin muttaa matkassa.
Olemme nyt jättäneet menneet murheet taakse ja parempaa parisuhdetta jatkamassa....
Minusta vaan ei enään tunnu niin hyvältä kun jokin aika sitten. Tiedän siihen syynkin. Arki, arki ja arki!! Ja se että koska minä ainakin, ja niin myös hänkin sanoo, tahtoisimme omaa aikaa, mutta onglemana on vaan se että mies ei sitä saa aikaiseksi järjestettyä ja minä taas odotan että hän tekisi aloitteen. Itsellä olisi muutama paikka johon voisimme viedä lapsen hoitoon mutta se ei aina onnistu. Hänellä taasen löytyisi mutta tarpeeksi ajoissa ei pyyntöä tee.
Olen niin kyllästynyt tähän arkeen. En jaksaisi olla pelkkä äiti, riitoja tulee turhan helposti juuri sen takiakin että olen niin tyytymätön.
Ei tästä edes kauan ole kun hän pystyi järjestämään hoidon lapselle, mutta nyt ei vaan kykene.
Uskon kyllä että tätä on monella lapsiperheellä. Mutta miten tuo mies ei saa aikaiseksi tehdä mitään? Miksei hän viitsi? Kuulostan varmaan todella itsekkäältä, mutta olen myös nainen enkä pelkkä kumppani joka jakaa yhteisen talouden ja arjen.
Olen monta kertaa sanonut hienovaraisesti että tahtoisin jotain kivaa yhteistä, ei aina vain sitä että pääsisimme pariksi tunniksi nopeasti johonkin ja sitten pitää jo rientää kotiin laittamaan lapsi nukkumaan ja ppäästämään lastenhoitaja pois.
Kaipaan romantiikkaa, hellyyttä ja huomiota naisena, mutta ei hän sitä näytä haluavan antaa...
Kihlauduimme muutama kuukausi sitten ja niihin aikoihin suhteemme koki tosiaan muutoksen ja kaikki tuntui alkavan sujumaan paremmin. Sitä ennen oli pienehkö ja vähän suurempaakin muttaa matkassa.
Olemme nyt jättäneet menneet murheet taakse ja parempaa parisuhdetta jatkamassa....
Minusta vaan ei enään tunnu niin hyvältä kun jokin aika sitten. Tiedän siihen syynkin. Arki, arki ja arki!! Ja se että koska minä ainakin, ja niin myös hänkin sanoo, tahtoisimme omaa aikaa, mutta onglemana on vaan se että mies ei sitä saa aikaiseksi järjestettyä ja minä taas odotan että hän tekisi aloitteen. Itsellä olisi muutama paikka johon voisimme viedä lapsen hoitoon mutta se ei aina onnistu. Hänellä taasen löytyisi mutta tarpeeksi ajoissa ei pyyntöä tee.
Olen niin kyllästynyt tähän arkeen. En jaksaisi olla pelkkä äiti, riitoja tulee turhan helposti juuri sen takiakin että olen niin tyytymätön.
Ei tästä edes kauan ole kun hän pystyi järjestämään hoidon lapselle, mutta nyt ei vaan kykene.
Uskon kyllä että tätä on monella lapsiperheellä. Mutta miten tuo mies ei saa aikaiseksi tehdä mitään? Miksei hän viitsi? Kuulostan varmaan todella itsekkäältä, mutta olen myös nainen enkä pelkkä kumppani joka jakaa yhteisen talouden ja arjen.
Olen monta kertaa sanonut hienovaraisesti että tahtoisin jotain kivaa yhteistä, ei aina vain sitä että pääsisimme pariksi tunniksi nopeasti johonkin ja sitten pitää jo rientää kotiin laittamaan lapsi nukkumaan ja ppäästämään lastenhoitaja pois.
Kaipaan romantiikkaa, hellyyttä ja huomiota naisena, mutta ei hän sitä näytä haluavan antaa...
Vastaukset 9
Vanhimmat
"mutta onglemana on vaan se että mies ei sitä saa aikaiseksi järjestettyä ja minä taas odotan että hän tekisi aloitteen. Itsellä olisi muutama paikka johon voisimme viedä lapsen hoitoon mutta se ei aina onnistu. Hänellä taasen löytyisi mutta tarpeeksi ajoissa ei pyyntöä tee."
Miksi sinä odotat että hän tekisi aloitteen?! Jos hän on kerran kuvailemasi vätys, niin saat varmasti odottaa aika kauan. Otapa nyt lusikkaa kauniisti omaan käteen ja hommaat muksulle hoitopaikan, silloin kun se hoitajalle sopii, jos sinullakin on kerran mahd paikkoja tiedossa ja sitten ilmoitat miehelle, että päivänä XX.XX. on sitten suunnitelmissa meidän päivä, ettei mies ehdi sopia mitään muuta sille päivälle.
Miksi ihmeessä luulet että sinä olisit oikeutettu odottamaan mieheltä hemmottelua jos sinäkään et edes tee asian eteen mitään? Valitat vain että haluat sitä ja tätä. Entäs jos miehesi ajattelee samoin, että sinä et halua ajatella häntä romanttisessa mielessä, koska et ole järjestänyt mitään vastaavaa?
-Nainen19-
yllättynyt, kun soitin hänelle yhtenä perjantaina ja sanoin, suoraan töistä kotiin ukko, minulla on tärkeä meno.
Kun mies tuli kotiin olin vienyt muksut hoitoon, laittanut hyvää ruokaa ja juomaa. Pukeutunut kauniisti, laittanut miehelle paremmat vaatteet esiin.
Miehen peseytymisen ja pukeutumisen jälkeen söimme ja juttelimme, kaikessa rauhassa... Loppu onkin sitten salaisuus...
Eli kyllä nainenkin voi miehensä yllättää
Tiedän että voisin itsekin sen tehdä, mutta jos olen niin monen monta kertaa tehnyt sen itse. Tässä on kyse periaatteesta, miksei hän voi ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä jotain? onko syy jossain syvemmällä.
Itse hän on samaa mieltä, pitää tehdä sitä ja tätä yhdessä... mennäänkö xxx risteilylle jne jne - ja kun annan myöntävän vastauksen ja olen innoissani niin asia jää roikkumaan eikä hän tee mitään. Mitä jos minä sanoisin että lähdetäänkö viikonloppuna pariisiin ja olettaisin että mies hoitaa hommat, varaa matkat yms. :D
että xx.xx päivänä haluan lähteä kanssasi risteilylle, varaa matka ja järjestä lastenhoitaja. Kirjoita vaikka paperille että tämä ja tämä on sun homma, ja ne pitää sun hoitaa
Oletko ihan varmasti puhunut tästä kaikesta miehelle ja kertonut tyytymättömyydestäsi?
Olen kyllä, en sillä "naisten tavalla" eli lue rivienvälistä, vaan ihan suoraan sanonut että olen tyytymätön!
Tosi turhauttavaa!
Etkö saa sitä hellyyttä ja ns. romantiikkaa edes silloin kun lapsenne on nukkumassa ja olette kahden vaikka katsomassa televisiota tai sängyssä? Ehkäpä sun pitää vaan ottaa ne ohjat. Lapsi hoitoon, menette ravintolaan syömään..jne. Riippuu miehen reaktiosta, että kiinnostaako sitä edes.
..erotko! Arki on välillä niiiin arkea, mutta parisuhde on ennen kaikkea TAHDON asia! Aina ei tunnu ruusuiselta, mutta kun molemmat sitoutuu tekemään töitä suhteen eteen, homma menee omalla painollaan. Tahdosta se on vaan kiinni, ei pidä luovuttaa. ; ) Nauttikaa pienistä asioista! Jaksamista!
Niin siis ja kerrot sille miehelles miltä susta tuntuu! Hyvä suhde perustuu TÄYDELLISELLE AVOIMUUDELLE. Kerrot että toivot siltä vähän enemmän panostusta. Ei se siltäkään vaadi ku pikkusen tahtomista. Jollei se siihen kykene et sitoutuis tekemään duunia suhteen eteen, sit on huonompi juttu. Tahto on se sana! : )