Miksi??

Miksi mies ei avoimesti kertonut haluavansa eroa? Miksi katoaa vain yhtäkkiä paikalta eikä ota yhteyttä eikä vastaa yhteydenottoihin?? Muutama päivä ennen ns. katoamistaan, uskotteli ja puhui yhteisestä tulevaisuudesta, miksi?

Vuoden seurustelimme ja perhettä suunnittelimme. Meillä oli ihania hetkiä yhdessä ja ajoittain myös ristiriitoja. Nyt olo on todella hyväksikäytetty ja huijattu.

Erittäin pahalta tuntuu se, ettei häneltä sen vertaa kunnioitusta löytynyt, että olisi kertonut rehellisesti ja avoimesti suunnitelmistaan ja eroaikeistaan.

Jos hän olisi kertonut ja asiat olisi käsitelty ja toivotettu hyvät jatkot toisillemme, ei oloni olisi näin huono ja ahdistunut. Jäljelle on jäänyt vain kitkeryys ja lohduttomuus. Niitä hyviä hetkiä ja monenmoisia suunnitelmia kirpaisee muistella, kun nyt tuntuu, etteivät ne olleetkaan aitoja.

Kertokaa samantapaista kokeneet miten olette jaksaneet eteenpäin!
4903
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Niin..sen kun tietäisi. Itselläni sama tilanne tällä hetkellä...ei viesteihin soittoihin vastauksia???? Olisi rehellisempää kertoa missä mennään eikä olla sanomatta mitään. Epätietoisuus on kaikkein pahinta ja nyt just tuntuu ettei jaksa mitään kun kalvaa tietämättömyys. Olkaa ihmiset reiluja ja kertokaa totuus se koksee vähemmän kuin epätietoisuus...

Äänestä

Kun miehesta ei enaa kuulu, on han mennakseen. Suhde on epavirallisesti ohi, han etsii uusia seikkailuja. Han ei enaa rakasta sinua tarpeeksi pitaakseen sinusta kiinni.

Itsellani oli sama tilanne vuosi sitten. Naen nain jalkeenpain tarinamme niin, etta mies halusi pitaa minua "varalla", eika siksi ilmoittanut haluavansa erota. Moni yo meni valvoen ja miettien, mita han aikoo. Miksei hanella enaa ollut aikaa minulle.

Odotin kuukausia, etta han ottaisi yhteytta, vaan vasta puolen vuoden jalkeen han lahetti minulle sahkopostia, vannoen ikuista rakkautta. Tama kuitenkin vasta sen jalkeen, kun asiat olivat menneet huonoksi hanen elamassaan ja uudet suunnitelmat kariutuneet. Hanen yhteydenottonsa tuli liian myohaan, puolen vuoden aikana olin jo paastanyt hanesta irti. Tuolloin viela ikavoin hanta, mutta han ei enaa ollut unelmieni mies.

Mies oli myoskin arkajalka, ei voinut suoraan sanoa, etta han haki uusia tuulia. Sen takia aloitin surutyon myohemmin kuin mita olisin voinut.

Mies visioi liikaa, mutta tyoskenteli liian vahan. Kaikkea ei voi saada, eika asiat jaa hanta odottamaan. Elamaan on tartuttava hetkessa.

Sinun kannattaa nyt aloittaa surutyo ja sitten mahdollinen toipuminen. Mies menee, jos on mennakseen, niin minulle vuosi sitten sanottiin.

Kylla uudet tuulet viela sinunkin elamassasi puhaltavat. Tsemppia :)

Äänestä
  • ....

    Äänestä

olin hyvä hänelle en ikinä aiheuttanut mitään vaivaa hän halusi seurustella mun kanssa lupasi tehdä mut onnelliseksi,kertoi kuinka huono ihminen edellinen poikaystävä oli ollut kuinka hän ei ikinä ei kehunut hänen kauneuttaan kuinka hän ei ikinä pitänyt esileikeisitä ja ei toteutanut hänen toiveitaan sängyssä.(KÄYTTI VAIN HYVÄKSEEN)

puhui yhteen muuttamisesta ja siitä kuinka hän tulee vielä rakastumaan muhun

mut viime päivinä hän ei ole ottanut yhteyttä eikä ole vastanut mun soittohin pisti kännyn kiinni kun soitin

lähetin viimeisen viestin ja sanoin muunmuassa että olet näköjään tottunut olemaan jätkien kanssa jotka käyttävät sua hyväkseen et sellaisen kanssa joka osaa oikeasti arvostaa sua AUTS!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


julmastitehty kirjoitti:

Miksi mies ei avoimesti kertonut haluavansa eroa? Miksi katoaa vain yhtäkkiä paikalta eikä ota yhteyttä eikä vastaa yhteydenottoihin?? Muutama päivä ennen ns. katoamistaan, uskotteli ja puhui yhteisestä tulevaisuudesta, miksi?

Vuoden seurustelimme ja perhettä suunnittelimme. Meillä oli ihania hetkiä yhdessä ja ajoittain myös ristiriitoja. Nyt olo on todella hyväksikäytetty ja huijattu.

Erittäin pahalta tuntuu se, ettei häneltä sen vertaa kunnioitusta löytynyt, että olisi kertonut rehellisesti ja avoimesti suunnitelmistaan ja eroaikeistaan.

Jos hän olisi kertonut ja asiat olisi käsitelty ja toivotettu hyvät jatkot toisillemme, ei oloni olisi näin huono ja ahdistunut. Jäljelle on jäänyt vain kitkeryys ja lohduttomuus. Niitä hyviä hetkiä ja monenmoisia suunnitelmia kirpaisee muistella, kun nyt tuntuu, etteivät ne olleetkaan aitoja.

Kertokaa samantapaista kokeneet miten olette jaksaneet eteenpäin!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu