Kävin laskemassa oman kulutuksen ja jos kalorikulutukseni on normaalisti 2500 niin sitten otan tuhat kaloria pois kun laihdutan. Ja se kestäisi melkee vuoden laihduttaa siis mun kilot pois. No joo, mutta miten voi joku laihduttaa sit 20 kiloa kymmenes viikossa? Oliko se vaan sit lihaksia mitä hävisi?
Noh, laskin sit viel omaa juttuani niin 800 kalorillakin joutuisin monia kuukausia laihduttaa. Taisi olla melkee puol vuotta. En kyl tiiä enää mitä tehä.
Mut näin kai asia sit on.
Noh, laskin sit viel omaa juttuani niin 800 kalorillakin joutuisin monia kuukausia laihduttaa. Taisi olla melkee puol vuotta. En kyl tiiä enää mitä tehä.
Mut näin kai asia sit on.
Vastaukset 10
Vanhimmat
On kai sanomattakin selvää, että ainoa tapa laihtua on se, että kuluttaa enemmän kuin ruoasta saa energiaa!
Jos olet laskenut, että vähentämällä ruoasta tulevaa energiamäärää laihdutuksesi kestää puolivuotta. Sanoit että se on pitkä aika. Kauanko kesti sen "ylimääräisen" kerääminen?
Eli: vähennä epäterveellisten ruokien syömistä ja aloita / lisää liikunnan määrää. Silloin saat painosi putoamaan selvästi nopeammin! Muutamista kiloista ei kannata alussa hirveästi juhlia, sillä ne ovat usein pelkkää nestettä, joka tulee helposti takaisin! Sitkeys kuitenkin palkitaan!
Kannattaa myös muistaa, kun olet saanut painosi halutulle tasolle ei kannata siinä vaiheessa lopettaa urheilua ja alkaa syömään enemmän! Muuten olet saman viestisi kanssa täällä uudelleen!
Tsemppiä laihdutukseen!
Käytännössä on mahdollista laihduttaa 2 % painosta pois viikossa menettämättä lihasmassaa merkittävästi, jopa 2.5 %.
Yleensähän laihduttamisen aikaiset kalorit katsotaan lähtöpainon mukaan. Jos ylipainoa on reilusti, painon laskiessa tuo kulutetun ja syödyn energian ero, joka siis on se laihtumisen määrä, pienenee. Eli tämä tarkoittaa sitä, että painon pudotessa viikottainen painonpudotus vähenee. Muutos on sitä nopeampi mitä pienemmällä viikkopudotuksella lähtee laihduttamaan.
Jos laskit laihdutusvauhdin sivullani olevalla laskurilla, runsaan ylipainon laihduttamiseen näyttää menevän aikaa. Tällaisissa tapauksissa olen antanut neuvoksi muuttaa syötyä kalorimäärää muutaman kuukauden välein jotta laihtumisvauhti lähenisi optimaalista. Eli laihduttamisen aikataulu tehdään useassa osassa, laatimalla aina esimerkiksi kolmen kuukauden ajalle oma taulukko ja laittamalla seuraavaan aloitukseksi taas edellisen taulukon alentunut paino.
Olen miettinyt miten voisin tehdä tämän valittavaksi valmiiksi laskuriin. En ole vielä hyvää tapaa keksinyt.
Jos tarkastelemme miten joku voi laihduttaa 20 kiloa pois kymmenessä viikossa, näemme, että viikossa täytyy laihduttaa keskimäärin 2 kg. Tämän voisi olla enintään 2 % painosta. Silloin henkilön keskipainon täytyy olla 100 kg. Lähtöpaino on siis 110 kg, ja hän laihduttaa 2 %:n vauhdilla ja 10 viikon päästä hänen painonsa on 90 kg. Jotta tähän päästäisiin, täytyy päivittäin syötyä kalorimäärää pudottaa 7 kcal päivässä. Eli jos lähdetään 1500 kcal syönnillä, 10 viikon jälkeen päivässä saa syödä enää 1000 kcal.
Lihasten kulutus
Sitten tuosta lihasten häviämisestä. Se on ihan oma maailmansa, eikä liity kovinkaan paljoa laihdusvauhtiin. Ihminen voi itse kontrolloida mistä hänen kuluttamansa energia otetaan. Yleensähän se otetaan ruuasta mitä syödään. Laihduttaessa pyritään osa ottamaan rasvakudoksesta.
Elimistö ottaa tarvitsemansa energian omalla tyylillään riippuen siitä mitä sen on tehtävä. Jos energiaa tarvitaan nopeasti, eli liikunta on rasittavaa, energiaa otetaan pääsääntöisesti lihaksista ja kudoksista. Jos energian tarve on verkkaisempi, otetaan enemmän rasvakudoksesta.
Elimistö on kuitenkin hieman säästäväinen ottamaan energiaa rasvakudoksesta, ja se alkaa ottamaan sitä vasta noin puolen tunnin rasituksen jälkeen kun se huomaa että jatkuvastihan sitä menee. Siirtyminen on kuitenkin hidasta, helpompihan se on ottaa vierestä, eli lihaksista ja kudoksista jos niissä on energiaa.
Tätä siirtymistä voidaan kuitenkin nopeuttaa sytykkeillä. Yksi hyvä sytyke on ruisleipä, jota nautitaan ennen rasitusta noin ruokalusikallinen. Tämä tehostaa elimistön kykyä ottaa energiaa rasvakudoksesta heti kun tuo puolen tunnin lämmitys on tapahtunut.
Kävely on sellainen liikuntamuoto jossa vielä riittää rasvakudoksesta saatu energia. Jos liikunta on rasittavampaa, esim. juoksua, energia otetaan enemmän lihaksista ja kudoksista.
Laitan vielä tähän optimaalisen laihduttamisen taulukon kahdelle viikkoarvolle, 2 % ja 2.5 % pudotuksille. Siitä voi katsoa montako viikkoa menee minimissään painon pudottamiseen valitulla viikkovauhdilla. Katsomalla viikkosarakkeesta oman lähtöpainonsa ja oman tavoitepainonsa ja vähentämällä viikot toisistaan, ja sen jälkeen lisäämällä saatuun tulokseen kaksi, näkee kuinka monta viikkoa optimitapauksessa kuluu laihduttamiseen. Se edellyttää silloin että joka päivä vähennetään syötyä kalorimäärää.
Viikko 2 % 2.5 %
1 150,0 150,0
2 147,0 146,3
3 144,1 142,6
4 141,2 139,0
5 138,4 135,6
6 135,6 132,2
7 132,9 128,9
8 130,2 125,6
9 127,6 122,5
10 125,1 119,4
11 122,6 116,4
12 120,1 113,5
13 117,7 110,7
14 115,4 107,9
15 113,0 105,2
16 110,8 102,6
17 108,6 100,0
18 106,4 97,5
19 104,3 95,1
20 102,2 92,7
21 100,1 90,4
22 98,1 88,1
23 96,2 85,9
24 94,3 83,8
25 92,4 81,7
26 90,5 79,7
27 88,7 77,7
28 86,9 75,7
29 85,2 73,8
30 83,5 72,0
31 81,8 70,2
32 80,2 68,4
33 78,6 66,7
34 77,0 65,0
35 75,5 63,4
36 74,0 61,8
37 72,5 60,3
38 71,0 58,8
39 69,6 57,3
40 68,2 55,9
41 66,9 54,5
42 65,5 53,1
43 64,2 51,8
44 62,9 50,5
45 61,7 49,2
46 60,4 48,0
47 59,2 46,8
48 58,0 45,6
49 56,9 44,5
50 55,7 43,4
51 54,6 42,3
52 53,5 41,2
53 52,5 40,2
54 51,4 39,2
55 50,4 38,2
56 49,4 37,3
Tuo 2.5 % taulukko on siis se maksimi, mihin voi huolellisella dieetillä päästä jos vain tahdovoimaa löytyy laihduttamiseen.
riittää, mutta kukaan ei voi terveellisesti laihduttaa tuollaista haipakkaa, sori vaan.
Eikä se sun laskuris niin kovin pätevä ole muutenkaan. laihtumisvauhti on sen mukaan aina liian nopea (siis verrattuna jopa todelliseen laihtumiseen). Sinänsä liikunnan merkitystä painonhallinnassa en vähättele, mutta terve ja normaali ihminen, jolla on muitakin velvoitteita ja mielenkiinnon aiheita ei ehdi kävellä tuntitolkulla. Esim aamulenkit on pikkulapsen äidille aika mahdottomia, jos ei sitten jätä penskojaan heitteille välillä. Minä suosittelisin mieluummin vaihtelevaa liikuntaa 3-5 päivänä viikossa n. tunnin tai yli kerrallaa. Vähintään kuitenkin puoli tuntia. hyötyliikuntaa unohtamatta. Laihtumisiin :)
Olet oikeassa siinä että olen käyttänyt esimerkkeinä aika reippaita laihdutuksia. Ajatuksena kipinän sytyttäminen laihduttamiseen. Jos esimerkkinä on parin vuoden laihdutus, niin johan moni jättäisi ajatuksen laihduttamisesta kokonaan. Kun laskuristani näkee sitten sen oman vauhdin, sitä voi sitten pyrkiä nopeuttamaan, esimerksi lisäämällä muutaman kilometrin tai vähentämällä sitä syömistä vähän.
Kyllä laihduttaminen onnistuu terveellisesti aina tuonne 2.85 % painonpudotukseen viikossa. Kuitenkin yli yhden prosentin painon pudotus viikossa vaatii jo huolellisuutta laihdutuksessa.
Jokaisella on oma elämänsä, ja siihen kuuluvat velvollisuudet. Laskurini avulla jokainen voi itse laatia itselleen taulukon omien mahdollisuuksiensa rajoissa ja katsoa miten hän laihtuisi. Jos jollakin ei ole aikaa 20 km päivittäiseen lenkkiin, hän kyllä ymmärtää että paino ei laske sitä rataa kuin suuremmalla kävelymäärällä.
Painoahan voi pudottaa myös vähentämällä kalorinsaantiaan, mutta sellaista laihduttamista yksinään en suosittele. Ilman rauhallista liikkumista ei voida esimerkiki saada rasvan palamista tehokkaasti käyntiin ja elimistö menee helposti minimikäynnille, jolloin painonlasku pysähtyy.
Itse olen aikoinaan herännyt laihduttamiseni aikana reilua tuntia aikaisemmin tehdäkseni tunnin aamulenkin kävellen. Yh. äidille se on tietenkin mahdotonta, mutta normaaliperheessä isäkin on aamuisin kotona. Kun isä vetää hirsiä, äiti voi käydä aamulenkin jos tahtoa laihduttamiseen riittää. Laihtuminen ei yleensä onnistu ellei siihen uhraa aikaansa. Ja perhekin voi auttaa äitiä laihduttamisessa tekemällä mahdollisimman paljon itse jotta äidille jää aikaa lenkeille.
TYKA mallihan ei estä vaihtelevan liikunnan käyttöä. Laskurissa esitetyt määrät ovat keskiarvoja, on vaikea tehdä viikko-ohjelmaa johon etukäteen merkittäisiin joka päivälle eri määrät.
Ohjeena laskurin käyttöön. Jos käy neljänä päivänä viikossa tunnin tai kahden lenkin, laskee että viikossa kertyi 100 kilometriä. Se jaettuna seitsemälle päivälle on 14 kilometriä. Se merkitään laskuriin, ja vaihteleva määrä on nyt keskiarvoistettu laskuriin.
Jos tekee vaihtelevia lenkkejä, on muistettava käynnistää rasvanpoltto sillä puolen tunnin rauhallisella liikunnalla, esim. kävelyllä. Sen jälkeen voi vaikka juosta tunnin ja juostut kilometrit kuluttavat suunnilleen yhtä paljon kaloreita kuin kävellytkin.
Kuten huomaat, olemme samoilla linjoilla lahdutuksen suhteen. Kannatamme hyväksi koettuja keinoja , kaikkien ravintoaineiden saantia (ravintoympyrä), kaloreiden vähentämistä ja liikunnan lisäämistä laihdutuksessa.
Minusta sinun antamasi ohjeet täällä ovat olleet hyviä ja ne sopivat erinomaisesti käytettäviksi laskurini kanssa kunkin oman laihdutusohjelman laatimiseksi.
palaa ensimmäisenä? Eli jos alan harrastaa
juoksua niin hetken päästä musta ei oo jäljellä
kuin rasvasta koostuva maha vai?
Epäilyttää vahvasti
Sellainen se ihmisen elimistö on. Ehkä siihen on jotkut syynsä ajoilta jolloin kehitys oli aluillaan ja ensimmäiset nisäkkäät nousivat maalle.
Jos yritetään miettiä silloista tilannetta, voidaan epäillä että ruoasta ei ollut ylitarjontaa vaan kaikki lajit olivat normaalipainoisia tai alipainoisia. Kun tarvittiin liikettä, ei siis yleensä ollut sitä rasvakudosta josta olisi sitä energiaa ottanut. Siispä silloinen elimistö kehittyi ottamaan tarvitsenmansa energian ensin maksan varastoista ja muista varastoista. Kun se ei riittänyt, elimistä alkoi käyttää kasaamiaan kodoksia ja lihaksia, joita sillä hetkellä ei käytetty.
Kun olosuhteet paranivat, ja oli joskus ylimääräsitäkin ravintoa, elimistö alkoi kehittää säilytyspaikkaa, joka tapahtui siis muuntamalla energiaa rasvaksi josta oli muutakin hyötyä, esimerkiksi lämmöneristyksessä ja lajit saattoivat laajentaa elinympäristöään kylmemmillekin seuduille.
Kun liikuttiin, otettiin energia ensin edelleenkin muualta kuin rasvakudoksesta. Jos sitä kului, eikä mahasta löytynyt, alettiin sitten varovaisesti polttaa rasvakudosta. Samalla kuitenkin pistettiin kaikki ylimääräiset toiminnot seis, ettei arvokasta vararavintoa kuluisi hukkaan, eihän elimistö voinut tietää kuinka monta viikkoa menisi ennenkuin se saisi uutta ravintoa.
Jospa se kehityskulku oli suunnilleen tuollainen. Nyt kun me päätämme laihduttaa, elimistö ei ole vielä tähän meihän aikaamme siirtynyt, vaan sillä on se kymmenien tai satojen miljoonien vuosien takainen tietämys, säästää pitää rasvakudosta.
Mutta ei elimistö niin tyhmä ole, että se jättäisi vain mahan jäljelle, tai vain rasvakudoksen, ei. Ne elimistöt, jotka niin ajattelivat tehdä, kuolivat sukupuuttoon. Kyllä elimistö alkaa kuluttaa rasvakudosta ennenkuin kaikki kudokset ja lihasmassa on käytetty, mutta siinä vaiheessa elimistö laittaakin hälytystorvet soimaan, ja vain ruokaa hankkiva toiminta on mahdollista.
Jotta nykypäivän ihminen ei joutuisi laihduttaessaan tällaiseen tilanteeseen, täytyy rasvan polttaminen käynnistää harhauttamalla elimistöä. Se tapahtuu esimerkksi siten, että ihminen on etsivinään ruokaa kävelemällä. Elimistö alkaa puolen tunnin kuluttua antaa rasvakudosta käyttöön koska se luulee että kohta sitä ravintoa löytyy. Jos vielä syömme palasen hyvää ruisleipää, elimistö aivan villiintyy. Niin paljon se nälässä ollessaan pitää ruisleivästä. Se pistää rasvan palamaan täydellä teholla jotta elimistön kantaja löytäisi lisää maanmainiota ruisleipää. Lihaksia ei tarvitse käyttää koska energia, joka saadaan rasvakudoksesta, riittää liikkumiseen.
Jos sitä ei sitten tapahdukkaan, vauhti hiljenee, elimistö alkaa pistää hanoja kiinni, ja tehokas polttaminen vähenee. Seuraavan kerran kun taas lähdetään liikkeelle, sama lähte uudestaan.
Jos elimistö huomaa, että nyt pantiin juoksuksi, rasvasta saatu energia ei kertakaikkiaan riitä antamaan vauhtia. Se alkaa ottamaan energiaa taas kudoksista ja lihasmassasta. Sitä jatkuu niin kauan kuin massaa riittää. Elimistö luulee että pakko on uhrata niin kauan kuin toivoa on löytää uutta ruokaa. Jos siis laihduttaja juoksee hirveitä lenkkejä, rasvaa kyllä palaa, mutta myös kudoksista ja lihaksista katoaa massaa.
Kun energiaa saadaan, kasvatetaan niitä lihaksia ja kudoksia uudestaan, jos proteiineja on tarjolla, mutta muuten ei. Elimistö jumittuu, se ei liiku, väsyy, laihduttaminen loppuu kun ihminen ei enää pysty olemaan syömättä kun maha huutaa kokoajan ruokaa.
Ei se ihminen pysty juoksemaan kovin pitkää aikaa ilman energian saantia. Ei lähde jalat liikkumaan jonkin ajan kuluttua. Hetkessä ei tietenkään tapahdu mitään, kyllä kudoksissa ja lihaksissa muutamaksi viikoksi riittää poltettavaa.
Niin sinulle käy jos yrität juoksemalla laihduttaa itseäsi kovin paljoa. Juoksu on hyvä pienessä mittakaavassa myös laihduttamisen aikana, mutta silloin on lisättävä proteiinin saantia jotta ne juoksussa menetetyt lihas- ja kudosmassat korvautuisivat uudella kun ihminen lepää. Siitä sitten huomaat, ettei kova liikunta olekaan niin hyvä tapa laihduttaa. Kävely on tehokasta.
kyllä se kuule on niin että ei se elimistö tiedä
juoksetko vai käveletkö kun ruokaa haet.
Mistä sä tuollaista oot kuullu??
Kuten kerroin, mietiskelin miten elimistö on aikojen alussa kehittynyt. En sanonut tietäväni.
Mutta tuo kysymys, tietääkö elimistö juoksenko vai ei, on jo helpompi päätellä. Kun ihminen kävelee, häneltä kuluu tietty määrä energiaa aikayksikössä siihen. Kun ihminen juoksee, energian kulutus aikayksikössä kasvaa. Rasvaa ihmisen elimistö pystyy polttamaan vain tietyn määrän aikayksikössä. Kun tämä ei riitä, loppu otetaan muista lähteistä. Kävelyyn rasvanpolttamisesta saatu energia riittää, juoksemiseen ei, vaan tarvitaan muita energialähteitä.
Rasvahan on, kuten jokainen tietää, vararavintoa. Se ei ole siis se ensimmäinen lähde jota elimistö käyttää vaan sen normaali tapa on tallettaa energiaa lihas- ja kudosmassan, josta se sitten ottaa sitä lyhyen hetken päästä. Vasta jos ylimääräinen kulutus kestää yli puolituntia, elimistö lähtee ottamaan energiaa rasvakudoksesta. Se ottaa sitä ensin vähän, varmuuden vuoksi, vasta tuntien päästä rasvan palaminen on maksimissaan. TYKA painonhallintamallissa saadaan tämä palaminen tapahtumaan tehokkaammasti heti tuon puolen tunnin jälkeen.
Juostessa kaikkea energiaa ei saada polttamalla rasvaa, se ei yksinkertaisesti riitä, joten osa otetaan lihas- ja kudosmassasta.
Jos sinun teoriasi pitäisi paikkansa, rehkiminen laihduttaisi tehokkaasti. Mutta kuten kaikki ovat huomanneet, kova rehkiminen aiheuttaa hirveän nälän. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että energiaa ei ole otetta yksistään rasvoista, vaan sitä on siepattu lihas- ja kudosmassasta, joka täytyy siis saada uudelleen rakennettua. Rehkimällä laihtuminen on siis hyvin vaivaloista puuhaa.
Vielä lisäksi. Jos kovan rehkimisen jälkeen syöt vähäkalorista kasvisruokaa, elimistö huutaa lisää ruokaa, koska se ei ole saanut niitä rakennusaineita, jotka se on rehkimisen aikana lainanut. Sitä ei siis petetä laittamalla vatsa täyteen.
Sama ilmenee toisinpäin, eli TYKA painonhallintamallin mukaisessa laihduttamisessa. Koska energia otetaan siinä polttamalla rasvaa, ei pitkänkään lenkin jälkeen ole hirveää näläntunnetta. Kun syö vähäkalorista kasvisruokaa, elimistö on tyytyväinen, se saa siitä sen verran kaikkia aineita, mitä se tarvitseekin. Se ei haikaile ylimääräistä koska lihas- ja kudosmassassa ei ole paljon vajetta.
Jos TYKA painonhallintamallin mukaisessa laihdutuksessa liikunta on osittain raskaampaa kuin kävely, siinäkin loppu tarvittavasta energiasta otetaan lihas- ja kudosmassasta. Mutta koska siinä on rasvanpoltto jo maksimoitu, lihas- ja kudosmassasta otettava energia on pienempi kuin ilman maksimointia eikä juoksulenkinkään jälkeen ole aivan niin hirveä nälkä yllättämässä. Se hoituu normaalilla proteiinipitoisella aterialla. Eli TYKA painonhallintamallissa jouksemista ei ole kielletty, kunhan sen osuus on pieni kävelyyn verrattuna.
Laskit varmaan aivan oikein. Yleensä, mitä nopeammin laihtuu, sitä enemmän menettää lihasta. Asiaa voi korjata vähän proteiinipitoisemmalla ruoalla ja lihasharjoituksilla. Nopeissa tuloksissa on usein mukana myös kudoksiin sitoutunutta ylimääräistä nestettä, joka poistuu laihdutuksen alussa. Ei siinä mitään, hyvä vaan että poistuu, jos ihminen on jostain syystä turvoksissa, kuten itse olin kun aloitin laihdutuksen. Painoahan se nestekin on sydämelle ym. Mulla on 9 kiloa nyt lähteny 4 viikossa, eikä varmasti kaikki ole rasvaa, tulos on silti jo näkyvä.
Olen sellainen ihminen, joka nauttii tuloksen optimoinnista. Joten jos multa kysyt, mitä tehä, niin vastaan, että laihduta pois vaan niin nopeasti kun jaksat, mutta huolehdi samalla lihaskunnosta.
...asiallista jutuistanne!!! Pari tärkeetä juttua "valkeni" mulle...:)