Jos siis haluatte ottaa tatuoinnin, niin se on käytännössä ikuinen "riesa". Aika monelle tulee jossain vaiheessa ajatus tatskan poistamisesta, mutta se ei onnistu muuten kuin ihon siirrolla ja siitä jää todella rumat arvet.
Mikään laser-hoito ei poista sitä kokonaan, ainoastaan se poistaa rahat lompakostanne, lääkärit kyllä vakuuttelee että hyvää tulee mutta käytännössä kuvat vain hiukan vaalenevat; useimmilta loppuu rahat ennekuin kuva saadaan pois kokonaan (kaikkia ei edes saada poistettua vaikka laseroitas kuinka paljon).
Ei kannata ottaa tatskaa !!!
Mikään laser-hoito ei poista sitä kokonaan, ainoastaan se poistaa rahat lompakostanne, lääkärit kyllä vakuuttelee että hyvää tulee mutta käytännössä kuvat vain hiukan vaalenevat; useimmilta loppuu rahat ennekuin kuva saadaan pois kokonaan (kaikkia ei edes saada poistettua vaikka laseroitas kuinka paljon).
Ei kannata ottaa tatskaa !!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
tietyllä tavalla ymmärrän sun ajatukses, sul on täys oikeus niihin. Toden-näköisesti olet niitä ihmisiä jotka eivät tatuointeja tule ottamaan.
Itse en halua, enkä suostu elämään elämääni noin; miettimällä vain eteenpäin ja sitä mitkä teot mahtavat myöhemmin kaduttaa.
On myös kyse erilaisesta kauneuskäsitteestä, selvästikin. Jokaisella on oma mielipiteensä asiasta. On vain surullista kun erilaiset ihanteet helposti tuomitaan ja tulkitan väärin ja käytetään tekosyynä halveksia jotakuta. En tarkoita sinua, vaan ylipäätään yhteikunnassa vallitsevaa suppeuta. Itse olen raskaasti tatuitu tyttö (n.50 tatskaa, ja huomaan tämän jatkuvasti. Kaikki kuvani on todella taidokkaita ja kauniita, minulle tärkeitä. Kaikki eivät vain ilmeisesti samanlaisia taiteenmuotoja arvosta.
Kerroinkin tosiaan omasta tilanteestani ;)). Multa on poistettu useita kuiva käsivarsista ensin laserilla ja kun se ei onnistunut niin sitten plastiikkakirurgi poisti nahkaa ja laittoi uutta tilalle. Että pystyn kokemuksesta kertomaan jotakin näistä arvista jotka jäivät
jäljelle.
No olen sopeutunut jo tilanteeseen, mutta kesäaikaan en viitsis kovin näytellä näitä arpia kun joku on heti kyselemässä ja tuijottelemassa.
Tältä pohjalta kirjoittelen ja suosittelin vakavaa harkintaa ennen kuvien ottamista.
Hyvää jatkoa vaan kaikille jotka ovat sinuja tatuointiensa kanssa, en silleen ole niitä vastaan, mutta omiani en enää kaipaa ;))
Kun noista näkyy ihan kauheat arvet tulevan, niin olen ihmetellyt että eikö useimmissa tapauksissa olisi pienempi paha vain antaa kuvien olla?
Miksi päädyit hankalaan, kalliiseen ja kivuliaaseen poistoon?
Miettinyt ihan samaa, että eikö parempi ole pitää tatuointi kuin hankkia todella rumat arvet. ja minusta kehoni näyttäisi jotenkin "tyhjältä" ilman tatuointejani ja en siksi usko, että haluan niitä tulevaisuudessa poistaa..
Tatuointikuva on parasta pitää paikallaan kun sen on kerran ottanut, olen siitä samaa mieltä.
Itse jotenkin sain väärää informaatiota ja kun mielessä oli joskus käynyt ajatus kuvien poistosta niin päätinpä sitten antaa laseroida muutaman kerran, kun ne kuulemma silleen poistuisivat melkein kivuttomasti ja kokonaan; tosin kalliilla hinnalla.
Toisin kuitenkin kävi, kuten kerroin kuvat eivät juurikaan muuttuneet mutta tuli palovammoja laserista ja niiden hoitaminen oli tosi kivuliasta. Sitten annettiin uutta "hoitoa" päälle ja tilanne meni entistä huonompaan suuntaan.
Seuraavana oli vuorossa hiilidioksidilaser-hionta, jossa poistettiin arpeutunutta ihoa ja kuvan piti poistua siinä samalla, tosin useilla käsittelyillä.
Sain tarpeekseni tästä hommasta kun arpikudosta alkoi kasvaa enemmän ja iho näytti kaurapuurolta.
Sitten menin plastiikkakirurgille näyttääkseni arpikudosta ja saadakseni lausunnon mahd korvauksia varten, mutta hän sitten ehdotti että voitaisiin poistaa kuvat ja arpikudos leikkaamalla ja laittamalla uutta ihoa tilalle; no siinä vaiheessa ei enää tilanne voinut mennä huonommaksi ja koska oli kyseessä saman sairaalan kirurgi niin hän lupasi hoitaa homman korvauksetta.
Menin aamulla sairaalaan ja iltapäivällä taas kotiin ja monta viikkoa haavojen hoitoa jne.
En edelleenkään suosittele tatuointeja, mutta kuten sanoin harkintaa kannattaa käyttää; itselläni sitä ei nuorena henkilönä ollut riittävästi;))
Jos on sinut kuviensa ja itsensä kanssa niin tilanne on ok. Poistomenetelmät ovat ehkä kehittyneet muutamassa vuodessa paremmiksi, mutta en usko että värikäs kuva poistuisi kokonaan vaikka kuinka käsitellään.
Kerroin tästä sentakia koska olen tälläkin palstalla huomannut kyseltävän juurikin näistä poistoasioista ja aika paljon tulee mutu tietoa ja joku menee tyhjentämään lompakkonsa.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille tasapuolisesti;))
Itse olen 28v ja keräilly tatskoja n 7 vuotta. Se on osa elämäntapaa ja niitä onkin tullut oikein urakalla.
Olen naimisissa tatskaajan kanssa, ja hälyyttävän paljon on näitä todella nuoria tatskanottajia jotka muodin mukana kulkevat. Kun eihän ne tatskat ole enää pysyviä, niin paljon poistoista puhutaan. Helppo homma! Toivottavasti edes joku lukee sun tekstin ja harkitsee uudemman kerran.
Tatskat kertovat elämästä ja ovat mukavia (toivonmukaan) muistoja eletystä elämästä. Itse ainakin myöhemmin vain kadun jossen ole nuorena jotain tehnyt kun nytkin jo kadun mitä en keriinnyt tekemään tyyliin 12 vuotiaana tai jotain.
Aina toki saa järkeäänkin käyttää kuvia valitessa kuin myös paikan kanssa. Itse otan kuvani sellaisiin paikkoihin jotka saa piiloon mahdollisia työpaikkoja ta muita ajatellen. Mietin kyllä jokaisen kuvani kodalla, miten selitän sen mahdollisille lapsille joskus tai tykkäänkö niistä vaikkapa 40 vuotiaana. Tykkään tai en niin ne tulevat olemaan osa minua.
Tämä kaikki riippuu nin ihmisestä itsestään. Omapa on ongelmansa jos "muodin" mukana kulkevat. Eletystä elämästä ne kuvat kertovat :) Itselläni ainakin muistoja tästä elämän vaiheesta ^^