von-alkuisten nimet rkkeen alussa

Eräässä kirjassa (suomeen käännetty) oli vain tuo von pienellä virkkeen alussa. Pisti silmään....Onkohan muissa kielissä samanlainen ohjeistus?

Taija Jurmu on Miss Suomi -kisojen perintöprinsessa 10 vuoden takaa.

Nykyisin juristi, töissä yrityksessä nimeltä Asianajotoimisto von und zu Fraunberg, Ylisuvanto ja Juntura Oy

Kuvakin löytyy:
http://www.fraunberg-ylisuvanto.com/lakimiehet.html (vieritä sivun alalaitaan saakka)

Linkki ja sen takaa löytynyt muu informaatio sai kysymään seuraavasta erityistapauksesta (?):

Helsingin kaupungilla on Lasipalatsissa palvelupiste, jonka virallinen nimi on "kohtaamispaikka@lasipalatsi".

Tuossa nimessä kohtaamispaikka-sana on tietenkin tarkoituksellisesti kirjoitettu pienellä alkukirjaimella siksi, että on haluttu leikitellä sähköpostiosoitteen kaavalla, jossa käytetään yleisesti pelkkiä gemenoja.

Jos nyt sitten virke alkaa suoraan tuolla palvelupisteen virallisella nimellä (tai se on otsikon ensimmäisenä sanana), pitääkö kirjoittaa "Kohtaamispaikka@lasipalatsi", vai onko lupa säilyttää nimen alkuperäinen "juju" kirjoittamalla "kohtaamispaikka@lasipalatsi"?

Nimen fiksuuteen en muuten ota kantaa, vain tuo kirjoitusmuoto virkkeen alussa kiinnostaa tässä vaiheessa.

PS. Kun juuri googlasin, ilmeni, että onkin siirrytty käyttämään yleisimmin versaalialkua. Tiedän kuitenkin, että alussa (parisen vuotta sitten) käytettiin tarkoituksella gemenaa, joten lieneekö muutos nyt merkki siitä, että jokin auktoriteetti on korjannut virheellisen käytännön? Asia kiinnostaa lähinnä periaatteellisena kysymyksenä. Mielipiteitä?

Löytävinäni kirjoitti:

Taija Jurmu on Miss Suomi -kisojen perintöprinsessa 10 vuoden takaa.

Nykyisin juristi, töissä yrityksessä nimeltä Asianajotoimisto von und zu Fraunberg, Ylisuvanto ja Juntura Oy

Kuvakin löytyy:
http://www.fraunberg-ylisuvanto.com/lakimiehet.html (vieritä sivun alalaitaan saakka)

Lue lisää

Oli unohtunut missin työ Jurmun ansioluettelosta pois.

Tapauskohta kirjoitti:

Linkki ja sen takaa löytynyt muu informaatio sai kysymään seuraavasta erityistapauksesta (?):

Helsingin kaupungilla on Lasipalatsissa palvelupiste, jonka virallinen nimi on "kohtaamispaikka@lasipalatsi".

Tuossa nimessä kohtaamispaikka-sana on tietenkin tarkoituksellisesti kirjoitettu pienellä alkukirjaimella siksi, että on haluttu leikitellä sähköpostiosoitteen kaavalla, jossa käytetään yleisesti pelkkiä gemenoja.

Jos nyt sitten virke alkaa suoraan tuolla palvelupisteen virallisella nimellä (tai se on otsikon ensimmäisenä sanana), pitääkö kirjoittaa "Kohtaamispaikka@lasipalatsi", vai onko lupa säilyttää nimen alkuperäinen "juju" kirjoittamalla "kohtaamispaikka@lasipalatsi"?

Nimen fiksuuteen en muuten ota kantaa, vain tuo kirjoitusmuoto virkkeen alussa kiinnostaa tässä vaiheessa.

PS. Kun juuri googlasin, ilmeni, että onkin siirrytty käyttämään yleisimmin versaalialkua. Tiedän kuitenkin, että alussa (parisen vuotta sitten) käytettiin tarkoituksella gemenaa, joten lieneekö muutos nyt merkki siitä, että jokin auktoriteetti on korjannut virheellisen käytännön? Asia kiinnostaa lähinnä periaatteellisena kysymyksenä. Mielipiteitä?

Lue lisää

Voisitko selventää en ymmärtänyt mitä tarkoittaa gemenna? Mitä on versaali?

Tapauskohta kirjoitti:

Linkki ja sen takaa löytynyt muu informaatio sai kysymään seuraavasta erityistapauksesta (?):

Helsingin kaupungilla on Lasipalatsissa palvelupiste, jonka virallinen nimi on "kohtaamispaikka@lasipalatsi".

Tuossa nimessä kohtaamispaikka-sana on tietenkin tarkoituksellisesti kirjoitettu pienellä alkukirjaimella siksi, että on haluttu leikitellä sähköpostiosoitteen kaavalla, jossa käytetään yleisesti pelkkiä gemenoja.

Jos nyt sitten virke alkaa suoraan tuolla palvelupisteen virallisella nimellä (tai se on otsikon ensimmäisenä sanana), pitääkö kirjoittaa "Kohtaamispaikka@lasipalatsi", vai onko lupa säilyttää nimen alkuperäinen "juju" kirjoittamalla "kohtaamispaikka@lasipalatsi"?

Nimen fiksuuteen en muuten ota kantaa, vain tuo kirjoitusmuoto virkkeen alussa kiinnostaa tässä vaiheessa.

PS. Kun juuri googlasin, ilmeni, että onkin siirrytty käyttämään yleisimmin versaalialkua. Tiedän kuitenkin, että alussa (parisen vuotta sitten) käytettiin tarkoituksella gemenaa, joten lieneekö muutos nyt merkki siitä, että jokin auktoriteetti on korjannut virheellisen käytännön? Asia kiinnostaa lähinnä periaatteellisena kysymyksenä. Mielipiteitä?

Lue lisää

Sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html
(jonka aiemmin mainitsin) käsitellään myös virkkeen aloittamista gemenalla erikoistilanteissa.

Virke aloitetaan gemenalla, jos sen aloittaminen versaalilla muuttaisi merkityksen. Esimerkiksi "s on sekunnin tunnus" muuttuisi muotoon "S on sekunnin tunnus", joka ei pidä paikkaansa (S on nimittäin siemensin eikä sekunnin tunnus).

Jos kyse olisi sähköpostiosoitteesta, tätä periaatetta voisi noudattaa, sillä sähköpostiosoitteen ns. paikallisosassa (ennen @-merkkiä) gemenan ja versaalin ero _voi_ olla merkitsevä, joskin järjestelmät yleensä eivät eroa tee. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse osoitteesta vaan nimestä.

Nimiin saa soveltaa kielen yleisiä kirjoitussääntöjä. Nimien asun saa muuttaa kirjoitusnormien mukaiseksi. Kielenhuolto jopa yllyttää kirjoittamaan "Sanoma-WSOY" suomen mukaisesti eikä "SanomaWSOY" kuten konserni itse kirjoittaa. Täten voi kirjoittaa Kohtaamispaikka@Lasipalatsi (myös lauseen sisällä), jos haluaa tätä nimiasua käyttää, tai - koske kyse ei ole yhteisön rekisteröidystä nimestä tms. - jopa suomalaistaa nimen rakenteen: "Lasipalatsin kohtaamispaikka". Voi jopa olla käyttämättä moista "leikillistä" nimeä, joka on harhaanjohtava, jos se on todellisuudessa kaupungin palvelupiste. Voisi siis kirjoittaa Lasipalatsin palvelupisteestä, eikä tätä edes tarvitse ajatella nimeksi. ("Lasipalatsi" on toki rakennukselle annettuna erityisenä nimenä erisnimi ja aloitetaan versaalilla.)

masa vaan kirjoitti:

Voisitko selventää en ymmärtänyt mitä tarkoittaa gemenna? Mitä on versaali?

gemena = ”pieni kirjain” (kuten g)
VERSAALI = ”ISO KIRJAIN” (kuten V)

Gemena ja versaali ovat yksikäsitteisiä sanoja kuten laivojen eri puolia merkitsevät styyrpuuri ja paapuuri (versaali voi olla kooltaan pieni ja gemena vastaavasti iso).

sanoa kirjoitti:

gemena = ”pieni kirjain” (kuten g)
VERSAALI = ”ISO KIRJAIN” (kuten V)

Gemena ja versaali ovat yksikäsitteisiä sanoja kuten laivojen eri puolia merkitsevät styyrpuuri ja paapuuri (versaali voi olla kooltaan pieni ja gemena vastaavasti iso).

Lue lisää

gemena = pienaakkonen
VERSAALI = SUURAAKKONEN

Vanhan koulukunnan graafinen väki puhui (ruotsinkielisten ammattiveljiensä ja -sisariensa vaikutuksesta) ”jemenasta”, vaikka kirjoittikin ”gemena”. Niin sekin valolatoja, jonka kanssa tein yhteistyötä esitteiden laadinnan parissa lähemmäs varttivuosisata sitten.

Siinäkin ammattikunta, joka otti ja hävisi lyhyessä ajassa kokonaan!

Yucca kirjoitti:

Sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html
(jonka aiemmin mainitsin) käsitellään myös virkkeen aloittamista gemenalla erikoistilanteissa.

Virke aloitetaan gemenalla, jos sen aloittaminen versaalilla muuttaisi merkityksen. Esimerkiksi "s on sekunnin tunnus" muuttuisi muotoon "S on sekunnin tunnus", joka ei pidä paikkaansa (S on nimittäin siemensin eikä sekunnin tunnus).

Jos kyse olisi sähköpostiosoitteesta, tätä periaatetta voisi noudattaa, sillä sähköpostiosoitteen ns. paikallisosassa (ennen @-merkkiä) gemenan ja versaalin ero _voi_ olla merkitsevä, joskin järjestelmät yleensä eivät eroa tee. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse osoitteesta vaan nimestä.

Nimiin saa soveltaa kielen yleisiä kirjoitussääntöjä. Nimien asun saa muuttaa kirjoitusnormien mukaiseksi. Kielenhuolto jopa yllyttää kirjoittamaan "Sanoma-WSOY" suomen mukaisesti eikä "SanomaWSOY" kuten konserni itse kirjoittaa. Täten voi kirjoittaa Kohtaamispaikka@Lasipalatsi (myös lauseen sisällä), jos haluaa tätä nimiasua käyttää, tai - koske kyse ei ole yhteisön rekisteröidystä nimestä tms. - jopa suomalaistaa nimen rakenteen: "Lasipalatsin kohtaamispaikka". Voi jopa olla käyttämättä moista "leikillistä" nimeä, joka on harhaanjohtava, jos se on todellisuudessa kaupungin palvelupiste. Voisi siis kirjoittaa Lasipalatsin palvelupisteestä, eikä tätä edes tarvitse ajatella nimeksi. ("Lasipalatsi" on toki rakennukselle annettuna erityisenä nimenä erisnimi ja aloitetaan versaalilla.)

Lue lisää

Hiukan epäselväksi jäi vielä, onko siis "kaikissa" tapauksissa väärin kirjoittaa "kohtaamispaikka@lasipalatsi" interaktiivisen palvelupisteen nimenä (jos se sellainen olisi, kuten alussa olikin), ja etenkin väärin aloittaa virke gemenalla? Näin tulkitsin, mutta varmistus vielä.
Ymmärsin kyllä, että saa itse "korjata" (esim. SanomaWSOY vs. Sanoma-WSOY), mutta onko suoranaisesti väärin, jos ei korjaa (tässä Lasipalatsi-tapauksessa)?

Jemenistä, päivää! kirjoitti:

gemena = pienaakkonen
VERSAALI = SUURAAKKONEN

Vanhan koulukunnan graafinen väki puhui (ruotsinkielisten ammattiveljiensä ja -sisariensa vaikutuksesta) ”jemenasta”, vaikka kirjoittikin ”gemena”. Niin sekin valolatoja, jonka kanssa tein yhteistyötä esitteiden laadinnan parissa lähemmäs varttivuosisata sitten.

Siinäkin ammattikunta, joka otti ja hävisi lyhyessä ajassa kokonaan!

Lue lisää

Suur- ja pienaakkosista kirjoitetaan muodollisessa kielenkäytössä, jossa halutaan välttää sekä arkikielisiä (ja harhaanjohtavia) sanoja että kirjapainoalalla vanhastaan käytettyjä täsmällisiä termejä. Tyypillinen kompromissi: yhdistää molempien vaihtoehtojen haitat mutta ei hyötyjä.

Miten esimerkiksi on parissa þ ~ Þ? Siinä on saman aakkosen gemena- ja versaalimuoto, mutta olisi outoa sanoa Þ:a suuraakkoseksi (tai isoksi kirjaimeksi), kun se on selvästikin _pienempi_ kuin þ.