von Wright oli maisemamaalari.
Kirjoitetaanko von alkuiset sukunimet aina pienellä.
Kirjoitetaanko von alkuiset sukunimet aina pienellä.
von-alkuisten nimet rkkeen alussa
virkkeen alussa
131441
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
muualla tekstissä pien.
Von Wrightin kolme veljestä Magnus, Wilhelm ja Ferdinand (Haminalahden kartanosta, Kuopion läheltä) olivat kaikki eteviä 1800-luvun taidemaalareita. Maisemakuviakin paremmin heidät tunnetaan eläinmaalareina. He kuvittivat luonnontieteellisiä teoksia mm. lintujen ja kalojen valokuvamaisen tarkoilla kuvilla. Tauluista tunnetuimpia lienevät luonnonmaisemassa kuvattuja lintuja esittävät jutut, joten monesti on tapana puhua ”lintumaalariveljeksistä”. Etevimpänä pidettäneen nuorinta, Ferdinandia.
Von tulee virkkeen alkuun isolla alkukirjaimella.
Eräässä kirjassa (suomeen käännetty) oli vain tuo von pienellä virkkeen alussa. Pisti silmään....Onkohan muissa kielissä samanlainen ohjeistus?
Sana "von" kirjoitetaan virkkeen alussa versaalialkuisena kuten muutkin etuliitteet (av, de, van der jne.). Kielitoimiston sivuilla on tästä erikseen maininta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=804
Siellä on seuraava esimerkkilause:
"Von Wrightien tauluja on esillä Ateneumissa."
Lisätietoja:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html#von
Taija Jurmu on Miss Suomi -kisojen perintöprinsessa 10 vuoden takaa.
Nykyisin juristi, töissä yrityksessä nimeltä Asianajotoimisto von und zu Fraunberg, Ylisuvanto ja Juntura Oy
Kuvakin löytyy:
http://www.fraunberg-ylisuvanto.com/lakimiehet.html (vieritä sivun alalaitaan saakka)
Linkki ja sen takaa löytynyt muu informaatio sai kysymään seuraavasta erityistapauksesta (?):
Helsingin kaupungilla on Lasipalatsissa palvelupiste, jonka virallinen nimi on "kohtaamispaikka@lasipalatsi".
Tuossa nimessä kohtaamispaikka-sana on tietenkin tarkoituksellisesti kirjoitettu pienellä alkukirjaimella siksi, että on haluttu leikitellä sähköpostiosoitteen kaavalla, jossa käytetään yleisesti pelkkiä gemenoja.
Jos nyt sitten virke alkaa suoraan tuolla palvelupisteen virallisella nimellä (tai se on otsikon ensimmäisenä sanana), pitääkö kirjoittaa "Kohtaamispaikka@lasipalatsi", vai onko lupa säilyttää nimen alkuperäinen "juju" kirjoittamalla "kohtaamispaikka@lasipalatsi"?
Nimen fiksuuteen en muuten ota kantaa, vain tuo kirjoitusmuoto virkkeen alussa kiinnostaa tässä vaiheessa.
PS. Kun juuri googlasin, ilmeni, että onkin siirrytty käyttämään yleisimmin versaalialkua. Tiedän kuitenkin, että alussa (parisen vuotta sitten) käytettiin tarkoituksella gemenaa, joten lieneekö muutos nyt merkki siitä, että jokin auktoriteetti on korjannut virheellisen käytännön? Asia kiinnostaa lähinnä periaatteellisena kysymyksenä. Mielipiteitä?
Oli unohtunut missin työ Jurmun ansioluettelosta pois.
Voisitko selventää en ymmärtänyt mitä tarkoittaa gemenna? Mitä on versaali?
Sivulla http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.2.html
(jonka aiemmin mainitsin) käsitellään myös virkkeen aloittamista gemenalla erikoistilanteissa.
Virke aloitetaan gemenalla, jos sen aloittaminen versaalilla muuttaisi merkityksen. Esimerkiksi "s on sekunnin tunnus" muuttuisi muotoon "S on sekunnin tunnus", joka ei pidä paikkaansa (S on nimittäin siemensin eikä sekunnin tunnus).
Jos kyse olisi sähköpostiosoitteesta, tätä periaatetta voisi noudattaa, sillä sähköpostiosoitteen ns. paikallisosassa (ennen @-merkkiä) gemenan ja versaalin ero _voi_ olla merkitsevä, joskin järjestelmät yleensä eivät eroa tee. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse osoitteesta vaan nimestä.
Nimiin saa soveltaa kielen yleisiä kirjoitussääntöjä. Nimien asun saa muuttaa kirjoitusnormien mukaiseksi. Kielenhuolto jopa yllyttää kirjoittamaan "Sanoma-WSOY" suomen mukaisesti eikä "SanomaWSOY" kuten konserni itse kirjoittaa. Täten voi kirjoittaa Kohtaamispaikka@Lasipalatsi (myös lauseen sisällä), jos haluaa tätä nimiasua käyttää, tai - koske kyse ei ole yhteisön rekisteröidystä nimestä tms. - jopa suomalaistaa nimen rakenteen: "Lasipalatsin kohtaamispaikka". Voi jopa olla käyttämättä moista "leikillistä" nimeä, joka on harhaanjohtava, jos se on todellisuudessa kaupungin palvelupiste. Voisi siis kirjoittaa Lasipalatsin palvelupisteestä, eikä tätä edes tarvitse ajatella nimeksi. ("Lasipalatsi" on toki rakennukselle annettuna erityisenä nimenä erisnimi ja aloitetaan versaalilla.)
gemena = ”pieni kirjain” (kuten g)
VERSAALI = ”ISO KIRJAIN” (kuten V)
Gemena ja versaali ovat yksikäsitteisiä sanoja kuten laivojen eri puolia merkitsevät styyrpuuri ja paapuuri (versaali voi olla kooltaan pieni ja gemena vastaavasti iso).
gemena = pienaakkonen
VERSAALI = SUURAAKKONEN
Vanhan koulukunnan graafinen väki puhui (ruotsinkielisten ammattiveljiensä ja -sisariensa vaikutuksesta) ”jemenasta”, vaikka kirjoittikin ”gemena”. Niin sekin valolatoja, jonka kanssa tein yhteistyötä esitteiden laadinnan parissa lähemmäs varttivuosisata sitten.
Siinäkin ammattikunta, joka otti ja hävisi lyhyessä ajassa kokonaan!
Hiukan epäselväksi jäi vielä, onko siis "kaikissa" tapauksissa väärin kirjoittaa "kohtaamispaikka@lasipalatsi" interaktiivisen palvelupisteen nimenä (jos se sellainen olisi, kuten alussa olikin), ja etenkin väärin aloittaa virke gemenalla? Näin tulkitsin, mutta varmistus vielä.
Ymmärsin kyllä, että saa itse "korjata" (esim. SanomaWSOY vs. Sanoma-WSOY), mutta onko suoranaisesti väärin, jos ei korjaa (tässä Lasipalatsi-tapauksessa)?
Suur- ja pienaakkosista kirjoitetaan muodollisessa kielenkäytössä, jossa halutaan välttää sekä arkikielisiä (ja harhaanjohtavia) sanoja että kirjapainoalalla vanhastaan käytettyjä täsmällisiä termejä. Tyypillinen kompromissi: yhdistää molempien vaihtoehtojen haitat mutta ei hyötyjä.
Miten esimerkiksi on parissa þ ~ Þ? Siinä on saman aakkosen gemena- ja versaalimuoto, mutta olisi outoa sanoa Þ:a suuraakkoseksi (tai isoksi kirjaimeksi), kun se on selvästikin _pienempi_ kuin þ.