Auttakaa veljet minua ...mitä oikeuksia minulla on kun vaimo jää lapsineen yhteiseen taloomme noin vuodeksi eteen päin kunnes tulee 2vuotta omistusta täyteen että voi myydä sitte talon verovapaasti myyntivoittjen osalta..otetaanko elatusmaksuissa huomioon ja mitä yhteishuoltajuus merkkaa ? Ja jos lapset ovat melkein puolet kuusta minu kanssa pitääkö minun silti kustantaa koko kuun maksut ja paljon on alin elatusmaksu per lapsi sen kuulemma hän vain aikoo pyytää..Kaikki apu ja neuvot ovat tervetulleita ..pidetään veljet yhtä!
Hyvät Veljet
Apua
101352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
oikeusaputoimistosta.
Poikani isä aikanaan yritti luistaa maksamasta koko elatusmaksua. No, valtio peri sen häneltä kuitenkin.
Turha ruikuttaa, vikaa on sekä miehissä että naisissa.
1. Teette KIRJALLISET sopimukset:
- vastaisen avioeron varalle (koskee omaisuutta),
- lasten huollosta.
Lasten huoltoon liittyen te SOVITTE ovatko lapset yhteishuollossa vai tuleeko toisesta yksinhuoltaja. Jos haluat tavata lapsiasi voit "tasitella" vaikka yksinhuoltajuudestakin, mutta lasten kannalta on parempi tavata molempia vanhempia.
Yhteishuolto: sovitte siitä kumpi on lasten varsinainen ns. lähiuoltaja ja kumpi ns. etähuoltaja. Sovitte kuinka paljon lapset tapaavat etävanhempaa.
Elatusmaksu määräytyy lasten elatuksen tarpeen mukaan. Se jaetaan maksukyvyn suhteessa teidän molempien kesken JA siinä huomioidaan se aika jolloin lapset ovat etävanhemman luona. Eli niiltä ajoilta ei teitenkään elatusta toiselle makseta.
Kyse on siis sopimuksista. Vaimosi ei voi yksipuolisesti päättää mistään. Jos ette pääse yhteisymmärrykseen, varatkaa aika lastenvalvojalle. Myös epävarma tilanne kannattaa selvittää lastenvalvojan luona. Koskee siis lasten huoltoa, ei taloa.
Talon suhteen on teidän asianne miten sen myytte. Se kai on yhteistä avio-omaisuuttanne? mutta pidä puolesi, mieti itsekin mikä on oikeudenmukaista. Siitä naisesta tulee sinulle "ulkopuolinen" nainen. Voit suhtautua hänen asumiseen talossanne kuten kehen tahansa ulkopuoliseen, ellei hän sitten lunasta sinun osuuttasi kun muutat pois. Jos yhdessä myytte sen vasta kahden vuoden kuluttua, kirjatkaa kaikki ylös. Sinun ei tarvitse antaa tulevan exäsi asua vastikkeetta talossa josta omistat puolet. Miten asuminen sitten kustantuu, on teidän sovittavissa. Ja osituksessa otetaan kaikki omaisuus huomioon.
Voit pyytää vaimoltasi vuokraa tms. vastiketta siitä, että käyttää yksinään teidän yhteistä asuntoa ja omaisuutta. Ensimmäisen vaiheen eroilmoituksen voitte toki jättää, jonka jälkeen kummankin tulot ovat "omia" (ei avio-oikeutta).
Alinta elatusmaksua ei ole olemassakaan, vaan on ohjeistus, mitä lapsi kuluttaa. Laaja luonapitosi otetaan huomioon elareita laskiessa.
Surffaile eroperhe.netin keskustelupalstalla ja tutustu:
http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1149509386807
minimielatusmaksu on 129.15 luonapitovähennykset määräytyvät vuorokausien mukaan. esim. 15 yötä/kk saa vähentää 49 euroa elareita. äidin tulee hankkia kaikki lapsen tarpeet maksaa harrastukset, vaatteet ym kulut. etävanhemmalle kuuluu tällöin ainoastaan ruoka lapselle. äidin tuet: asumistuki, yksinhuoltajakorotus, lapsilisä ,elatustuki. kyllä äidin kelpaa lapselle tarpeet ostaa.
Minimielatusmaksua EI ole olemassakaan!!! Riippuen lasten kuluista, vanhempien tulosuhteista ja etävanhemman luonapitopäivien lukumäärästä elari voi olla vaikkapa 80 euroa. Lue oikeusministeriön ohjeet!
"2vuotta omistusta täyteen että voi myydä sitte talon verovapaasti myyntivoittjen osalta"
Verovapaus edellyttää, että on asuttu ja omistettu 2 vuotta. Jos ex-vaimo asuu ja sinä vain omistat, niin silloin verovapaus toteutuisi vaimosi kohdalla mutta ei sinun. Maksaisit verot. Voisitte tietysti sopia osituksesta nyt siten, että vaimo luovuttaisi tasinkona osuutesi sinulle ja myisi talon pois vuoden päästä. Silloin hän voisi myydä talon ilman myyntivoittoveroja. Ositus ei haittaisi hänen kahden vuoden täyttymistä. Hän tietysti joutuisi maksamaan varainsiirtoveroa siitä summasta, jonka joutuisi ottamaan ulkopuolista lainaa sinun ostamiseksi ulos.
Yleensä nykyään lapsista sovitaan yhteishuoltajuus. Se tarkoittaa, että molemmilla on oikeus saada tietoa lapsensa asioista ja kasvatusvastuu on periaatteessa yhteinen. Vanhemmista toinen sovitaan lähivanhemmaksi ja toinen etävanhemmaksi. Jos lapset ovat vanhemmillaan puoliksi, niin käytännössä se vanhempi on vahvemmassa asemassa, joka on lähivanhempi. Jos ette pääse asiasta sopuun, niin käräjäoikeus voi päättää puolestanne.
Elarit määräytyvät ensisijaisesti sen mukaan, mitä te keskenänne sovitte. Jos lapset ovat puolet ajasta toisen luona, niin sitten ei välttämättä tarvitse siirtää rahaa ollenkaan. Silloin kannattaa sopia myös kumman tilille menevät lapsilisät vai jaetaanko nekin, kuten joskus tapahtuu. Jos ex saa sinulta nimen paperiin, jossa suostut maksamaan enemmän, niin sitten se sopimus pitää. Elatussopimuksia vahvistetaan kunnan sossujen toimistossa, mutta sinun ei ole pakko suostua heidän tai exäsi vaatimuksiin. Jos tilanne ei näytä reilulta, niin ei ole pakko allekirjoittaa. Jos sopua ei synny, niin sitten oikeus ratkaisee. Oikeus ottaa huomioon sen, minkä verran lapset tarvitsevat, mikä on puolisoiden tulojen suhde ja kuinka paljon lapsien on tarkoitus kummallakin vanhemmalla olla. Mitään alinta elatusmaksua ei ole oikeasti olemassa vaikka exäsi muuta väittäisi.
Lapsen huolto- ja tapaamisoikeussopimuksiin on syytä kirjata kaikki ne asiat, joista ei myöhemmin halua riidellä. Esim. jos sovitaan, kumpi maksaa kalliit harrastukset tai minä juhlapyhinä lapset ovat kummanka vanhemman luona tai mihin kellon aikaan lapset tapaajalle luovutetaan. Kränää tulee joka tapauksessa sitten kun toinen vanhempi muuttaa paikkakuntaa tai vastaavia isoja muutoksia tapahtuu.
Usein lapset erossa etääntyvät isästään. Jos on tarkoitus, että lapset ovat puolet ajasta sinulla, niin voisit ehdottaa yhteishuoltajuutta siten, että sinä olet lähihuoltaja, lasten aika vanhemmillaan tasan ja kukaan ei maksa elareita. Olisit hyvänä esimerkkinä muille eroisille.
Nm. malttia peliin kirjoitti näin: " Verovapaus edellyttää, että on asuttu ja omistettu 2 vuotta. Jos ex-vaimo asuu ja sinä vain omistat, niin silloin verovapaus toteutuisi vaimosi kohdalla mutta ei sinun. "
Tuosta tuli mieleen, miksi juuri sinun pitäisi muuttaa pois? Ja ennen kuin kaksi vuotta tulee täyteen. Ei tarvitse kertoa eron yksityiskohtia jos et halua. Mutta ajattelin lähinnä että jos et ole "vaarallinen" vaimolle ja tai lapsille, vaan kyse on erimielisyyksistä ja tai siitä ettei siedä toista tai jommalla kummalla on uusi suhde, eikö sitä kahden vuoden täyttymistä voi odottaa? Ettei tarvitse maksaa turhaan. Jos kahden vuoden täyttymiseen ei ole pitkä aika voisit tehdä tilapäisen muuttoilmoituksen muualle. Jos et halua muutta pois ei vaimosi voi sinua ajakaan pois. Hän voi kyllä hankkia oikeudelta päätöksen siitä kumpi taloon jää, mutta se prosessi kestää sen verran että kaksi vuotta täyttyy, ja sitä paitsi ei ole sanottu päätyykö oikeus vaimosi asumisen kannalle. Mutta tuo on sellaista virkakoneiston turhaa rasittamiseta, että jos asioista voi sopia muuten, se on suotavaa.
Muuttoilmoitus tms. katkaisee kahden vuoden yhtäjaksoisen asumisen. Yhteisasumisen lopettamispäätös tulee käräjäoikeudelta suht nopeasti. Ap.llä olisi yhteisasumista lusittavanaan yli vuosi.
Voit ilmoittaa itsellesi tilapäisen osoitteen vaikka toiseen kaupunkiin, jos esim. työsi takia tarvitset toisen asunnon sieltä. Olet kuitenkin ns. kirjoilla vakituisessa osoitteessasi.
Niin voi toimia myös erotilanteessa. Pois muuttava hankkii tilapäisen asunnon harkinta-ajan ajaksi. Onhan teoriassa mahdollista että pari palaa yhteen eikä eroakaan.... asiaa harkittuaan.
Finlex Kotikuntalaki
2 LUKU
Kotikunnan ja väestökirjanpitokunnan määräytyminen (22.12.1995/1650)
2 §
Kotikunta
2 mom. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja tai jos hänellä ei ole käytössään asuntoa lainkaan, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys.
3 §
Kotikunnan muuttumista koskevat rajoitukset
Henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa:
1) enintään yhden vuoden kestävästä työtehtävästä, opiskelusta, sairaudesta tai muusta näihin rinnastettavasta syystä;
***
Näin siis jos kuntaa muutetaan.
Samassa kunnassa voi olla useampia asuntoja. Mä näkisin kuitenkin että harkinta-ajan voisi asua tilapäisesti toisessa osoitteessa eikä se ole vakituinen osoite. Koska joskus ihmisillä tulee vakituiseen kotiin suuria remontteja minkä takia joutuu asumaan muualla (just oli juttu Hesarissa miehestä jonka koti paloi, asui 8 kk hotellissa), ilman että se muuttaisi vakituista osoitetta.