Ollaan tyttöystäväni kanssa seurusteltu todella tiiviisti kesästä lähtien. Jossain vaiheessa hänen taholtaan tuli puheeksi yhteen muuttaminen ja sitten alettiinkin suunnittelemaan yhteisen asunnon vuokrausta ainakin ajatustasolla. Nyt sit kävi ilmi että hän joutuu muuttamaan asunnostaan joka tapauksessa. Itellä heräs ajatuksia et sekö oli se motiivi ja kiirehtiminen yhteenmuutolle.
Vähän tuntuisi nyt siltä et paras ois antaa hänen hoitaa asiansa kuntoon ja sen jälkeen katsoa että vieläkö on yhteenmuutto haluja. Tulee väistämättä huijattu olo kun yhteenmuuttopäätös on tehty osittain väärin perustein joista mulla ei ollut tietoa.
Vähän tuntuisi nyt siltä et paras ois antaa hänen hoitaa asiansa kuntoon ja sen jälkeen katsoa että vieläkö on yhteenmuutto haluja. Tulee väistämättä huijattu olo kun yhteenmuuttopäätös on tehty osittain väärin perustein joista mulla ei ollut tietoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mitäpäs jos juttelisit tuosta asiasta ihan ensimmäisenä tyttöystäväsi kanssa, jos sinulla on huijattu olo. Jossain vaiheessa naiset yleensä tahtovat alkaa rakentaa yhteistä pesää miehensä kanssa. Mutta jos hän on sinua "huijannut" eli tiennyt aikaisemmin että joutuu muuttamaan asunnostaan eikä ole kertonut niin se ei ole hyvä ja kertoo myös tyttöystävästäsi aina jotain. Mutta tosiaan, jutelkaa ja keskustelkaa asiasta ja tehkää sitten kunnon harkinnan jälkeen päätös... :) Tsemppiä :)
ihan kuin se ämmä myöntäisi että joo aioin mä huijata!!!! Paljon tod.näköisempää on, jos aloittaja "juttelisi" asiasta ja kysyisi suoraan oliko tarkoitus huijata kuten neuvoit, alkaisi kamala älämölö ja huuto siitä, että ämmää pidetään pilkkana eikä luoteta...Hetken kuluttua aloittaja ei enää edes muista, mistä piti keskustella vaan tuntee julmettua syyllisyyttä (ämmä on hyvä syyllistämään), että yleensä erehtyi "uskomaan" jotain niin pahaa ihanasta tyttöystävästään...Ja muuttaa yhteen ja maksaa kalliin hinnan kun lopulta tulee jätetyksi koska maisemiin pelmahtaa parempi kusetettava.
Niin se menee. On aina mennyt. Ämmät ei tule yksinään toimeen eivätkä kykene itsenäiseen elämään vielä 2000-luvullakaan. Aina pitää olla maksaja ja jalasta pitäjä.
Tsemppiä. :)
Ehkäpä tyttöystävälläsi on ollut vain tarkoituksenaan tiedustella, mitä mieltä olet yhteen muuttamisesta eikä ole aiemmin halunnut kertoa, että hänen täytyy muuttaa joka tapauksessa tietyn ajan kuluttua omasta asunnostaan.
Hän ei varmaankaan ole halunnut painostaa sinua muuttamaan yhteen kertomalla heti aluksi: "Muutettaisko yhteen, mä menetän mun nykyisen asunnon" tms.
Jos esimerkiksi olisit sanonut heti aluksi, ettet haluaisi vielä muuttaa yhteen, tyttöystäväsi olisi varmasti etsinyt vain itselleen uuden vuokra-asunnon eikä olisi sen koomin alkanut painostaa sinua sillä, että joutuu joka tapauksessa muuttamaan.
Toisaalta tuo, että hän joutuu muuttaa, on luonnollinen tilaisuus muuttaa yhteen, jos vain molemmat ovat valmiita.
Tietenkin kummankin täytyy olla valmiita muuttamaan ja selvittää itselleen ja toisilleen, miksi haluaa muuttaa yhteen.
Me muutimme myös hieman samanlaisesta tilanteesta avomieheni kanssa yhteen. Minun yksiöni oli tosi huonossa kunnossa ja yöpakkasten tullen en tarjennut nukkua asunnossani. Silloin muutin väliaikaisesti poikaystäväni yksiöön, tosin olin silloin siellä muutenkin paljon, kun poikaystäväni toipui jalkaleikkauksesta eikä pärjännyt yksin.
Mietimme yhteen muuttamisen kannattavuutta ja sitä, haluammeko vielä muuttaa yhteen ym. ja päätimme sitten, että koska jouduin joka tapauksessa muuttaa yksiöstäni pois, muuttaisimme sitten yhteen. Ja hyvin on mennyt, pääasiassa tosin sen vuoksi, koska sovimme yhteisistä pelisäännöistä etukäteen ja myös puhuimme paljon siitä, miksi kumpikin haluaa muuttaa yhteen. Me olemme vähän yli 20-vuotiaita ja olimme seurustelleet 11kk kun muutimme yhteen.
Tuli vain mieleen, miten vanhoja te mahdatte olla? Oletteko kummatkin ehtineet asua kauankin yksin?
Olette kuitenkin seurustelleet vasta kesästä saakka, jos oikein ymmärsin. Turhaan ei kannata kuitenkaan kiiruhtaa.
Hänellä oli työantajan vuokraama asunto joka menee alta kun sai potkut. Olis ollut reilua kertoa mutta hyvä näkökulma "yhdeltä avovaimolta". Molemmat asutaan omillamme mut päälle parikymppisiä olemme molemmat.
Oon äijäni kanssa seurustellut n1.5 vuotta eikä vieläkään ole kiire muuttaa yhteen. Halutaan että tämä juttu onnistuu eikä haluta riskeerata sitä turhalla hätiköinnillä. Yks kerta kun mulla oli hankaluuksia liksan kanssa ja sillä oli duuni epävarma, tyyliin yhden kerran keskustelun aikana todettiin nopeasti että helpottaisihan se asua yhdessä noin niinkun rahallisesti, mutta kannattaako riskeerata meidän juttua? Ei. Tää on arvokkaampaa kun raha. Ja oli molempien mielipide n.2 sekan hiljaisuuden jälkeen. Nyt mulla on liksa noussu erittäin tuntuvasti ja hänellä kans duuniasiat mainiosti. Asutaan edelleen erikseen ja ollaan tosi tyytyväisiä tilanteeseen. Nautitaan tästä seurusteluvaiheesta vielä, koska ollaan varmoja että keretään viettää aikaa yhdessä ihan tarpeeksi sitten tulevaisuudessa. Ehdotan teille samaa ja jos siitä tulee ongelma neidille, niin vaihda neiti itsenäisempään ihmiseen. Ei mieleltään vielä lapsen kanssa voi seurustella. Jos vasta kesän ajan seurusteltua yrittää yhteen muuttoa, se kertoo että ihminen on aikalailla haahuilija. Vuoden lopusta se voi olla muuttamassa jo jonku toisen luokse.