Koko koneisto uusiksi, jos kerran Suomessa on Euroopan maista eniten hoitajia 1000 asukasta kohden.
Jos Suomessa on 14,7 hoitajaa 1000 asukasta kohden, Norjassa 10,3, niin jotain mätäähän tässä paletissa on. "Norjassa maksetaan enemmän palkkaa". No, aivan varmasti maksetaan jos he säästävät jo työvoimassa noinkin paljon.
ONNEKSI nyt koko sairaanhoitoala laitettiin tapetille ja jo nyt erilaiset työryhmät porskuttaa tehden niitä järkitoimia, jotka olisi tullut tehdä jo vuosia sitten.
Luovutaan suojatöistä ja parannetaan näiden yritysten nimeltä SAIRAALAT ja TERVEYSASEMAT tulosta. Näin toimii yritystoiminta ja stateginen työ edesauttaakseen yrityksen tehokasta toimintaa ja tuloksen kasvua.
Jos Suomessa tavoiteellaan lukua 9,7 hoitajaa (Ruotsi: 8,8) 1000 asukasta kohden, syntyy hoitajalöysän poisjätöstä säästöjä
****** 6 miljardia euroa vuodeessa!
Tämä kun jaetaan jäävien hoitajien kesken tekee se 13. tuhatta 333 euroa /hoitaja/ vuosi.
Joten rationalisoidaan ala vihdoin toimivaksi kaikilta osin ja annetaan vaan hoitajille se 24%. Ylijäämällä sitten voidaan satsata lisää lähihoitaja-koulutukseen, jotta saataisiin hoitajat oikeisiin töihinsä ja lähihoitajat hoitamaan ylläpitotoimia kuten pesua ja ruan toimitusta sekä fysiatrian perustoimenpiteitä.
Jos Suomessa on 14,7 hoitajaa 1000 asukasta kohden, Norjassa 10,3, niin jotain mätäähän tässä paletissa on. "Norjassa maksetaan enemmän palkkaa". No, aivan varmasti maksetaan jos he säästävät jo työvoimassa noinkin paljon.
ONNEKSI nyt koko sairaanhoitoala laitettiin tapetille ja jo nyt erilaiset työryhmät porskuttaa tehden niitä järkitoimia, jotka olisi tullut tehdä jo vuosia sitten.
Luovutaan suojatöistä ja parannetaan näiden yritysten nimeltä SAIRAALAT ja TERVEYSASEMAT tulosta. Näin toimii yritystoiminta ja stateginen työ edesauttaakseen yrityksen tehokasta toimintaa ja tuloksen kasvua.
Jos Suomessa tavoiteellaan lukua 9,7 hoitajaa (Ruotsi: 8,8) 1000 asukasta kohden, syntyy hoitajalöysän poisjätöstä säästöjä
****** 6 miljardia euroa vuodeessa!
Tämä kun jaetaan jäävien hoitajien kesken tekee se 13. tuhatta 333 euroa /hoitaja/ vuosi.
Joten rationalisoidaan ala vihdoin toimivaksi kaikilta osin ja annetaan vaan hoitajille se 24%. Ylijäämällä sitten voidaan satsata lisää lähihoitaja-koulutukseen, jotta saataisiin hoitajat oikeisiin töihinsä ja lähihoitajat hoitamaan ylläpitotoimia kuten pesua ja ruan toimitusta sekä fysiatrian perustoimenpiteitä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laitetaan sairaaloiden ja terveysasemien luukulle kassa jonka ohi pääsee vain markkinoiden mukaista hintaa maksamalla niin kuin jenkeissä. Ei riitä että on hyvin toimeentuleva ettei mene konkkaan sairastuessaan.
Voi miettiä miksi suomessa on paljon hoitajia. Mutta otetaan fakta. Sairaalaosastoissa heitä on huomattavasti vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Sitten ensimmäinen asia joka pitää huomioida on avoterveydenhuolto. Suomessa on ollut aikanaan vaikuttamassa guru nimeltä Arvo Ylppö joka loi neuvolajärjestelmän jollaista ei ole muualla. Mutta ilman sitä puuttuisi osa tänne kirjoittaneesta porukasta(ja heidän äideistään.) Suomen synnytyskuolemat(äiti ja lapsi) sekä imeväisikäisten kuolleisuus on maailman alhaisin, kiitos panostusten, se mm. vaatii henk.kuntaa. Muukin avoterveydenhuolto toimii hyvin. Pitää muistaa se, että me ollaan degeneroitunut, sairas ja sukurutsainen kansa joka kantaa huonoa geeniperimää. Meillä on länsimaista eniten diabetestä jota myös laadukkaasti hoidetaan(vaatii henkilöstöä.)Ja määrä sen kun lisääntyy. Sydän ja verisuonitautejakin on helvetisti ja niitä sairastavia myös hoidetaan(kontrollikäynnit jne. kuten diabeteskin)Ja sitten meidän ikärakenne on yksi iso syy. Meillä vanhenee väestö joka tarvitsee hoitoa( ne verenpaineet ym vanhukset käy mittauttelemassa siellä kivan hoitajan luona.)Ja psyykkisesti sairaat meillä hoidetaan myös, tosin enemmän laitoksissa kun tuo avohoito jäi laman jalkoihin eikä 1980-luvulla asetettuihin avohoidon satsauksiin koskaan ole päästy ja siitä lamasta on aika kauan.
Jos väitteesi siitä, että suomalaiset ovat keskimäärin vaan sairaampia pitäisi paikkansa, olisimme laskelmien mukaan n. 40-50 & sairaampia kuin norjalaiset tai ruotsalaiset. Ymmärrätkö itsekään miten järjetön väite tuo on?
Lukases se viesti uudelleen. Siinä puhuttiin avoterveydenhuollosta, neuvolaverkostosta jne jota ei yhtä tehokkaana muualta löydy, jos synnytys- ja imeväiskuolemiin katsotaan. Sydän- ja verisuonitauteja meillä on enemmän kuin naapureilla, tules-vaivoja myös enemmän kuin naapureilla.Reumasairauksista en ole ihan varma. Diabetesta meillä on enemmän kuin muualla, ollaan länsimaiden(ja lähes kaikki maailman maat mukaan laskien)Eihän nuo ryhmät sairaalassa makaa, mutta niitä hoidetaan, menee sinne aika helvetisti resursseja. Ja valitettavsti kun noita pohtii niin uskon että geeniperimämme on mitä on, ollaan siis pieni sisäsiittoinen kansa, sen kieltäminen tuskin on perusteltua.
Ja näilläkö tiedoilla selität noin huikean suuren prosentuaalisen eron?
Vaikka kuinka listaat pääsi puhki, keskimäärin emme ole sen sairaampia kuin muutkaan pohjoiset kansat. Missä tyo ylijäämä hoitajista lymyää, jos kerran norjalainen sairaanhoito on huippuluokkaa ja heilläkin hoitajia vain 10,3 tuhatta henkeä kohti, eli n. 30% vähemmän kuin meillä.
Selittelehän vielä....
Mitäs v..tua sä horiset. Nuo mitä listasin vähän helvetin yksinkertaista tarkistaa, jopa vaikka olisi yksinkertainen. Diabetslukumme on maailman huipulla, jossain tyynen meren saarivaltiolla o¨n enemmän ja muutamalla muulla, eli ME ollaan sairaampia kuin länsinaapurit. Ei tuon pitäis mikään uutinen olla edes sinulle, kun joka tuutista vielä toitotetaan sitä, että diabetes myös lisääntyy suomessa nopeasti. Ei minun tarvi mitään selittää, kunhan vaan mietin, että missä ne hoitajat luuraa, osastotyössä niitä joka tapauksessa on vähemmän kuin ruotsissa tai norjassa. No kumoa nyt sekin aikasi kuluksi.
JOKAISEN LÄHDE KTL, eli revi siitä
Tyypin 1 diabetes puhkeaa yleisimmin nuoruudessa
Lasten sairastuvuutta tyypin 1 diabetekseen on Suomessa seurattu 1960-luvun puolivälistä. Siihen sairastuu meillä vuosittain yli 600 alle 15-vuotiasta lasta. Tämän ikäryhmän sairastuvuus onkin Suomessa maailman korkein. 1990-luvun aikana 40 lasta sadastatuhannesta sairastui, kun vastaavasti muulla Euroopassa sairastui keskimäärin 10 sadastatuhannesta. Sairastuvuus on Suomessa kuin muuallakin lisääntynyt viime vuosikymmeninä tasaisesti 3 % vuodessa. Syytä tyypin 1 lisääntymiseen ei tiedetä.
Tyypin 2 diabeteksen yhteys metaboliseen oireyhtymään
Tyypin 2 eli aikuistyypin diabetes on niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin erittäin nopeasti lisääntyvä terveysongelma. Noin 85% kaikista diabeetikoista on tyypin 2 diabeetikoita. Tyypin 2 diabetes kuuluu oireyhtymään, josta käytetään nimitystä metabolinen oireyhtymä. Ttunnusomaista taudille on kohonneen veren glukoosin lisäksi samanaikaisesti esiintyvä häiriö veren rasva-arvoissa, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuus.
Tyypin 2 diabeteksessa elimistön herkkyys insuliinille on heikentynyt. Lääkehoito on yleisin tyypin 2 diabeteksen muodossa, mutta sairautta pidetään kurissa myös ruokavaliolla. Tyypin 2 diabetes ilmaantuu yleensä 30. ikävuoden jälkeen, ja yleisimmin eläkeiässä. Myös tyypin 2 diabetes on lisääntynyt, ja lisääntyneen ylipainoisuuden ja liikunnan puutteen arvioidaan aiheuttavan tätä sairauden muotoa.
Vakavia lisäsairauksia diabeteksen myötä
Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy vakavia lisäsairauksia kuten sydän- ja verisuonisairauksia, silmäsairauksia ja munuaissairauksia. Näiden lisäsairauksien puhkeamiseen voidaan vaikuttaa diabeteksen ja siihen läheisesti liittyvien riskitekijöiden huolellisella hoidolla.
PERINNÖLLISYYS:
Suomessa on paljon perinnöllisiä sairauksia
Kolmekymmentä vuotta sitten esiteltiin käsite suomalainen tautiperintö, jolla tarkoitetaan niitä yhden geenin perinnöllisiä sairauksia, joita Suomessa on poikkeuksellisen paljon. Monien tautien kohdalla Suomessa on enemmän potilaita kuin muualla maailmassa yhteensä. Suomalaiseen tautiperintöön tiedetään kuuluvan 35 tautia.
Tautien kirjo on laaja ja suurin osa niistä on erittäin vaikeita. Vuosittain syntyy seitsemisenkymmentä näistä geenivirheistä ennemmin tai myöhemmin kärsivää lasta.
Osa taudeista johtaa kuolemaan jo sikiöaikana, osa sairauksista ilmenee heti syntymän yhteydessä tai varhaisessa lapsuudessa. Vain muutama taudeista ilmenee aikuisiässä.
Ja sitten voit lukea seuraavaa:
http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/sydan-_ja_verisuonisairaudet/
siinä lisää: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/terveys_ja_sairaudet/tuki-_ja_liikuntaelinsairaudet/