Nyt haluaisin tietää, miksi ihmeessä miesten pitää aina saada kaikki heti? Olen huomannut kahdesta edellisestä suhteestani ja kahden hyvän ystäväni suhteesta, että miesten on saatava kaikki heti tai sitten ei tule mitään.
Esimerkiksi viimeisin suhteeni. Olimme seurustelleet kuukauden kun hän kertoi, että rakastaa minua. Olin hieman ihmeissäni, mutta ajattelin että ehkä voi käydä noinkin nopeasti. Pidin itse hänestä todella paljon. Seuraavan kahden kuukauden aikana hän kertoi, että haluaa olla minun kanssa aina ja joskus naimisiin. Puhui kolmen kuukauden seurustelun jälkeen tosissaan yhteen muuttamisesta.
Minä en lähde niin nopeasti uusiin juttuihin, vaan sytyn hitaammin. Joten kerroin, että rakkautta on ja kyllä se kestää, vaikka ei ihan heti yhteen muutetakkaan. Puolen vuoden jälkeen olin jo todella rakastunut ja aloin ehdottaa, että ehkä me voisimme muuttaa yhteen. Tällöin mies ei sitten ollutkaa enää varma. Ei kuulemma ollut vielä valmis.
Ajattelin odottaa, koska muuten meni hyvin. Vuoden päästä se mies ei enää ollutkaan varma, haluaako edes seurustella. Joten jätin sen.
Sama kuvio toistunut hieman eri variaatioilla useammalla tuttavanaisella. Mies haluaa heti naismisiin ja sen talon ja kaikkea. Vuoden päästä se ei enää tiedä mitä se haluaa. Kaikki on saatava aina heti. Oli kyse suhteesta tai perheestä tai uudesta autosta. Mitään ei voi odottaa tai harkita.
Ja miksi hemmetissä pitää suhteen alussa lupailla toiselle kuu taivaalta, jos jo entisten suhteiden valossa voi arvata, että ei lupauksia voi pitää?? Hemmetinmoista vedätystä!
Esimerkiksi viimeisin suhteeni. Olimme seurustelleet kuukauden kun hän kertoi, että rakastaa minua. Olin hieman ihmeissäni, mutta ajattelin että ehkä voi käydä noinkin nopeasti. Pidin itse hänestä todella paljon. Seuraavan kahden kuukauden aikana hän kertoi, että haluaa olla minun kanssa aina ja joskus naimisiin. Puhui kolmen kuukauden seurustelun jälkeen tosissaan yhteen muuttamisesta.
Minä en lähde niin nopeasti uusiin juttuihin, vaan sytyn hitaammin. Joten kerroin, että rakkautta on ja kyllä se kestää, vaikka ei ihan heti yhteen muutetakkaan. Puolen vuoden jälkeen olin jo todella rakastunut ja aloin ehdottaa, että ehkä me voisimme muuttaa yhteen. Tällöin mies ei sitten ollutkaa enää varma. Ei kuulemma ollut vielä valmis.
Ajattelin odottaa, koska muuten meni hyvin. Vuoden päästä se mies ei enää ollutkaan varma, haluaako edes seurustella. Joten jätin sen.
Sama kuvio toistunut hieman eri variaatioilla useammalla tuttavanaisella. Mies haluaa heti naismisiin ja sen talon ja kaikkea. Vuoden päästä se ei enää tiedä mitä se haluaa. Kaikki on saatava aina heti. Oli kyse suhteesta tai perheestä tai uudesta autosta. Mitään ei voi odottaa tai harkita.
Ja miksi hemmetissä pitää suhteen alussa lupailla toiselle kuu taivaalta, jos jo entisten suhteiden valossa voi arvata, että ei lupauksia voi pitää?? Hemmetinmoista vedätystä!
Vastaukset 26
Vanhimmat
"mistä te näitä miehiä oikein löydätte"
kuljettavat suhteen alussa lähinnä omat haaveet, mutta tilanne muuttuu kun nainen vähitellen paljastaa todellisen karvansa. Noin se vaan menee, mitäs olette sietämättömiä.
Onko nyt ajateltava niin, että mies on ensin ihastunut vain omaan haavekuvaan naisesta, ei naiseen itseensä. Nainen kun on ollut ihan oma itsensä alusta asti. No entäs, jos mies tietää, että näin on käynyt ennenkin. Miksi pitää tehdä samat virheet uudelleen? Minä en tee enää, en nimittäin usko enää kenenkään miehen lirkutuksiin ensimmäisen vuoden aikana.. :)
se olisi saman _virheen_ toistamista? Se on yksi tapa elää ja läpikäydä mahdollisimman monta naista (siten että kuitenkin tuntee jossakin vaiheessa jotakin).
Ei se välttämättä ole kai virhe, jos siitä tykkää. Mutta kuka tykkää siitä, että joutuu pettymään suhteissa? Ehkä joku. Tai siitä, että särkee toisten sydämiä? Se toinen kun voi luulla, että mies on tosissaan ja haluaa oikeasti olla hänen kanssaan koko elämänsä.
Pitäisikö muuten aviovalaankin lisätä: kunnes kuolema teidät erottaa tai ei vaan enää tunnu siltä. :)
.. tai ainakin melkein. Rakkaus ja yhdessäasumisinto saisivat kestää pidempään, ihannetapauksessa koko loppuelämän. Lapsia pitää haluta myös! :) Nämä kaikki tietysti siinä tapauksessa että tunteet ovat molemminpuolisia.
Haluat miehen, joka haluaa kaiken heti? Tietysti sillä ehdolla, että se haluaa sitä kaikkea myös seuraavat 70 vuotta. Siinähän haaveilet! Ei ihmistä opi tuntemaan hetkessä niin hyvin, että voi heti haluta kaiken sen kanssa. Siksi se ottaakin päähän, että halutaan kaikki heti ja sitten kun toinen on valmis haluamaan samaa, niin ei enää tiedetä mitä halutaan.
Vaikeaa..
Kyllä, juuri näin. Jahkailu on turhaa, jos suhde tuntuu hyvältä! Ois turhauttavaa treffailla ja seurustella vuositolkulla ja vatvoa mahdollista yhteenmuuttamista jne. Jos näin meinaa käydä,on parempi lopettaa saman tien eikä jäädä roikkumaan siihen epätyydyttävään muka-parisuhteeseen.
Itselläni ainakin varsinaisena tavoitteena parisuhteessa on perheen perustaminen. Jos miehellä on tässä suhteessa erilaiset ajatukset, ei suhdetta tule, vaikka ois kuinka kiva tyyppi muuten.
Ei sitä yhteistä kotia ja perhettä tietenkään samantien ensitapaamisella ruveta rakentamaan, mutta kyllä mä ajatukset kodista ja lapsista selvitän heti suhteen alkuvaiheessa. Ei siis mitään "ehkä haluan lapsia kymmenen vuoden päästä" -tyyppejä mulle, kiitos.
Nämä jahkailijat monesti taipuvat yhteenmuuttoon tms. Siinä vaiheessa, kun innokkaamman perheenperustajan tunteet ovat jo viilenemään päin. Se on onneton yritys pelastaa hiipumassa oleva parisuhde, kun hiipuminen johtuu siitä etteivät toiveet ja tavoitteet suhteessa ole olleet samoja. Eli jahkailija yhtäkkiä haluaakin muutta yhteen, kun muuta keinoa suhteen jatkamiseksi ei enää ole.
Miehet menee aluksi ihan sekasin, kun ne tapaa naisen. Vaan taivas on rajana. Siinä voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tai myötäillä, että juu-u mut kattellaan. Alamäki alkaa jossain vaiheessa :) naisen näkökulmasta katsottuna kun toinen pyörtää puheitaan. Oon ottanut tuon vaan miehen yhtenä ominaisuutena.
Kysymys kuuluu, että eikö miestä vaivaa kun se on mennyt lupaamaan jo ties mitä mutta ei pysty pitämään sanojaan. Tuo mua ihmetyttää.
kymppiset miehet on pahimpia. Jos niillä on venettä, autoa, moottoripyörää tai mökkiä niin siinä huomaa elävänsä aluksi kivaa pikkuyhteistä elämää noiden asioiden parissa miehen kanssa, kunnes homma tyssähtää. Musta aika koomista tutustuttaa toinen kaikkiin noihin juttuihin ja selostella omistusasuntonsa tiedot ja erota kolmen viikon päästä siitä. Äly hoi.
miehen vika, että sä hengailet sellaisen kanssa?
Yksi syy tähän hätiköintiin voisi olla se, että toivotaan niin kamalasti, että ollaan löydetty nyt se oikea ihminen elämään. Siinä sitten väkisin yritetään tehdä kolmessa kuukaudessa täydellinen suhde, jolla on täydellinen tulevaisuus. Vaikka ei vielä tiedetä kunnolla sopiiko tämä ihminen minulle ollenkaan.
Vastaisiko joku mies minulle, miksi niin kiire?
se on miehen vika, jos mies on mun poikaystävä :D En puhu nyksästä.
se mainos "Suomalaiset, nopea kansa" :D
Juu enpä tullut ajatelleeksi :D
Minkä nopeasti oppii, sen nopeasti unohtaa.
"Mutaatio mutaationa"
vaikka siitä että mies on aluksi ollut ihastunut ja innoissaan, mutta kun toinen et vastannut samalla tavalla tunteisiin, niin se hänen ihastuksensa kuoli sama tahtia kuin sinun kasvoi? Ts. mies taisi kokea että hänen rakkautensa oli suurempaa kuin sinun.
Kyllä minullakin menisi fiilikset, jos toinen olisi sillä meiningillä että "katsellaan onko sinusta mihinkään ja tuleeko tästä mitään, vai odottelenko parempaa..."
Itsellänikin oli innokas mies ja päätin heittäytyä samalla tavalla. Muutettiin hyvin pian tapaamisen jälkeen yhteen ja yhdessä ollaan oltu vuosia, enkä ole katunut.
Mutta onhan noita hitaalla käyviäkin miehiä, enemmän se on minusta temperamenttikysymys noin yleensä, kuin mikään sukupuolten välinen ero.
Voihan se olla, että se toinen pettyy, kun ei ole heti satasella mukana. En tosin koe olleeni yhtään vähempää ihastunut. Olen vain järki-ihmisiä, enkä haluaisi pettyä liian nopean toiminnan takia. Kyllä yhteen muuttaminen on niin iso askel, etten parin kuukauden tuntemisen jälkeen ole siihen valmis, vaikka kuinka rakastaisin.
Ja onhan näitä nähty, että mennään heti naimisiin ja erotaan vuoden päästä. Onko sekään nyt kivaa? Ja jos oikeasti toista rakastaa, niin onko sitä nyt niin kiire saman katon alle ja alttarille? Kyllä kai se rakkaus kestää, jos se on aitoa?
"Mutta onhan noita hitaalla käyviäkin miehiä, enemmän se on minusta temperamenttikysymys noin yleensä, kuin mikään sukupuolten välinen ero."
Noin se on. Ei voi sanoa, että nimenomaan miehet haluaisivat kaiken heti. Nopeuserojen lisäksi miehetkin voivat haluta aivan eri asioita (ei olla samanlaisia, you knnow). Esim. itse en halua naisen kanssa asumaan _ikinä_, vaikka kuinka rakastaisin.
että kyseessä on luonne-ero. Ei tarkoita sitä että järki-ihmisen tavassa toimia olisi mitään väärää, sinun pitäisi vain löytää samanhenkinen kumppani.
Olen nähnyt niitäkin pareja, jotka jahkaavat pitkäänkin, menevät naimisiin, tekevät lapsen ja sitten eroavat. Ehkä odottelun paineet sitten purkautuu noin, kun elämä ei muutukaan paratiisiksi sitten kun "kaikki" on saavutettu. ehkä odotukset ovat kasvaneet liian suuriksi? Ei parisuhteessa voi laskelmoida mitään kaavaa käyttäen, miten se kestää kauimmin. Niin tai näin, aina se on enemmän tai vähemmän arpapeliä.
Ja rohkea rotan syö. :)
kun ei tunne tapausta, onhan niitäkin jotka rakastuvat joka päivä ja niitä jotka kerran elämässään. Mutta onko sekään kenenkään vika?
On niitä kuulemma naisiakin, jotka baarituttavuudelleen sanovat aamulla haluavansa naimisiin ja lapsia tämän kanssa. Miesparat joutuvat sitten pakenemaan silmät paniikista ymmyrkäisinä...
Vai liekö se vaan ovelien naisten juoni, estää jääkaappia tyhjenemästä turhan miehen takia? :)
Juu olen ymmärtänyt, että naiset ne yleensä ovat niitä yli-innokkaita ja miehet on paniikissa. Siksi mä täällä ihmettelenkin näit mun kohdalle sattuneita uroita. Oonko mä nyt niin ihana, että kaikki on mun kanssa saatava heti ja kun en ole aivan sataselle messissä, ne pettyy. Voi olla. Olisi vaan mukava saada jotain pysyvää hissukseen eikä jotain adhd:ta heti :)
ei kukaan muu. Jos kerran olet vakaa ja järki-ihminen ehkä se juuri viehättää sitä adhd- tapausta, jotkut tykkää vastakohdista. Toisaalta sellainen todennäköisesti myös tylsistyy nopeammin.
Vaihda miestyyppiä, jota tapailet.
Totta kai päätän. Mutta on se hieman vaikea jättää toista, kun se on ihan lääpällään muhun ja vielä kun itsekin tykkää kovasti ja toivoo, että ne sen lirkutukset pitää vielä paikkaansa ja vielä vuodenkin päästä. No joo, elämä ei ole helppoa.
Minulle yleensä naiset alkavat suunnilleen toisella taaamisella puhumaan vakavasta seurustelusta ja sitten yhtäkkiä kääntävät kelkkansa. Olen varma, että ärsyttävimmät tapani eivät ehdi tulla esiin ensimmäisen kuukauden aikana ja aiheuttaisivat pakenemisreaktion. Jos se olisi mahdottomasta luonteestani kiinni niin kyllä sen paljastuminen kestäisi ainakin puolisen vuotta.
"Nyt haluaisin tietää, miksi ihmeessä miesten pitää aina saada kaikki heti?"
Siksi koska tutkimusten mukaan miehet elävät noin 7 vuotta vähemmän kuin naiset, siksi tässä ei ole aikaa turhia odotella :/