Neljän vuoden suhteen, yhdessäasumisen ja kihlauksen jälkeen päätimme erota. Mies oli pettänyt minua alusta asti suhteemme aikana useat kerrat ja tiesin sen. Hänkin tiesi, että tiedän. Muutenkin suhteemme oli aika vaikea. Minä olin kiltti, huolehtiva ja rakastava. Toinen oli kusipää.. Lopulta tunsin, etten voi elää niin ja erosimme, lopullinen päätös oli minun. Alkuun kumpikin eli kuten eronneet.. Oli uudet jutut ja omat elämät ja vaikutti siltä, että kumpikin oli onnellisempi niin. Exäni alkoi haluta minua takaisin.. Itse tapasin uuden miehen puoli vuotta eron jälkeen. Mies on ihana, kaikki on ihanaa. Mutta... Ajattelen exääni joka päivä, näen hänestä unta lähes joka yö ja tuntuu, etten pysty menemään elämässä eteenpäin. Uuden miehen kanssa olen miettinyt elämää eteenpäin paljonkin, mutta jokin pidättelee minua. Tiedän, että exäni haluaisi vieläkin, että annan hänelle mahdollisuuden, vaikka emme oikeastaan ole edes tekemisissä. Ja minä en vain saa häntä mielestäni ja tuntuu, että ahdistaa. En halua erota uudesta miehestäni, koska hän on mahtava tyyppi, hellä ja huomaavainen ja seksi on ihanaa... Tunnen itseni rakastetuksi ja turvalliseksi hänen kanssaan. Mutta olen miettinyt, rakastanko häntä todella ja voinko elää näinkään. Uusi mieheni on rakastunut minuun.. En halua satuttaa ketään, mutta huomaan satuttavani eniten itseäni kun olen ihan sekaisin ajatuksistani ja tunteistani. Erostamme on nyt n.vuosi aikaa. Tuntuu, että mitä enemmän erosta on aikaa, sitä enemmän minuun tekee kipeää. Miten pystyn unohtamaan, miksi kaikki on niin saatanan vaikeaa?!
V***u miten vaikeeta tää kaikki on!
Rakastaa,ei rakasta, rakast...
92210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mene terapeutin juttusille. Ehkä jokin lapsuudessasi saa sinut haikailemaan tuota huonoa suhdetta.
Olen itse eronnut kuukausi sitten pitkästä suhteesta. Rakensimme yhteistä elämää todella pitkälle, mutta lopulta ei toiminutkaan. Olen päättänyt mennä ihan suosiolla ammattilaiselle puhumaan asiasta, koska suhteessa tapahtui niin hankalia asioita, että ajatukseni on täysin solmussa. Haluan hoitaa asian, ennenkuin on liian myöhäistä ja suurin syy on se, etten halua tilanteeseen, että tapaan uuden miehen ja yhtäkkiä vanhat asiat alkavan painamaan...
...ottaa entistä miestä takaisin. Ei tuolla pettämishistorialla. Selvitä itsellesi mikä siinä on, että kaipaat häntä kaikesta huolimatta, mutta muista että olet paremman arvoinen. Lopulta vain tuhoaisit itsetuntosi hänen kanssaan, sillä tuskinpa on täyttä muutosta tapahtunut. Tsemppiä!
Oletan, että olet nuori ja sinulla ei ole lapsia exäsi kanssa. Älä haikaile paskan perään. Miehiä riittää ja jotkut niistä jopa ovat arvoisiasi. Eli: exä paitsioon ja panosta kunnon nyxään!
"Minä olin kiltti, huolehtiva ja rakastava. Toinen oli kusipää.."
Tuollaista EI ole olemassakaan!
Sen kun hyväksyy, niin elämä on paljon helpompaa.
On aivan tosi, että liian usein toinen on se kusipää, mutta kukaan meitä ei ole täydellinen.
On jännää, kun liikkuu suht suosittuna vapailla markkinoilla yöelämässä, niin jokaikinen seuraa hakeva kertoo aina niin sydäntäsärkevän tarinan siitä, kuinka mies / nainen petti, joi, löi yms. Varmasti suurin osa totta, mutta se ei ole koskaan koko totuus; mikään ei oikeuta em. kaltaiseen käytökseen, mutta useimmiten toinen provosoi tilannetta lähipiirin tietämättä siitä yhtään mitään tasan siihen pisteeseen, että sillä kuitenkin heikommalla olevalla osapuolela räjähtää pinna.
En siis todellakaan puolustele näitä kusipäitä, enkä toimi itse niin, mutta kannattaa suhtautua aina hiukan varauksella, ennenkuin on kuullut molempien osapuolten selvitykset, jotka poikkeavat aina rajusti toisten tilityksistä.
Tsemppiä, ja pane mies exien joukkoon ja uutta hakemaan-kunnollisiakin miehiä on maailma pullollaan.
En missään kohtaa kirjoittanutkaan olleeni täydellinen... Vaikka tiedän itsekin olevani (sanojasi lainatakseni) "suht" haluttu kumppani.. Kyse oli tunteistani ja siitä, miksi en saa mielestäni ihmistä, josta halusin erota ja joka satutti minua kaikista eniten. Sinä tartuit juttuuni pettämisen kannalta, enpä minä siihen syitä mieti.
minulla ja aivan samallainen tarina. Yhtä taistelua hetki hetkeltä, vaikea edes tutustua kehenkään ja aina vaan jaksaa toivoa...
Typerää sanon minä.
varmaan siksi, koska sussa on sen verran masokistia, että tavallaan nautit kun sua kohdellaan huonosti. Petetään ja kaikkea muuta paskaa. Sitten kun kuvioissa on kiltti, kunnon mies, niin se ei tunnukaan yhtä ihanalta, kun siinä miehessä ei ole tarpeeksi renttumaisuutta ja se ei ole välinpitämätön sua kohtaan.
Tämä on taas tätä naisten hyvin outoa ajatuksenjuoksua.
Lyhyesti: Jospa asia on niin yksinkertainen että sä vain rakastat sitä sun entistäs niin paljon. Olen nähnyt että ihminen ei voi muuttua.