Homma on niin että en voi valehdella ja sanoa että kaikki vihaavat minua, päinvastoin. Mielestäni olen aika suosittu ja helposti lähestyvä ihminen eli ystävistä ja kavereista ei ole pulaa. Olen hyvin onnekas tässä asiassa.
Mutta ongelma ilmenee siinä että olen vain kaveri. Aina vaan "vain kaveri". En mitään muuta. Olen seurustellut kaksi kertaa, eka suhde kesti viisi vuotta (ero 2006 lopulla, olin 22 silloin) ja minut jätettiin toisen takia. No, olemme nuoria niin ei se mikään mahdottomuus että noin pääsi käymään. Mutta ei sitä tietenkään tajunnut eron aikana, niin aloin heti seurustelemaan erään tytön kanssa. Puolen vuoden päästä minut jätettiin, ei toisen takia kuitenkaan. Olemme vieläkin ystäviä.
Nyt olen alkanut huomaamaan että saan joka suunnalta kuin liukuhihnavastauksen, "ihana ihminen". En jaksa enää olla "vain 'ihana ihminen' ", haluan että joku tuntee jotain muutakin minua kohtaan. Se vain tuntuu olevan mahdotonta.
Mites perkeleessä tästä pääsee karkuun? Niin mukavaa kuin se on että ihmiset pitävät minusta ja muuta niin en vaan jaksa olla kaveri enää.
Mutta ongelma ilmenee siinä että olen vain kaveri. Aina vaan "vain kaveri". En mitään muuta. Olen seurustellut kaksi kertaa, eka suhde kesti viisi vuotta (ero 2006 lopulla, olin 22 silloin) ja minut jätettiin toisen takia. No, olemme nuoria niin ei se mikään mahdottomuus että noin pääsi käymään. Mutta ei sitä tietenkään tajunnut eron aikana, niin aloin heti seurustelemaan erään tytön kanssa. Puolen vuoden päästä minut jätettiin, ei toisen takia kuitenkaan. Olemme vieläkin ystäviä.
Nyt olen alkanut huomaamaan että saan joka suunnalta kuin liukuhihnavastauksen, "ihana ihminen". En jaksa enää olla "vain 'ihana ihminen' ", haluan että joku tuntee jotain muutakin minua kohtaan. Se vain tuntuu olevan mahdotonta.
Mites perkeleessä tästä pääsee karkuun? Niin mukavaa kuin se on että ihmiset pitävät minusta ja muuta niin en vaan jaksa olla kaveri enää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eli olet ollut puoli vuotta sinkkuna? Ihmismieli on sellainen, että haluaisi mielellään asioita heti, mutta joskus on hyvä pysähtyä ja elää rauhassa itsekseen. Puoli vuotta ei ole pitkä aika. Eikös se ole vaan hyvä merkki, että ihmiset pitävät sua hyvänä tyyppinä? Kyllä vastaan tulee sekin ihminen, joka toivoo sinun olevan muutakin kuin "vain" hyvä tyyppi. Anna asioille aikaa...
Siitä ajasta tykätään kyllä aina sanoa, mullekin sanottu viimeset 5-6vuotta että ei ole kun siitä kiinni. Saa nähdä kuinka paljon sitä sitten pitää kulua.
Sama mieltä tosin olen, että ei puolvuotta vielä pitkä aika ole.
Aloittajalle sen verran että sinä olet edes saanut kokea sen, millasta on kun on joku joka välittää.
Täällä on luettavaa tästä "mukava tyyppi"-aiheesta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000001917&posting=22000000029820563
Jos ne ei viitsi heti täräyttää päin näköä, et oikeestaan pitemmän päälle susta tulee jonkun mies ja joidenkin isä ja koiran isäntä ja asunnon talonmies ja perheenpää ja miljoona muuta asiaa. Sähän säikähtäisit, juoksisit karkuun, etkä ikinä kuuna kullan valkeana spalais takaisin, näin siinä kävis. Eiks helpompi vaihtoehto ole ilmoittaa et oltaisko hei kavereita ja antaas kattoo miten synkkaa? Ja siitä sitten vaikka kaverina tai minä hyvänsä kokeilla kepillä jäärää, että joko se olis kypsynyt enemmäksikin.. :)
Ja jos sä olet niin suosittu, että sulle on helpompi ilmaista se kiinnostus edes kaveruuden tasolla, jos sulla on kerran niin mahdottomasti valinnanvaraa, katsos, jos ei susta kaveria tule, niin ei tarvi nolostella siinä sit niin paljon, kun ei heti vaivu polvilleen dramaattisesti sun eteen sua kosimaan. ;)
Sähän voit olla suosittuna joillekkin se "jopa kaveri" eikä se "vain kaveri", mietis sitä.
Mä olisin halunnut muutamastakin kaverista enemmän, mut ne tulkkas sen siten, et ei kelpaa ehkä edes kaveruus niin miten siinä sit vielä enemmäks alkaa? Kerroppa se. Ihanilla ihmisillä riittää vientiä joskus niinkin, et ne on ns ylihintasia, ja niistä ei saa silloin mennä vaatimaan liikaa, tai menee koko diili sivu suun vähemmänkin osalta, katsos.
Voi vittu mitä marinaa. Olet nyt jo alle 25 vuotiaana seurustellut yli 5 vuotta, ja jaksat tulla valittamaan tälle foorumille kun just nyt ei oo tyttökaveri? Et ole kaiketi lukenut tämän foorumin muita ihmiskohtaloita noin tyhmiä kehtaat kirjoittella. Tuo turha valitus "ei-yhtään-mistään-syystä" vituttaa suurinta osaa tämän foorumin lukijoista, joten ilmeiseti olet vain liian tyhmä (yksinkertaisiahan pidetään silleen "ihanina ihmisinä") parisuhteeseen tai edes keskustelupalstoille kirjoittamaan.
Mene pois!
Kenties olet kohdannut kypsymättömiä tai sitten sellaisia tyttöjä jotka eivät halua vielä sitoutua parisuhteeseen? Tilanteesi on ikävä, koska itse haluaisit sitoutua. Toivottavasti kuitenkin jaksat odottaa, ehkä se sopiva, sinun kanssasi samoin ajatteleva ja tunteva tupsahtaa kohdallesi jostain. En usko, että kaikki ikäisesi ovat sellaisia jotka haluavat vapaana mennä ja viilettää. Onnea elämääsi!