Tehy vastaamaan teoistaan

Olen viime viikoina paljon keskustellut asioista työpaikallani, Tehyläisten kanssa.
Kun kysyin, riittääkö heillä ammattietiikka jättää hädässä oleva, esim. keskonen, infarktista toipuva, vanhus tms. todellakin heittelille, kuten mediassa on annettu ymmärtää mm. Jaana L-P:n suulla, ei heistä yksikään aikonut sitä tehdä hetken miettimisen jälkeen. Ensin kyllä hieman uhiteltiin, että tehdään niinkuin liitto määrää. Tosi paikan tullen, en usko, että niin kovaluontoista hoitajaa on, että jättäisi hoidettavansa heitteille, vaikka mieli tekisi. Ja jos joku tekee niin, en toivoisi hänen ainakaan palaavan koskaan takaisin samaan työhön. Hänellä ei ole hoitotyöhön tarvittavaa sydäntä. Hoidettavathan ovat ihmisiä, ei koneita. Heillä on tunteet nyt ja jälkeenkin päin.
Olen itse Jytyläinen, sopimukseni on siis tehty, ja olen siihen tässä kuntien rahatilanteessa ihan tyytyväinen, vaikka meidänkin perheessä kaikkien työssä käyvien veroprosentti tulee nousemaan reilusti, koska asuinkuntamme melkein kuuluu niihin "kriisikuntiin", joilla rahaa ei todellakaan liikaa ole. Enkä itsekäänpanisi pahakseni, vaikka palkkani olisi suurempi, mutta elämässä pitää ottaa välillä, valitettavasti, realiteetit huomioon. Onneksi mies on yksityisellä, palkka nousee aina tarvittaessa, hyvän miehen lisää tulee useamman kerran vuodessa. Monesti olen ihan kateellinen, kun oma kuntatyönantaja ei todellakaan mitään "hyvänmiehen lisää" anna.
Suurin toiveeni onkin, että päästäisiin pian päiväjärjestykseen, sillä jo tähän mennessä tapahtuneista asioista tulee sanomisia, naisvaltaisilla työpaikoilla, puolin ja toisin ja pitkään. Me naiset kun osaamme tuon vanhojen kaivelun...