Ateistien ilonlähteet

kristitty äiti

monasti olen miettinyt, mikä on se muihin, samoin ajatteleviin yhdistävä ilonlähde, jota tosiaan luulisi ateisteillakin olevan? Edes jonkinmoista?

Tästä asiasta ei saa tulla kinaa, olkaaamme vain muuten avoimia ja ymmärrämme helpommin toinen toistamme, kun toimimme toisiamme kunnioittaen.

Oman "onneni" kerron jossain vaiheessa, jos keskustelua edes hieman syntyisi.

27

1529

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mmums

      Ateismi? Niin surullista kuin se onkin. Ihanne olisi, jos sellaista määrettä ei edes tarvitsisi olla taikauskon vastapainona. Mutta tässä hullussa taikauskoisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset eivät osaa ajatella omilla aivoillaan, ateismi yhdistää ihmisiä. Uskon puute jumalaa kohtaan määrittää enemmän elämääni, kuin uskonpuute menninkäisiä kohtaan, vaikka ne muuten samaan sarjaan kuuluvatkin.

      Miksi oppi, joka tuomitsee ihmisiä valikoivasti helvettiin, olisi ilonlähde?

      ...katsotaan, josko edes käsitin kysymyksesi oikein.

    • Dara

      Rakastaa ja tulla rakastetuksi. Katsoa kissaa, joka innoissaan loikkii kuin vuorikauris ikäänkuin elämästä juopuneena. Perjantaiaamun ajatus: ihanaa, huomenna saa nukkua pitkään. Perheenjäsenten ja omat hyvät kuulumiset. Se ihan voittamaton fiilis kun on uinut kilometrin. Joku hyvä biisi, runo tai ajatus, joka saa väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä ja ihon nousemaan kananlihalle kauneudellaan. Satunnainen hyvä teko itseltä tai toiselta ihmiseltä. Värejä hehkuva lehtimatto maassa, jonka pakkasyö on puuteroinut ohuella valkealla kerroksella. Arjen kauneus.

      Luulisin näiden olevan ihmisiä ilahduttavia asioita uskontoon katsomatta.

      • Kössönöm

        Ihan omatekemä:

        Hiekanjyvä

        Kauan sitten kalliosta irtosi palanen särmikästä kiveä
        ja putosi rannan hiekalle.
        Mainingit saavuttivat sen
        ja veivät mukanaan valssiin kuohujen kanssa.
        Edestakaisin se tanssi ja oli viimein yhtä pyöreä ja sileä
        kuin muutkin hiekanjyvät.
        Kukaan ei tiedä, milloin se hioutui niin pieneksi hituseksi,
        että oli enää kuin muisto jostain suuremmasta.
        Vain kaipaus, henkäys.
        Kevättuulen mukana se leijaili jonnekin pois,
        näkyi enää pienenä pilkahduksena ilmassa
        auringonsäteen saattaessa sen matkaan.


      • Dara
        Kössönöm kirjoitti:

        Ihan omatekemä:

        Hiekanjyvä

        Kauan sitten kalliosta irtosi palanen särmikästä kiveä
        ja putosi rannan hiekalle.
        Mainingit saavuttivat sen
        ja veivät mukanaan valssiin kuohujen kanssa.
        Edestakaisin se tanssi ja oli viimein yhtä pyöreä ja sileä
        kuin muutkin hiekanjyvät.
        Kukaan ei tiedä, milloin se hioutui niin pieneksi hituseksi,
        että oli enää kuin muisto jostain suuremmasta.
        Vain kaipaus, henkäys.
        Kevättuulen mukana se leijaili jonnekin pois,
        näkyi enää pienenä pilkahduksena ilmassa
        auringonsäteen saattaessa sen matkaan.

        Elämän kiertokulku ja olevaisen rajallisuus. Tulevan tuntemattomuus... :)


    • Tristar

      ilonlähteitä. Lapset, perhe, elämä. Onnistumisen tunne työssä, kaunis maisema ikkuna takana. Ahaa-elämykset, niinkuin tänään. Pohdin aamulla Ego-käsitettä ja muutama palanen loksahti taas kohdalleen. Se oli palkitsevaa.

      ***

    • FosterOvermann

      "monasti olen miettinyt, mikä on se muihin, samoin ajatteleviin yhdistävä ilonlähde, jota tosiaan luulisi ateisteillakin olevan?"
      Ateismi ei ole uskonto, joten ei ole mitään uskonnollisia dogmia, jotka pakottaisivat meidät vastoin ajattelukykyämme tekemään asioita samalla kun muutkin, mutta ainakin oma ilonlähteeni ateismissa on se tieto, että ajattelen vapaasti ja olen vapaa taivaallisista julmista satuolennoista.

    • Ei kai se ole Seinälukin hillitöntä irvistystä kummempaa!

    • nimimerkki

      Minulle loputtomia ilon ja onnen lähteitä ovat musiikki ja kirjallisuus, sekä muutkin taiteet ja kulttuurimuodot. Kotini on kattoon asti täynnä levyhyllyjä ja kirjahyllyjä ja erilaisia tauluja, veistoksia ja koriste-esineitä, jotka lukemattomin eri tavoin tuottavat minulle suurta mielihyvää.

      Ja valitsin ammatiksenikin tosi huonosti palkatun kirjasto-alan vain siksi, että arvostan suuresti kirjastolaitosta ja lukemista ja sen tarjoamaa sivistystä sekä kulttuuria, vaikka olisin varmaan voinut papereillani (viis laudaturia) helposti pyrkiä rahakkaisiinkin hommiin. Mutta kun se raha ei ole koskaan merkinnyt minulle kovinkaan paljon, tai ei oikeastaan juuri mitään, etenkään kulttuurin ja sivistyksen rinnalla.

      Mutta mitäpä minä nyt mistään ymmärtäisin, kun olen vain tällainen täydellisen moraaliton, materialistinen ja itsekäs syntinen paskiainen (käyttääkseni tätä lukemattomien eli kristittyjen aina tälläkin palstalla toistamaa määritelmää minusta, moraalittomasta ateistista).

      • c c

        Voittaa enimmäkseen 6-0 Yle radio Suomen.
        Tänään iltapäivälläkin tuli M Ravelin Bolero kokonaisena, 15min.

        Kyllä se hivelee primitiivisen mieleni sopukoita.


      • nimimerkki
        c c kirjoitti:

        Voittaa enimmäkseen 6-0 Yle radio Suomen.
        Tänään iltapäivälläkin tuli M Ravelin Bolero kokonaisena, 15min.

        Kyllä se hivelee primitiivisen mieleni sopukoita.

        Ravelin bolero on aika kova juttu, vaikken mikään klassisen musiin suuri fani olekaan.

        Meillä on muutes just sattumoisin työpaikallani pysyväisvitsinä, että jos tiskillä tulee äkkiä hätätilanne "niin vihellä tunnusmelodia"! "Ai jaa, mikäs se on?" " No se on Ravelin bolero!"

        Eipä ole kukaan vielä kertaakan viheltänyt, eli ei siis ole ilmeisesti ollut hätätilanteita.

        (Tai ehkä 15min pitkä hätätilavihellys ei oikein käytännössä toimi...)


      • Kössönöm

        Minä olen lukuhullu. Aika ajoin teemat vaihtuvat. On aikoja jolloin luen enimmäkseen dekkareita. Suosikkejani ovat Donna Leon, Henning Mankell ja Ilkka Remes. Siin muiden muassa. Toisinaan taas ahmin historiaa ja toisinaan tietokirjoja. Ja runot ovat siitä niin ihania, että ne voi lukea aina uudestaan. Eräs kauneimmista ikinä lukemistani kirjoista on André Brinkin Tuokio tuulessa.


      • Kössönöm
        c c kirjoitti:

        Voittaa enimmäkseen 6-0 Yle radio Suomen.
        Tänään iltapäivälläkin tuli M Ravelin Bolero kokonaisena, 15min.

        Kyllä se hivelee primitiivisen mieleni sopukoita.

        kuulin Pekka Kuusiston version Konsta Jylhän sävellyksestä Vaiennut viulu, niin itkin. Kun sanotaan, että musiikki puhuu, niin tuon esityksen kuultuaan tietää lauseen olevan totta.


    • Huhahhhei

      nyt edes yhden toimesta niin, kuten kunnon kristitty äiti odottaa/haluaakin ateistin vastaavan. Eli: Ilonaiheitani ovat massamurhat, sadismi, masokismi, julmuus, saasta, kiduttaminen, runkkaaminen, jumalanpilkka, Visa Mäkisen elokuvat, syrjähyppely, homostelu, ruotsalainen tanssimusiikki, siviilipalvelus, perversiot, nihilismi, joukkoraiskaukset ja ateismi.

      • Tuomitsija

        ...mutta tuo ruotsalainen kansanmusiikki on kyllä liikaa. Häpeä, ateisti!


    • bubastis

      rajattomasta mahdollisuudesta olla iloinen, onnellinen, tyytyväinen, kaunis, hyvin voiva.

      Olen iloinen elämän rajattomasta mahdollisuudesta olla menestyksellinen kaikessa mihin ryhdyn, kaikesta mitä teen.

      Olen iloinen elämän tarjoamasta mahdollisuudesta toteuttaa kaikki toiveemme ja keskittyä vain niihin asioihin joita haluamme, ja mahdollisuuden kääntyä pois niistä asioista joita emme halua, ja näin ohjaamalla ajatus energian kohti ja toteuttamaan asioita joita me haluamme, emmekä enää vahvista asioita joita emme halua.

      Energia kulkeutuu ajatusten mukana kohteeseen. Negatiivinen ajattelu vahvistaa asioiden joita emme halua, lisääntymisen elämässämme.

      Positiivinen ajattelu vetää puoleensa vain positiivisia mahdollisuuksia ja laajentaa positiivisia kokemuksia elämässämme.

      Jos et halua sotaa, älä vastusta sitä, vaan ryhdy julistamaan rauhaa.

      Jos et halua väkivaltaa, älä vastusta sitä, vaan ryhdy osoittamaan myötätuntoa ja rakkautta.

      Jos et ole tyytyväinen, älä ajattele asioita joihin olet tyytymätön, vaan ajattele asioita joihin olet tyytyväinen ja ne alkavat lisääntymään.

      Tässä muutama asia josta olen iloinen, ja lisäksi olen iloinen että saan jakaa nämä ajatukset kanssanne.

      Kiitos

      Ja muista että juuri tämä hetki on se hetki jolloin voit muuttaa elämäsi parempaan suuntaan, muuttamalla ajatukseksi sellaisiksi että hyödyt niistä, tasolla millä hyvänsä. Anna hyvälle mahdollisuus. Nauti ja rakasta elämääsi. Ole iloinen pelkästään siksi että se on sinun vallassasi olla iloinen, ja kukaan muu ei voi siihen vaikuttaa.

      Vapauta mielesi vankilasta jonka olet itse sille luonut. Näe että missä ennen oli seinä, avautuu nyt ovi. Mitä hyvänsä haluat, avaa mielessäsi sylisi sille ja purista ja rutista sitä niinkuin se olisi jo siinä. Pian se on ;),

    • Atte Ateisti

      "se muihin, samoin ajatteleviin yhdistävä ilonlähde" (?)

      Joku tykkää äidistä,toinen tyttärestä.Musiikista tykkää aika moni mutta tyylilajit ovat monella omansa.

      Joku tykkää hyvästä ruuasta, teatterista, seurustelusta mukavien ihmisten kanssa. Perheestään.

      Yhtä yhdistävää tekijää kaikille ateisteille ei ole, enkä sellaista kaipaa. Jos joku ateisti tykkää viinistä, toinen oluesta, kolmas postimerkkeilystä, niin paskat minä niistä jos en tykkää niistä mistään. ei ole tarvettakaan.

      Ja omaa vastaustasi miksi haluat tuntea kuuluvasi yhteen yhdellä tavalla ajattelevaan massaan en välitä edes kuulla. Koska väitän, ettei sellaista kaikesta samaa mieltä olevaa massaa edes teillä uskiksilla ole.

    • Elwen

      on kirkasvetinen lähde vailla leväkasvustossa vaanivaa limahirviötä.

    • konna

      on tietenkin lapsen hymy, virtaava vesi ja tulen liekki, joita ihminen voi kuulemma tuijotella pitkiäkin aikoja. Niin minäkin.

      Mutta ei pidä unohtaa, että viinissä on totuus, salaatissa raikkaus ja taiteellisesti orientoituneissa naisissa riittävästi mystiikkaa minun tarpeisiini:)

    • Ilonlähteitäni:
      1. Ystäväni ja heidän seuransa
      2. Rakkaani ja hänen seuransa
      3. Onnistumiset
      4. Rentoutuminen hyvän pelin, leffan tai kirjan äärellä
      5. Huumori
      6. Pyöräily
      7. Hyvä musiikki (riitojen vuoksi en määrittele mitä mielestäni on hyvä musiikki. Kyse on makuasioista ja niistä on vain tyhmä kiistellä)

      Tuon enempää en nyt tähän hätään keksi.

    • vihtuilija

      ...fasisti, joka oli mulla opettajana kauppiksessa. Antoi arvosanoja kokeen tai "tehtävän" perusteella jossa piti kertoa parhaasta ystävästään! Miksi ei antanut surkeata arvosanaa sen perusteella kun en ole samanlainen uskovainen kuin muutkin....

      Kuulehan sinä mikä lie kvartaaliuskomustalousfasisti oletkaan:ei kaíkki ihmiset ole ihmiskeskeisesti suuntautuneita.

    • kristitty äiti

      Illan ollessa jo pitkällä ja unentulo ihan lähellä, kiittelen hyvistä iloviesteistä!

      Yllätitte minut, täällähän on 2-3 runoilijaakin mukana, yksi perhekeskeinen isä muisti lapsen silmät, jollakin oli lattiasta kattoon kirjoja ja levyjä (kuten minullakin). Ihan ollaan samanlaisia suomalaisia, taiteita, musiikkia, teatteria ja montaa muuta hyvää harrastavia. Se ruotsalaisuus (ei vihamielinen, vaan huumorilla höystetty) vain ei istu meidän lauluihimme. Osaavat ottaa muustakin iloa kuin urheilusta, nuo Ruotsin naiset ja miehet, he laulavat iloisesti!

      Minun iloni on aika pikkuruinen, vaan kerronpa sen kuitenkin. Istuin eilen pihalla auringossa ja katsahdin koristeomenapuun lehvistöä. Odotan kaikkien lehtien putoamista ja lopullista pihani siivousta. Vaan, katsoessani, mitä näenkään! Ei, ei se voi olla totta. Näen harhaa... Jotain kovin tuttua väriä pilkottaa eräässä oksassa. On pakko mennä katsomaan, On se, siinä on kukkia!
      Koristeomenapuuni luuli olevansa keväässä, hormoonihäiriö, sanoin puulle. Taitin oksan, kolme kukkaa, yksi jo kukkinut ja kaksi punaista nuppua, josta odottivat avautumista.

      Ilonaiheet voivat olla todella pikkuruisia. Katselin tuota oksaa koko iltapäiväauringon ajan. Seuraavana päivänä kukkia ei enää ollut. Harmittelin, miksi taas ehdin mennä taittamaan oksan, vaan nopeana ehtii.

      Kiitos ja hyvää yötä, nukkukaa rakkaasti.
      kristitty äiti.

    • Ateisti Atte

      sitä mihinkään ryhmään tarvitse kuulua saadakseen iloa...

      Oma kulta on ilonlähde =)

      • kristitty äiti

        Panin tuon kysymykseni, joka saattoi vaikuttaa lapselliselta siksi, koska vast´ikään olen palannut seurakuntani yhteyteen. Olen ollut kaukana kaikesta, mikä liittyy seurakuntaelämään, siihen, johon jo lapsesta saakka olen kuitenkin niin saumattomasti tuntenut kuuluvani. Vieraassa kaupungissa, täysin vieraan ympäristön ja toisenlaisten ihmisten keskuudessa tuntee itsensä aika orvoksi.
        Otin yhteyksiä seurakuntani työmuotoihin ja olisin halunnut olla jossain palvelutehtävässäkin mukana ,oikeaa ei vain löytynyt, tai olinkohan liian valikoiva, tiedä häntä.

        Eräänä päivänä "eksyin" itselleni "oikeaan" ryhmään. Tunsin tulleeni KOTIIN. Kaikki aikaisemmin koettu orpous oli yht´äkkiä poissa. Miten ihmiset voivatkin näyttää nyt kauniimmilta, puhe tutulta ja tämä ankean laakea maisema ikään kuin muuttui kumpuilevammaksi kotimaisemaksi.

        Mistä moinen sävähdys?

        Olin liikkunut näillä ateistien palstoilla jo pitkään, joku jo sanoi "tule meidän joukkoomme"!
        Ovellani käyvät myös Jehovan Todistajat tarjoten lehtiään ja omaa viestiään "ajan pahuudesta". Anteeksi, mutta tunnen tympeyttä heidän viestejään kohtaan, en ole sopiva edes porstuassa viipymään, kun täällä käyvät. Pyydän sisälle, toisin kuin aikaisemmin. Keskustelumme ovat sitä, että sisälletulijat puhuvat, minä kuuntelen, ellen sitten sekoita heidänkin jutusteluaan.

        Vaan, on niin paljon eroavaisuutta kaikessa, minkä koen tärkeäksi. En voisi koskaan sanoa esim. verensiirtoa vääräksi, olenhan itsekin elävien kirjoissa, kun olen saanut leikkausten yhteydessä paljon vierasta verta. Minä koen sen Jumalan luomistyön jatkona, lahjana, jonka joku muu on minulle antanut, että selviän.

        On myös ehtoollisyhteys, josta en voisi luopua. Siinä Herra itse palvelee minua syntieni anteeksiantamisella ja ilolla, jota koen seurakunnan ja jo poisnukkuneitten rakkaitteni kanssa.

        Siis, olen tullut KOTIIN. On hyvä, kun ihminen vapautuu kaikesta liian kriittisestä asenteesta, kaikenmoisesta vieraasta etsinnästä, kun ovi omaan seurakuntaani on aina avoin ja syliinottava.

        "Minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia Sinun tekojasi." Psalmi 73:28.

        Tämä KOTIINPALUU on varsinainen ilokokemukseni. Silti pidän ihmeenä myös sitä, että syksyn keskeltä löytyy koristeomenapuun kukkiva oksa. Minulle siinä oli tuhat sanaa...

        Eipä silti, kaikilla oli niin tuhottoman hienoja ilon aiheita! Niitä kannattaa joskus ihan ylöskin kuitata, että muisti ei himmene, eikä näkökykymme pimene.


    • m-ilian

      >>> mikä on se muihin, samoin ajatteleviin yhdistävä ilonlähde, jota tosiaan luulisi ateisteillakin olevan? puhdas ilma. Kaunis luonto ympärillä, villieläimiä pihapiirissä...

      - Kohta valmistuva talon puolikas > saamme mm. yli vuoden kestäneen tauon jälkeen taas vettä hanasta *luksusta!*

      - Kaikin puolin hyvä elämä tällä hetkellä > Paljon on meneillään ja asioita kesken ja se lisää intoa nähdä tulevaisuuteen aina vain uteliaammin

      - Tiedostus siitä, että minä olen selviytyjä ja niin on kumppaninikin; esteistä ja kivikoista huolimatta jaksamme nauraa ja pitää yhtä.


      Lista olisi vaikka kuinka pitkä. Tuossa järjestyksen päällimmäisiä alkuun.

      Kaikesta selviää, kun kääntää asiasta positiivisen puolen esiin.
      Ihmisen Paras voimavara on tarttuva nauru.

    • Maalaisjärki...

      Vapaus ajatella omalla järjellä. Oivallus, että minkään kulttuuriin tai uskontoihin liittyvän dogmin ei tarvitse rajoittaa omaa ajattelua.

      • Empimättä

        jotka tuottivat ahdistusta vuosikymmenien ajan. Perehtyminen historian tieteisiin ja muuhun tutkimukseen joista avautui vahva varmuus, että kaikki jumalat ja uskomusjärjestelmät ovat ihmislajin toiveiden ja pelkojen synnyttämiä eikä siten tarvitse pelätä edes kristinuskon helvetti uhkauksia. Hylättyäni kaiken uskonnollisen uskon elämästäni, tulin selkeästi onnellisemmaksi.


      • kristitty äiti
        Empimättä kirjoitti:

        jotka tuottivat ahdistusta vuosikymmenien ajan. Perehtyminen historian tieteisiin ja muuhun tutkimukseen joista avautui vahva varmuus, että kaikki jumalat ja uskomusjärjestelmät ovat ihmislajin toiveiden ja pelkojen synnyttämiä eikä siten tarvitse pelätä edes kristinuskon helvetti uhkauksia. Hylättyäni kaiken uskonnollisen uskon elämästäni, tulin selkeästi onnellisemmaksi.

        ja entäs sitten?

        Mikään maallinen ei täysin voinut tyydyttää ihmisessä/minussa olevaa Jumala-kaipuutani. Hän, ken on päässyt osalliseksi tästä kokemuksesta kuinkakin vähäsen, on jonakin hetkenä, sanoisin Jumalan määräämänä hetkenä, halukas palaamaan takaisin.

        Se, että tie ei ole enää niin helppoa, että sisikunnasta alkavat kuulua omat ja sinne muitten ihmisten kumauttavat ajatukset ja että tuntee olevansa kuin tynnyri, joka kumisee tyhjyyttään, kuuluukin asiaan.

        Jumala kypsyttää/kypsytti kiertoteiden kautta takaisin yhteyteensä. Mutta - matka oli piinallisen pitkä. Joskus jopa pelkäsin mennä jumalanpalvelukseen, koska Jumalan silmä katsoi aina minua. Oliko se tuomitsevan kostava silmä, ei ollut! Pahinta kaikessa oli se, kun Jumalan katse oli rakastavan anteeksiantava.

        Mikä ihmistä/sinua ahdisti uskomisessa? Tiedät sen, vaikka toisin väittäisit.

        Onko tuo "vahva varmuutesi" aivan varma? Ehkä tälläerää vielä on ja varsinkin, jos olit ainoastaan uskonnollinen, etsiväinen, etkä ollut päässyt konkretiaan, jonka usko aiheuttaa ihmisessä. Tarkoitan sitä, että usko on aina liikkeessä olevaa, se ei pysähdy vain itseeni, sitä liikuttaa Jumalan käsi, joka liikuttaa koko maailmaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ei sua enään tunnista

      Kun olet vanhentunut ja lihonut.
      Ikävä
      169
      6452
    2. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      58
      4452
    3. Etsin vastaantulevista sua

      Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s
      Ikävä
      28
      3058
    4. Mikä kaivatussasi kolahti?

      Mikä oli erityistä?
      Ikävä
      61
      2957
    5. Kaikesta muusta

      Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko
      Ikävä
      16
      1895
    6. Hyvää yötä.

      Miten äkäpussi kesytetään? 😉 pus
      Ikävä
      15
      1554
    7. Tekis mieli lähestyä sua

      Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗
      Ikävä
      27
      1526
    8. Ajatteletko koskaan

      Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹
      Ikävä
      38
      1485
    9. Kyllä hävettää!

      Olla taivalkoskelta jos vuoden taivalkoskelainen on tuommoinen tumpelo.
      Taivalkoski
      33
      1311
    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      1201
    Aihe