Lisää lapsia

Luulisin näin,jos ei naisella ole ennestään omia lapsia-alkaa paremmin ymmärtää niitä kahtakin.Kuitenkaan ei voi pakottaa hankkimaan lapsia,jos ei omasta halusta näin tee.Asuuko lapsi äidillään?Meillä on ainakin niin,ettei oo lapsia eikä oo varmaa hankitaanko edes,koska ollaan molemmat tosi meneväisiä:työt yms.vapaaehtoistoimintaa.Jutelkaa keskenänne-ei kukaan muu voi päättää puolestanne.Nämä oli siis vaan meidän mielipiteitä.

Henkilökohtaisesti en usko, että ratkaisu olisi yhteinen / oma lapsi. Se on kuitenkin ihan eri asia, se oma lapsi, kuin toisen lapsi. Jos jotakuta ihmistä ei siedä, niin ei sitten siedä. Olkoonkin kyseessä lapsi, olkoonkin kyseessä oman rakkaan lapsi...
no, tietysti joissakin tapauksissa uusi yhteinen lapsi voi olla ratkaisu - ja sillä sitten pelastetaan avioliitto/parisuhde. Monet ´"tavalliset" perheellisetkin pelastavat väljähtyneen avioliittonsa ja parisuhdeongelmansa tekemällä vielä yhden lapsen....

VArsinaisesti omaa kokemusta em. asiaasi mulla ei ole, mutta kuultuja tarinoita kyllä:
1) Lapset asuivat isällään, tapaajaosapuoli oli siis äiti. Lapset olivat pieniä, alle kouluikäisiä. Isän uusi avovaimo ei sietänyt miehen lapsia, he tekivät yhteisen lapsen. Ei auttanut tilannetta. Nainen lähti. En ole varma lähtikö nainen jo raskausaikana vai vasta vauvan synnyttyä, mutta tämä nainen ei siis onnistunut rakastamaan tai edes hyväksymään toisen naisen lapsia.
2) Yh oli nainen. Mies lapseton. Mies ei ymmärtänyt lapsen maailmaa. Tekivät yhdessä sitten lapsia. Miehen ajattelu ja suhtautuminen hieman muuttui, ymmärsi paremmin omien lasten kautta. Yh:n lapsi oli kuitenkin melko iso, n.10-v.? mitään lämmintä suhdetta heille ei muodostunut. Ehkä kuitenkin ihan ok-suhde. Eivät eronneet.

3) Yh oli nainen. Mies lapseton. Mies hyväksyi naisen lapset, ja lapset miehen. Kun elämään tuli kriisejä kohtuullisen paljon ja olisi vaadittu ymmärrystä aikuiselta, ja aikuisen vastuuta myös lasten hyvinvoinnista, loppui miehellä eväät kesken. Lapsi oli myös samaan aikaan hankalassa murrosiässä perheen kriisi lapsen oma sopeutuminen. Mies käänsi selkänsä hankalalle lapselle. (eihän se ole hänen oma?)Uusipperhe eroaa.

4)Yh on mies. nainen lapseton, nainen ja mies rakastavat toisiaan. Kihloihin mennään, avioliittopäivä on jo allakassa. Naiselle kuitenkin miehen lapset alkavat käydä ylivoimaiseksi, ei siedä ollenkaan, ei halua olla missään tekemisissä lasten kanssa. Lapset ovat kouluikäisiä. Nainen lähtee.

Tässä on tietysti näitä tarinoita, joissa ei kovin hyvin käy, paitsi tarinassa 2. Varmaan on onnellisestikin päättyneitä tarinoita.

En silti ymmärrä, että pariskunnan ongelman ratkaisuksi kehitellään yhteinen lapsi...???!!! syyt ja taustat lapsen hankkimiselle pitää olla suuremmat ja syvemmät kuin tuo kertomasi: että nainen alkaisi hyväksyä miehen lapsen, tehdään yhteinen lapsi/nainen tekee lapsen samaiselle miehelle..